Hyppää pääsisältöön

Pankkien palvelumaksut

Pankit tarkistivat Euromuunnosten yhteydessä palvelumaksujaan vuoden vaihteessa. Osa hintatarkennuksista meni alaspäin, mutta suurin osa tarkistuksista oli ylös päin ja mm. Sampo toi pari uutta palvelumaksua entisten lisäksi.

Yli 80% suomalaisista maksaa laskunsa maksuautomaattien tai verkkopalveluiden kautta. Maksuautomaatit lanseerattiin aikoinaan kuluttajille helppona ja ilmaisena vaihtoehtona. Nyt Verkkopalveluja markkinoidaan samantyyppisellä idealla. Verkkopalveluista tosin peritään kuukausimaksua, mikä on liitetty yleensä pankin asiakkaalleen tarjoamiin palvelupaketteihin yhdeksi osaksi. Aktia korotti verkkopalvelujen hintaa vedoten verkkopalvelun sisällön laajenemiseen. Sampo puolestaan laski verkkopalveluhintaa, mutta se sisältyy Sammon muihin palvelupaketteihin ja vastaavasti Sammon maksuautomaatien kertakorvaus per lasku on tällä hetkellä kaksinkertainen perushinnaltaan, jos sitä verrataan muiden pankkien vastaavaan hintaan.

Kuluttajia kehotetaan aina olemaan valppaana ja kilpailuttamaan palveluita. Pankkipalveluiden osalta se on nykyään äärimmäisen vaikeaa, koska kaikilla pankeilla on omat etuasiakasjärjestelmänsä palvelupakettien lisäksi. Palvelupakettien sisällöt vaihtelevat asiakkuuksittain ja näin ollen hintojen vertailu on lähes mahdotonta paitsi aivan perushinnoilla, joita vain murto-osa asiakkaista käyttää käytännössä.

Pankit lähettävät asiakkailleen muutoksistaan kirjeen, missä kerrotaan uusista ehdoista. Jos asiakas ei reagoi kirjeeseen määräajan kuluessa pankki katsoo hänen hyväksyneen uudet ehdot hiljaisesti. Sampo postitti noin miljoona kirjettä ja sai vain neljätuhatta vastausta. Loput asiakkaat tyytyvät päivittelemän tilannetta itsekseen.

Tämä on yllättävää pankkialan asiakasneuvontatoimiston johtaja Erik Sirénin mukaan. Tosin hän toteaa, että esimerkiksi eurooppalaisittain pankkien palveluhintatasoon verrattaessa hintamme eivät ole vielä huippuluokkaa. Ennen palvelumaksuja pankissa asiointi oli näennäisesti ilmaista, mutta kulut peitettiin silloin korkomarginaaleista.

Pankkien trendi on tällä hetkellä siirtää asiakkaat verkkopalveluiden käyttäjiksi, jopa niin että pankkisaleihin on tullut ilmaisia, varta vasten räätälöityjä verkkopäätteitä asiakkaiden käyttöön. Toistaiseksi Sammon tuotepäällikkö Liisa Neimala kiistää, että niiden käyttö olisi tulossa maksulliseksi. Onko se vain ajan kysymys? Hän myös myöntää, että kentällä rikkoutuvat maksuautomaatit saatetaan tilanteen mukaan korvata netti-päätteillä. Tästä jää kysymys ilmaan; milloin pankit päättävät lopullisesti poistaa maksuautomaatit ja siirtää asiakkaat pääosin verkkopalvelukäyttäjiksi? Ja jos näin käy, niin ovatko verkkopalvelut siten enää niin edullisia ja miten asiakkaat sen jälkeen luokitellaan eri eturyhmiin? Maksavatko pienimmät velat ja säästöt omaavat asiakkaat silloinkin kalleimmat palvelukulut?


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 17.1.2002)

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuningaskuluttajan toimitus kiittää kuluneista vuosista ja toivottaa hyvää joulua!

    TV-ohjelman ja nettisivuston tulevaisuudesta päätös keväällä

    On aika sanoa iso KIITOS meiltä kaikilta teille kaikille. Kuningaskuluttaja jatkaa verkossa, kuvan väki vilkuttaa ja siirtyy alkuvuonna uusien sorvien äärelle. TV-ohjelman ja verkkosivujen tulevaisuudesta päätetään tarkemmin kevään aikana. Toivottavasti pääsemme metelöimään kuluttajien puolesta taas isommallakin joukolla. Hyvää ja rauhaisaa joulua!

Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja Facebookissa ja Twitterissä

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Velkavankeus voi kestää vuosikymmeniä

    Ulosoton ja perinnän kierre voi kestää yli 20 vuotta

    Uusia maksuhäiriöisiä rekisteröitiin viime vuonna reilun sadan hengen päivävauhtia. Maksamattomien velkojen, perinnän ja ulosoton kierre saattaa kestää yli kaksikymmentä vuotta.

  • Kalliit pikavipit eivät kadonneet: Vanhat ongelmat piilevät nyt uusissa tuotteissa

    Samoilla markkinoilla kilpailevat myös vertaislainat.

    Pari vuotta sitten säädetty korkokatto ei ole poistanut markkinoilta kalliita pikalainoja. Lainasummia on korotettu ja laina-ajat ovat venyneet jopa vuosien mittaisiksi. Lainasivustoille on ilmestynyt myös uusia termejä, kuten joustoluotto ja vertaislaina. Pikavippien ongelmia on yritetty suitsia erilaisilla laeilla jo useampaan otteeseen.

  • Tunnistatko tarjouksen?

    Oikean tarjouksen tunnistaminen ei aina ole helppoa

    Tarjousmainonnan keinot on mietitty tarkasti. Oikean tarjouksen tunnistaminen ei aina olekaan helppoa.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.

  • Soitto numerotiedusteluun voi maksaa jopa 10 euroa minuutissa

    Numeropalvelut ovat nostaneet hintojaan moninkertaisiksi.

    Fonectan 020202 –palvelussa sekä Sentraalin 0100 100 –numerossa saa 50 sekunnin puhelusta pulittaa noin kuusi euroa. Lankapuhelinajalta tutussa 118:ssa hinta riippuu palveluntarjoajasta – kalleinta on iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin puhelun minuuttitaksa nousee lähes kymmeneen euroon.

  • Näin saat sopuisankin kuolinpesän asiat solmuun

    Oikein laadittu perukirja voi pelastaa sukuriidalta

    Useimmista meistä tulee jossain vaiheessa kuolinpesän osakas eli perikunnan jäsen. Huonosti selvitetty kuolinpesä voi kylvää kalliin riidan siemenet sopuisaankin sukuun. Nämä ovat perinnönjaon seitsemän yleisintä virhettä.

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Lapsiystävälliset ravintolat kartalla: asenne ja ruoka ratkaisee

    Ratsasimme #perherafla-kartalla kehutun ravintolan.

    Kuningaskuluttaja ja Marja Hintikka Live ovat etsineet yhdessä yleisön kanssa lapsiystävällisiä ravintoloita. Yhteistyössä toteutetusta #perherafla-kartasta selviää, että vaikka tiloihin tai näkymiin ei pystyisi vaikuttamaan, ravintola pääsee pitkälle jo nopean palvelun, hyvän ruuan ja oikean asenteen avulla.

  • Voiko Finnair perua lennon, jos lippuja ei ole myyty tarpeeksi?

    Katsojamme ihmettelee toistuvia lentojen perumisia.

    Finnairin lento Brysseliin peruuttiin ja matkustajat siirrettiin myöhemmälle lennolle. Kyseistä lentoa ei peruttu ensimmäistä kertaa, joten katsojallemme heräsi ajatus, että peruuko Finnair lentojaan kustannussyistä?

  • Vaihtoautojen mainonnassa pimitetään kolaritietoja

    Ostajalla oikeus hyvitykseen, jos tieto jää saamatta.

    Kun kolarivahinko on riittävän iso, vakuutusyhtiö lunastaa auton. Huomattavan moni lunastusauto palaa kuitenkin korjattuna myyntiin. Kuningaskuluttaja tutki kolariautojen mainontaa: Lunastuksesta ei kerrottu yhdessäkään myynti-ilmoituksessa. Jos ostaja ei saa tietoa auton lunastustaustasta, hän voi vaatia jälkikäteen hyvitystä.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Miksi prepaid-liittymä syö saldoa itsekseen?

    Dataa hupeni, vaikka puhelin oli lentotilassa tai kiinni.

    Mies oli ostanut DNA:n prepaid-liittymän. Hän ihmetteli, miksi dataa hupeni päivittäin, vaikka puhelin oli pois mobiiliverkosta, lentotilassa tai kiinni.

  • Miksi Kossin kuulokkeissa varoitetaan syövästä?

    Varoitusmerkintä perustuu Kalifornian lainsäädäntöön.

    Kuulokkeiden pakkauksesta löytyi hämmentävä teksti: Siinä sanottiin kuulokkeiden sisältävän ainetta, joka aiheuttaa syöpää, syntymävikoja ja hedelmättömyyttä.

  • Keitä ovat valeuutisten tekijät ja miksi he huijaavat?

    Valeuutismaakareita yhdistää yksi asia: rahanhimo.

    Yhdysvaltalainen ammattimedia on jäljittänyt ja haastatellut useita valeuutisivustojen omistajia ja kirjoittajia. Valeuutismaakareita yhdistää ainakin yksi asia: rahanhimo. Tässä katsaus siihen, mitä heistä ja heidän motiiveistaan nyt tiedetään. Keskustelu verkon valemediaongelmasta ei osoita juurikaan laantumisen merkkejä.

  • Kuka perkaisi valeuutiset verkosta?

    Valeuutisongelman ratkaisuun on keinoja, mutta onko halua?

    Valeuutisista ja niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan on Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen väitelty enemmän kuin koskaan. Tekoja feikkiuutisten pysäyttämiseksi ovat lupailleet niin Facebook kuin Googlekin, mutta onko puheissa konkretiaa? Yhdysvalloissa äänestettiin uudesta presidentistä, ja sen jälkeen keskustelu internetin misinformaatiosta on ollut kiivaampaa kuin koskaan ennen.