Keskustele

Tale · Lähetetty: 13.2.2011 11:52 Viestin aihe:

Pentti ja Maija olivat naimisissa, kunnes Maija kuoli. Maijalla ja Pentillä oli kaksi yhteistä lasta, jonka lisäksi Maijalla oli yksi jo täysikäinen edellisestä avioliitosta. Maijan omaisuus oli arvoltaan 50 000 ja Pentin 30 000 rahaa. Heillä ei ollut avioehtosopimusta eikä testamenttia ollut laadittu. Kuinka perintö jakautuu?

Maijalla on siis kaiken kaikkiaan kolme rintaperillistä. Maijan ja Pentin omaisuuden yhteenlaskettu arvo on 50 000 + 30 000 = 80 000 €. Aluksi on siis suoritettava avio-oikeuden nojalla tasinko Pentille, joka on siis 10 000. Pentille jää 40 000€ ja Maijan rintaperillisille jaetaan 40 000, jaettuna kolmelle tuosta tulee 13333,33€ / perillinen.

Huomioitavaa on, että jos Maijan omaisuuden arvo olisi ollut vähäisempi kuin Pentin, ei Pentin kuitenkaan olisi tarvinnut maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Lisäksi jos perittävään omaisuuteen kuuluu Pentin ja Maijan yhteinen koti, on Pentillä oikeus asua siinä koko loppuelämänsä (lesken asumissuoja).

Tale · Lähetetty: 13.2.2011 12:01 Viestin aihe:

Työsopimus, työehtosopimus, sekä työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Työsopimus on työnantajan ja työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi solmima sopimus, jossa työntekijä sitoutuu työskentelemään työnantajalle tietyin ehdoin tiettyä korvausta vastaan.

Työehtosopimus on työntekijä- ja työnantajajärjestöiden solmima sopimus yleisistä alalla noudatettavista palkoista ja ehdoista. Työehtosopimuksessa solmitut palkat ja etuudet ovat minimiluontoisia, eli niitä ei missään tilanteessa saa alittaa. Työnantaja ja työntekijä voivat toki sopia esimerkiksi paremmasta palkasta.

Työnantajan velvollisuuksia ovat palkanmaksaminen, työntekijöiden tasapuolinen kohtelu, etenemismahdollisuuksien turvaaminen sekä työturvallisuudesta huolehtiminen.

Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia ohjeita sekä tehdä työnsä huolellisesti.

Toivottavasti meni oikein. Seuraava kysymys:
Euroopan Unionin toimielimet

dippaaja · Lähetetty: 15.2.2011 18:26 Viestin aihe:

ks. sivu yksi.

anzelina · Lähetetty: 23.2.2011 14:11 Viestin aihe:

tässä tulisi yksi kysymys joka vähän mieltä askarruttaa:D

TUPO-ja liittokierroksen vertailu: hyvät ja huonot puolet kummastakin Smile

rollaattori · Lähetetty: 24.2.2011 09:35 Viestin aihe:

Edelliseen koitin kuumeisesti etsiä vastauksia mutta järkevää kokonaisuutta en saanut aikaan - koko liittokierros-termi on sanana uusi ja siihenkin yleistävää selitystä kaipais, wikipedia ei sitä osaa kertoa.

Mutta joku voisi vuorostaan kertoa EKP:n keskeiset tehtävät.

Riina · Lähetetty: 11.3.2011 18:47 Viestin aihe:

mmmmh · Lähetetty: 16.3.2011 10:21 Viestin aihe:

Miten suomessa määräytyy vaalitulos?

En aivan käsitä, mitä tarkoitat kysymyksellä... Mutta luulen, että ääntenlaskutapaa:)

D'Hondtin menetelmä
-käytetään Suomessa kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa
-Suomessa äänestäjä äänestää siis henkilöä, mutta puolueen menestys vaikuttaa henkilön läpipääsyyn
-vaalien jälkeen lasketaan ehdokkaiden saamat äänimäärät ja sen jälkeen kunkin puolueen, valitsijayhdistyksen, vaaliliiton tai yhteislistan äänet
-ehdokkaille määritetään vertailuluvut: eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmänsä kokonaisäänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet koko äänimäärästä, kolmanneksi eniten ääniä saanut kolmasosan jne.
-vaalipiirien mukaiset ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen
-jos tulee samoja vertauslukuja, sijoitus arvotaan

Huomioitavaa! Laskutapaa haluttaisiin hieman muuttaa. Suomeen haluttaisiin mahdollisesti muutaman prosentin äänikynnys, kuten vaikka Ruotsissa on. Se karsisi esim. eduskunnasta yhden henkilön puolue-edustuksen. Lisäksi muutosta haluttaisiin vertauslukujen määräytymiseen.

TUPO-ja liittokierroksen vertailu: hyvät ja huonot puolet kummastakin

Tähän ei kukaan vielä mitään tiivistänyt.

-työnantajapuoli hylkäsi tupoliittisen kokonaisratkaisun ainakin toistaiseksi v. 2008
-tupoa käytettiin 60-luvulta vuoteen 2008 saakka
-tupossa hallitukset ja keskusjärjestöt keskustelivat ja sopivat palkoista ja työehdoista ja aikaan saatiin tupo
-jos tupoa ei syntynyt, käytiin ilman hallitusta neuvotteluja ja voitiin päätyä keskitettyyn ratkaisuun
-jos ei vieläkään onnistunut, käytiin liittokohtaisia neuvotteluja eri ammattiliittojen ja työnantajien kesken

tupon etuja:
-vaivattomuus
-vähän työtaisteluja
-palkat kohosivat maltillisesti

tupon huonoja puolia:
-ei ottanut huomioon eri alojen erilaisia tilanteita: maksukyvyt hyvin erilaiset

siitä voi päätellä liittokohtaisten neuvottelujen hyviä ja huonoja puolia:)

Kuntien talousongelmat: mistä ne johtuvat, millaisia ratkaisuja on esitetty ja miten ratkaisuihin on suhtauduttu?

zeizei2nd · Lähetetty: 24.3.2011 12:41 Viestin aihe:

kuntien talousongelmat

-valtio kasvattanut kuntien pakollisia tehtävivä jatkuvasti
-hyvinvointivaltion (pohjoismaisen) laajat maksuttomat tai edulliset palvelut vaativat rahaa
-kuntien tulot vähentyneet suhteessa menoihin mm. lamoista johtuen.
-valtion tukiosuus pienentynyt (suhteellinen tukiosuus)
-kuntien suuri määrä

ratkaisuja:

-palvelujen heikentäminen
-yksityistäminen
-kuntien vähennys
-verotuksen nosto
-valtionapu osalle kunnista

Tuohon suhtatumiseen en jaksa kirjoitella kun siihen nyt voi kirjoitella mitä haluaa..

Miten Lissabonin sopius on muuttanut EU:n "pilarijakoa"

dassad · Lähetetty: 24.3.2011 19:13 Viestin aihe:

Nopea pikkukyssäri tähän väliin (en siis tiedä vastausta): tarkoitetaanko ohjauskorolla ja repokorkolla samaa asiaa?

Jynppy · Lähetetty: 24.3.2011 19:30 Viestin aihe:

dassad · Lähetetty: 24.3.2011 20:17 Viestin aihe:

Jynppy · Lähetetty: 24.3.2011 21:22 Viestin aihe:

dassad · Lähetetty: 24.3.2011 21:57 Viestin aihe:

sduiv · Lähetetty: 24.3.2011 21:59 Viestin aihe:

Tämä sivusto on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

yle.fi

Uutiset

Urheilu

Radio

TV

Areena

Elävä arkisto

Blogit

Keskustelut

Podcastit

Yhteydet

Aiheet