Keskustele

PahaArkkitehti

Haluaisin koota tämän aiheen alle kaikki mahdolliset palautteet, mitä olette YTL:lle lähettäneet tai aiotte lähettää. Itse laitoin tämmöisen sähköpostiviestin YTL:lle menemään. Samalla haluaisin kehotta kaikkia, jotka ovat tyytymättömiä kieltenkokeiden tasoon, laittamaan asiallista palautetta YTL:lle, niin voimme ehkä vaikuttaakin asiaan jotenkin.

Hyvä Ylioppilastutkintolautakunta,
olen lukenut paljon selkkauksesta, jonka muutama kysymys (mm. kohdat 8,21 ja 22) on aiheuttanut tämän syksyn pitkän oppimäärän englannin kielen YO-kokeessa. Teiltä on tullut (turhankin) tiukka linja vastausten kelpuuttamisen suhteen. Itse kyseisiä kohtia kauan pohtineena koen nyt kärsiväni vääryyttä siitä, ettei toistaiseksi ainakaan ole muita vaihtoehtoja hyväksytty kuin teidän esittämänne alkuperäiset ja teidän mielestänne oikeat vastaukset.

Aihe on saanut paljon näkyvyyttä erilaisilla keskustelupalstoilla, ihmisten välisissä keskusteluissa sekä mediassa. Kuten monet muut, olen huomannut, että tällaiset selkkaukset eivät ole niin harvinaisia kuin niiden pitäisi. Tästä aiheesta onkin aloitettu jopa nettiadressi ajamaan näiden epäkohtien poistamista. Adressissa hyvin asiallisesti kerrotaan monia merkittäviä kohtia, jotka ovat osana ongelmaa teidän kieltenkokeissanne.

Jos jostain syystä ilmiötä pidetään teillä vain jokavuotisena valituksena siitä, ettei nyt tällä kertaa moni ole saanut sitä arvosanaa, mihin he tähtäsivät, voin taata, ettei asia suinkaan näin ole. Vaikka olisikin niin, että joka vuosi eri ihmiset valittavat vain oman kirjoituskertansa kokeesta, ei se tarkoita etteikö ongelmaa silti olisi; kritiikki vain tulee eri lähteistä. Ketkä osaavatkaan paremmin ottaa kantaa kyseisen vuoden kokeen tehtäviin kuin he, jotka niitä ovat tosissaan miettineet. Tämän lisäksi on ihmisiä (myös opettajia), jotka kertovat olleensa useamman kerran suu pyöreänä ihmetellessään teidän tiukkoja ohjeitanne, jotka monin paikoin varsin yksiselitteisesti sanelevat, mitä hyväksytään ja mitä ei. Ylioppilaskokeeseen osallistuminen maksaa ja teidän antamanne arvosanat voivat oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteemme, joten ainoana asiana toivon, että kokeiden tulisi aidosti testata kielitaitoamme, eikä jumittaa mieliämme kohtiin, jotka voidaan selvästi tulkita eri tavoin.

Koska nyt on syksy 2011, ja itsekin kuulun joukkoon, jotka keskiviikkona 23.9.2011 olivat pähkäilemässä koettanne, kokoan tähän (ainakin omasta mielestäni) vakuuttavat perusteet siihen, miksi teidän taholtanne odotan oikaisua tämän syksyn kysenalaisiin kohtiin. Korostan, että tämän syksyn koe on vain yksi esimerkki näistä keskustelua aiheuttavista ongelmista. Tämän syksyn kokeen otan esille siksi, että nämä kyseiset kohdat itse tunnen parhaiten.

Kysymys nro 8:

Ensinnäkin alkuperistekstissä sanotaan, että kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Marie oli uuteen kotiinsa muuttanut, hän huomasi kotiin tullessaan, että talosta oli vaihdettu lukot ja hänen tavaransa oli viety pois luultavasti isännöitsijän toimesta. Edellisen kuun lopulla Marie kuitenki pääsi takaisin sisään Rameaun avulla ja onkin nyt laittanut joulukoristeet etuoveensa. Näin siis olen osoittanut ymmärtäneeni tekstin.

Kysymys kuuluukin: Mitä tapahtui kodissa, jossa Marie asui? Ensimmäinen asia, joka pisti ja edelleen pistää silmääni on aikamuoto: tapahtui. Tekstissä kerrotaan Marien tarina täysin kronologisessa järjestykssä (muuta tekstiä on välissä, mutta Marien tarina jatkuu). Tekstin lopussa todetaan, että hän on laittanut koristeensa oveen. Tämä jo antaa ymmärtää, ettei joulu ole vielä ohi, ja niimpä mitään varmaa tietoa ei voida joulusta vielä sanoa. Kun sanotaan, että Marie on laittanut koristeet oveensa, ei voida sanoa, että hän jo vietti joulunsa kotona.

Jos seurataan ajan kulkua tarkemmin, huomataan, että koska marraskuun alussa hän ensimmäisen kerran asuntoon muutti ja että kahden viikon jälkeen hänen lukkonsa oli vaihdettu ollaan nyt marraskuun puolenvälin paikkeilla. Seuraava ajanmääre tulee siinä yhteydessä, kun kerrotaan, että viime kuun lopussa hän pääsi takaisin asuntoon. Viime kuulla viitataan nyt marraskuuhun, sillä mikään muu kuukausi se ei voi nyt olla (sen verran joulukoristeet kertovat, ettei jo kulunut kuukausi voi joulukuu todennäköisesti olla). Nyt on siis joulukuu ja ottaen huomioon sen, että Marie on laittanut koristeet oveen tukee vahvasti päätelmää, ettei olla niin pitkällä joulukuussa, että joulu olisi jo ehtinyt mennä tekstin päättyessä. Netistä löytyvän alkuperäistekstin tieto, että artikkeli on julkaistu 1.12. tämän myös kertoo, vaikkei tätä nyt koetilanteessa ollutkaan mahdollista tietää. Tämän voi kuitenkin päätellä edellämainitulla tavalla. Joulu ei ole mennyt, joten ei voida tietää viettääkö hän joulunsa mummolassaan, katuojassa vai kotonaan, vai onko hänet esimerkiksi ehditty uudelleen häätää talosta.

Tästä pääsemmekin seuraavaan kohtaan: `throw out´. Se on aivan yleisesti käytetty fraasiverbi ja suomenkielisiä vastineita tähän yhteyteen sopiviksi ovat mm. häätää, heittää ulos, potkia ulos jstkin jne. Oli lukkojen vaihto ja tavaroiden takavarikoiminen laillinen tai ei ja tiesivätpä siitä molemmat osapuolet tai ei, en silti keksi syytä miten verbi `throw out’ ei voisi kuvata tilannetta. Teko on selvä merkki siitä, ettei Marieta selvästikään haluta asumaan taloon, ja niimpä isännöitsijä (ei voi olla kukaan muukaan, sillä aiemmin tekstissä on selvästi mainittu, että ainoa, joka voi tehdä asialle jotain, on nimenomaan omistaja) on ilmaissut tahtonsa selvästi vaihtamalla lukot ja viemällä Marien omaisuuden. Mikään ei voisi selvemmin viitata siihen, etteikö teko olisi juuri häätö, sillä näin on omistajalla oikeus tehdä häätääkseen luvattomat henkilöt mailtaan.

Kolmas seikka on tietenkin se, että voidaanko joulukoristeiden ripustaminen oveen tulkita suoraan jouluksi. Totta kai nämä kaksi asiaa yleensä yhdistetään toisiinsa, mutta pelkkien joulukoristeiden perusteella ei voida varmasti sanoa joulusta yhtään mitään. Näin voidaan kohta C hylätä vääränä vaihtoehtona.

Tekstissä ei puhuta mitään siitä, että hän olisi mitenkään loukkaantunut fyysisesti tai henkisestikään missää vaiheessa tarinaa, joten kohta A voidaan myös hylätä. Ainoaksi oikeaksi vastaukseksi pitäisi siis hyväksyä vain kohta B, sillä se sopii parhaiten kysymykseen, johon pitäisi osata vastata tekstin pohjalta. Sillä ehdolla, että kohdan C sisältö voidaan vahvasti olettaa tapahtuvan (kuten mielestäni ei voida yksiselitteisesti tehdä), voidaan oikeina hyväksyä sekä B että C.

Kysymys nro 21:

Tekstissähän kerrottiin esimerkki tapahtumasta, jossa eräs lautamies oli televisiosta saamiensa käsitysten mukaisesti ehdottanut DNA-testausta yhdelle todisteelle, vaikka sitä ei tässä tapauksessa olisi tarvinnut tehdä. Koko 1.1e-kohtahan kertoo siitä ilmiöstä, kun televisioiden rikossarjat vaikuttavat lautamiesten toimintaan oikeuskäsittelyissä saaden heidät uskomaan, että he todellakin nyt tietävät nämä asiat niinkuin ne oikeasti ovat ja näin ollen mm. vaativat liikaa rikosteknisiltä todisteilta.

Kysymys kuuluu: Miten lautamiehet ovat hämmentyneitä ”CSI-efektistä”? Ainoana vastauksena olette hyväksyneet kohdan A: Heillä on vääriä käsityksiä DNA:sta. Tekstissähän kuitenkin mainitaan, että rikossarjojen takia lautamiehet tietävät, mikä DNA-testaus on, mutta eivät tiedä milloin on oikein sitä käyttää. Tämähän selvästi osoittaa, ettei heillä ole vääriä käsityksiä itse DNA:sta vaan sen soveliaasta käytöstä rikostentutkinnassa. Jos he tietävät mikä DNA-testaus on, he myös hyvin luultavasti tietävät ainakin perusteet siitä, mikä itse DNA on, koska koko DNA-testaushan perustuu DNA:han. Vaatiessaan turhia testejä he enemmänkin yliarvioivat taitojaan harjoittaa sitä, mitä ammattimiehet on koulutettu tekemään. He osoittavat, että heidän taitonsa ja tietonsa eivät riitä rikosteknisten todisteiden oikeaoppisen arvon määrittämiseen, vaikka ehkä itse näin luulevatkin. He siis todellakin arvioivat väärin omat taitonsa, kuten teidän puolellanne vääränä pidetty B-kohta väittää.

Kohtaa A en kuitenkaan hylkäisi, sillä myönnän, että jossain ajatusmaailmassa voidaan perusteet väitteelle löytää tekstistä. C-kohta puolestaan käy mielestäni selväksi tekstin perusteella ja enkä löydäkään sitä tukevia perusteita. Kyse on siis mielestäni vain kyse tulkinnasta, kumpi väittämistä on oikein, A vai B. On kuitenkin turha väittää, että tämäkin kohta olisi yksiselitteisesti ymmärrettävissä vain niin, että A on oikein. Siis hyväksyä tulisi sekä A että B.

Kysymys nro 22:

Puolustusta koskeva pätkä tekstistä kertoo, että myös puolustusasianajajien elämä on hankaloitunut ja, että vaikka he voivat hyötyä siitä, että lautamiehet uskovat tieteen yksiselitteisesti ratkaisevan rikoksia, he kokevat olevan tuskissaan selittäessään erään rikosteknillisen keinon, johon lautamiehet ovat televisiosarjoja katsoessaan tutustuneet, olevan oikeastikin tarua.

Kysymys kuuluu: Miten ”CSI-efekti” vaikuttaa puolustukseen? Teidän hyväksymänne vaihtoehdon B mukaan puolustuksen tarvitsee nähdä enemmän vaivaa saadakseen puolustettu vapaaksi ja näinhän asia juurikin on. Mutta mistä tämä lisääntynyt vaiva johtuu? No sehän tietenkin johtuu siitä, että puolustuksen täytyy oikaista rikosteknisiä faktoja lautamiehille, jotka uskovat televisiossa esitettyyn ”totuuteen” asiasta; ja juuri näin vaihtoehto C väittääkin. Siis vaihtoehto B on suora seuras vaihtoedosta C ja jos vaihtoehto C hylätään (mille ei ole mitään perusteluita tekstissä, että miksi C vastaus muutenkaan olisi väärin) ei voida myöskään kohtaa B hyväksyä syy-seuraussuhteen takia.

Vaihtoehto A sinänsä on helppo kumota sillä ainoa keino miten CSI-efekti vaikuttaa todisteisiin on se, että rikossarjojen takia tarvitaan enemmän ja luotettavempia ja aukottomampia todisteita vakuuttaakseen lautamiehet. Tämä helpottaa toisaalta puolustusta siten, että kun syyttäjä ei saa todisteillaan vakuutettua lautamiehiä, voi puolustus helposti aiheuttaa epäilyä syyttäjän versioon rikoksen tapahtumista. Toisaalta myös puolustukselta vaaditaan tiukempia todisteita, jotka mahdollisesti osoittavat syytetyn vapauttamista puoltavia perusteita. Siis puolustus ei voi mitenkään helpommin saada lautamiehiä hyväksymään todisteita, eikä varsinkaan tee sitä huijaamalla.

Puhunpa enemmän sanasta `necessary´, jos vaikka tämä sana oli perusteena, miksi vaihtoehtoa C ei voitu alunperin hyväksyä (eli onko faktojen oikaisu nyt tarpeellista vai ei). Vaikkei tekstissä suoraan sanota pakollisuutta, voidaan käyttää hieman aivotyötä, sillä onhan maalaisjärjelläkin ajateltuna oikeasti välttämätöntä korjata tämänlaiset faktat, jotka voivat vaikuttaa oikeisiin rikostuomioihin.

Hyväksyttävät vaihtoehdot ovat sekä B että C.

On hyvä huomauttaa, että tämän syksyn kokeen kysymyksiin 8, 21 ja 22 olen myös sekä kuullut tuttavapiiristäni että lukenut eri keskustelupalstoilta arvostelua myös sellaisilta ihmisiltä, joita koe ei ole henkilökohtaisesti koskettanut. Erityisen raskauttavana pidän sitä, että myös natiivit, jotka äidinkielenään puhuvat englantia, eivät välttämättä osaa kyseisiä tehtäviä, joiden pitäisi arvioida meidän kielitaitoamme, ratkaista ja ovat esittäneet myös hyviä perusteita ”vääristä” vastauksistaan.

Muita kohtia:

Mielestäni koko CSI-teksti, tai paremminkin sen kysymykset ovat hieman arveluttavia ja haluaisin kunnon perusteluita joihinkin kohtiin. En vaatimalla vaadi, että kyseisetkin kohdat tulisi ehdottomasti muuttaa, mutta esitän perusteluja eri väitteille ja toivon, että nämäkin perustelut jotenkin huomioidaan edes esimerkiksi palautteella teidän puoleltanne.

Esimerkiksi kysymys 19 kysyy, miten rikosdraamat ovat vaikuttaneet oikeuden työskentelyyn. En mitenkään pähkäilemällä keksi syitä kataa mitään kysymysvaihtoehdoista: A-kohta voidaan perustella sillä, että fiktio, joka tulee näistä rikossarjoista, tosiaan menee sekaisin oikeiden menettelyjen ja totuuden kanssa näiden lautamiesparkojen mielessä, ja näin vaikuttaa oikeuden työskentelyyn, sillä lautamiehillähän on suuri rooli oikeudenistunnoissa. Vaihtoehto B selittyy tekstin avulla siten, että koska rikossarjoissa rikosteknisiä todisteita käytetään varmoina ehdottoman totuuden tuojina, myös lautamiehet ovat oikeasti alkaneet odottaa vastaavanlaisia todisteita. Näin he siis yliarvioivat tällaisten todisteiden tosiasiallisen arvon. Myöskin vaihtoehto C:lle löytyy perusteet tekstistä: koska lautamiehet CSI-efektin takia odottavat enemmän ehdottomia todisteita, on rikosteknillisen tieteen rooli kasvanut siten, että heiltä vaaditaan nyt enemmän. Tieteen asema ei ole pysynyt samana vaan sillä on nyt suurempi vastuu todisteita hankkiessaan.

Myös kohta 20 on minua mietityttänyt. En ymmärrä, miksi vaihtoehto B ei voisi olla oikein, sillä siitähän koko CSI-efektissä on kyse: oikeudenkäynnit ovat altistuneet TV:n vaikutuksille, nimittäin lautamiesten työskentely on se osa-alue, johon TV on vaikuttanut rikossarjoillaan. Tässä yhteydessä ymmärrän väitteen `It has exposed courts to television’ eli `Se on altistanut oikeudenkäynnit televisiolle´ siten, että sanalla `televisio´ tarkoitetaan nyt näiden rikossarjojen vaikutuksia lautamiehiin, ja näihin vaikutuksiin oikeudenkäynnit ovat nyt altistuneet. Nämä vaikutukset ovat se tekijä, joka on aiheuttanut CSI-efektin.

Myös rikollisia CSI-efekti kosketti tekstissä. Minun mielestäni hyväksytty vastaus B kysymykseen 24, joka koskee rikollisten reaktioita CSI-efektistä, on väärin. Vaihtoehto B kuuluu näin: Heistä on tullut parempia piilottamaan/kätkemään vahingollista todistusaineistoa. Teksti selvästi sanoo, että heistä on tullut ennemminkin parempia ehkäisemään vahingollisen todisteiden syntyä, sillä toimet, joita rikolliset ovat CSI-efektin takia alkaneet tehdä ovat juurikin toimia, jotka estävät näiden todisteiden synnyn, mitä B-kohdassa rikolliset muka ”kätkevät”.

Täydellisesti kysymykseen 24 sopivaa vastausta en tekstin perusteella löydä, mutta lähimmäksi osuu vaihtoehto A. Se, että tekstissä kerrotaan, että useimmat tekniikoista, joita rikossarjoissa on, ovat edes totuuspohjaisia, ja että heti perään luetellaan tekniikoita, joiden avulla tutkijat ovat päässeet niiden rikollisten jäljille, jotka eivät ole näitä nimenomaisia tekniikoita käyttäneet, antaa ymmärtää, että CSI-efektin ansiosta rikolliset hyväksikäyttävät tutkijoiden TV:ssä käyttämiä tekniikoita (eivät käytä tietenkään suoranasisesti, sillä nämä tekniikathan ovat rikostutkijoiden keinoja saada syyllinen kiinni) ja näin tekevät ratkaisuja, joka estää tutkijoita (huolimatta tutkijoiden keinoista) saamasta heitä kiinni.

Myös toivon teidän kiinnittävän huomiota luetunymmärtämisen avokysymyksiin arvioidessanne.

Linkkejä aiheesta:
http://www.adressit.com/vaadimme_ylioppilastutkinnon_kielten_kokeisiin_muutoksia
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011092214439709_uu.shtml
http://yle.fi/abitreenit/keskustele/viewforum.php?f=38&sid=64f737e72c874dcbb4cfbd5bceccd395

Linkkejä kun toivottavasti selaatte tulette huomaamaan, että voidaan olla montaa mieltä siitä, mikä on oikein ja mikä ei.

Tämän viestin lähetän myös muillekkin tahoille, joille itse koen tärkeäksi viestini sisällön ilmoittaa.

Ystävällisin terveisin,

XXXXX XXXXXXXXXX

JuzeK · Lähetetty: 28.9.2011 13:13 Viestin aihe:

Hienoa tekstiä. Tuossa tulikin kaikki asiat esille ja olen 100 %:sti samaa mieltä.

nononono · Lähetetty: 28.9.2011 13:41 Viestin aihe:

Tarkkaa analyysia. Jos olisit vielä kommentoinut Titanic kohtaa, se olisi täydellinen. En ymmärrä miten YTL joukko vuodesta toiseen onnistuu tekemään näin(kin) puutteellisia kokeita. Vertaistestaajat, siis entiset abit, olisivat välttämätön lisä kokeiden testaajiin.

Lukion ope · Lähetetty: 28.9.2011 15:09 Viestin aihe:

Tyly · Lähetetty: 28.9.2011 18:13 Viestin aihe:

YTL:ltä tuli tällainen vastaus omaan sähköpostiviestiini:

Lukion ope · Lähetetty: 28.9.2011 18:24 Viestin aihe:

Huomasitte varmasti tuosta vastauksesta, että siinä viitataan tilastollisiin selvityksiin - ei siis rationaalisiin perusteisiin vaan nimenomaan tilastollisiin selvityksiin.

Tyytymaton · Lähetetty: 28.9.2011 18:54 Viestin aihe:

Olisi mielenkiintoista tietää näiden tilastollisten selvitysten laadusta... Otetaanko huomioon vain absoluuttinen vastausjakauma vai suhteutetaanko oppilaiden muissa kysymyksissä? Onko siis 10 A:n saavalla yhtä suuri merkitys vastauden oikeellisuudesta päätettäessä kuin 10 L:n saavalla?

Otetaan esimerkkinä kysymys 8 ja kärjistetään vähän: oppilas, jolla ei ole hajuakaan pohjatekstin sisällöstä voi olla taipuvaisempi vastaamaan C, koska tekstissä on sama sana kuin vastauksessa (Christmas). Tämän kun yleistää vaativampaan kysymykseen onkin sitten joka tehtävässä vähintään 2 oikeaa vaihtoehtoa...

Lukion ope · Lähetetty: 28.9.2011 19:00 Viestin aihe:

Lukion ope · Lähetetty: 28.9.2011 19:03 Viestin aihe:

Tyytymaton · Lähetetty: 28.9.2011 19:11 Viestin aihe:

Lukion ope · Lähetetty: 28.9.2011 19:15 Viestin aihe:

Hepokattiratti · Lähetetty: 2.10.2011 13:09 Viestin aihe:

Hei lukio ope älä ny tee ihan pelleä itsestäsi täällä. Olen lukenut jo useita viestejä siitä miten niin vakavasti loukkaannut kun ammattitaitojasi loukataan. Vähän kyllä hymyillyttää Very Happy

Lukion ope · Lähetetty: 2.10.2011 16:35 Viestin aihe:

PahaArkkitehti · Lähetetty: 2.10.2011 19:55 Viestin aihe:

Tämä sivusto on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

yle.fi

Uutiset

Urheilu

Radio

TV

Areena

Elävä arkisto

Blogit

Keskustelut

Podcastit

Yhteydet

Aiheet