Hyppää pääsisältöön

Synestesia

Synestesia eli aistien sekoittuminen on ilmiö, joka on tunnettu lääketieteessä ainakin kolmesataa vuotta. Sillä tarkoitetaan kykyä kokea yhden aistin kautta tuleva ärsyke kahden tai useamman aistin välityksellä. Musiikki voi tanssia abstrakteina kuvioina, maku saada muodon tai haju värin.

Synestesia on välitön mielen sisäinen kokemus, jolle on tunnusomaista yksinkertaisuus. Mikäli musiikin kuuntelu tuo mieleen esimerkiksi kauniita maisemia, kysymyksessä ei ole synestesia vaan jokaiselle ihmiselle mahdollinen metaforinen kokemus, jota erityisesti kirjailijat ja runoilijat hyödyntävät teoksissaan.

Yksi yleisimmistä synestesiamuodoista on color-hearing-synestesia eli värikuuleminen. Siinä henkilö yhdistää tietyn sävelen aina tiettyyn värisävyyn sävelkorkeuden mukaan. Toinen yleinen synestesiamuoto on kirjainsynestesia, jossa jokainen numero tai kirjain mielletään tietyn väriseksi. Maku- ja tuntoaistiin liittyvät synestesiat ovat edellisiä harvinaisempia. Kyky aitoon synestesiaan on arviolta yhdellä
25 000:sta. Heille tietty aistiärsyke aiheuttaa aina samanlaisen aistikokemuksen, joka pysyy muuttumattomana vuodesta toiseen.

Synestesian syntymistä aivoissa ei vielä tarkkaan tunneta. Tiedetään, että kokemuksen aikana aivokuori on tavallista vähemmän aktivoitunut ja synesteettiset toiminnot syntyvät aivokuoren alapuolella limbisessä järjestelmässä, jossa tapahtuu myös tunnetilojen ja muistitoimintojen säätely. Ilmiö onkin hyvin tunnevoimainen ja mieleenpainuva kokemus.

Synestesia on liitetty usein luovuuteen ja kuuluisien säveltäjien ja taiteilijoiden joukosta löytyykin useita synesteetikkoja. Esimerkiksi Jean Sibelius yhdisteli jo aivan pienenä pianonsoittoa kuunnellessaan tiettyjä säveliä lattialla olevan räsymaton eri raitoihin. Myöhemmin hän kuvaili kuinka A-duuri soi hänelle sinisenä, C-duuri punaisena, F-duuri vihreänä ja D-duuri keltaisena. Sitä, oliko Sibelius syntymästään lähtien synesteetikko vai oppiko hän kykynsä harjoittelemalla, on mahdotonta enää jälkikäteen selvittää.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on esitetty väitteitä, että synestesia ei olisikaan epänormaali psyykkinen kyky, vaan mielikuvia hyödyntävä ei-kielellinen ajattelun muoto. Osa tutkijoista pitää sitä normaaliin aivotoimintaan kuuluvana ilmiönä, joka vain harvoilla nousee tietoisuuteen.Väitettä tukee se, että tietyissä erityisolosuhteissa kuka tahansa ihminen voi saada synesteettisiä kokemuksia. Tämä on mahdollista esimerkiksi syvässä rentoutumisen tilassa, johon voidaan päästä hypnoosilla tai kokeessa, jossa henkilön aistit eristetään ja hänet suljetaan pimeään kammioon.

Lapsilla synestesian on havaittu olevan selvästi aikuisia yleisempää.Englantilaisten tutkijoiden Harrisonin ja Baron-Cohenin mukaan kaikki lapset ovat synesteetikoita, mutta länsimaiseen kulttuuriin kuuluvat selkeän ajattelun ja logiikan vaatimukset ovat niin kovia, että ihminen oppii kasvaessaan hylkäämään muut aistihavainnot ja tiedostaa vain varsinaisen aistimuksen. Luonnonkansoilla, joilla länsimaisen logiikan vaatimuksia ei ole, esiintyykin hyvin yleisesti synestesiaa.

Suomessa synestesiaa on tutkittu hyvin vähän ja lähinnä taiteen näkökulmasta. Viimeaikaisin tutkimus on Oulun yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi valmistuneen Lasse Nissilän pro gradu -tutkielma ”Synestesia – tietoisuuden mielikuvat”. Siinä Nissilä pyrki selvittämään, miten synesteettinen kokemus poikkeaa tavallisesta mielikuvasta laadullisesti.

Nissilä löysi tutkimustaan varten neljä mahdollista synesteetikkoa, joista kahdella oli klassinen color-hearing-synestesia. Kaksi muuta koehenkilöä sai musiikkia kuunnellessaan voimakkaita näköaistimuksia, mutta ne eivät olleet pysyviä. Lisäksi heillä oli kirjainsynestesia. Tutkija päätyi olettamukseen, että synestesia ei ole mikään erillinen outo ilmiö, vaan eräänlainen assosiaation äärimuoto. Kun assosiaatio kasvaa tarpeeksi voimakkaaksi, niin se jää mieleen ja kun saa saman ärsykkeen niin muistaa saman mielleyhtymän, Nissilä selventää.

Nissilä uskoo, että synestesiaa on mahdollista harjoitella. Häntä itseään kiinnostaa erityisesti kyky yhdistää sävelkorkeus tiettyyn väriin, sillä taitoa voisi hyödyntää musiikin opiskelussa.Hän lähtisi synestesian opettelemisessa liikkeelle rentoutumisesta ja vapaasta assosiaatiosta. – On todettu, että rentoutunut tila vahvistaa ja voimistaa tätä ilmiötä. Tiedetään, että synesteetikollakin tämä ilmiö vaimenee ja voi jäädä jopa kokonaan pois, jos hän on stressaantunut, Nissilä kertoo.

Jatkotutkimuksessaan Nissilällä on tarkoitus kehittää Synear-tietokoneohjelmaa, jolla voisi harjoitella aistien välisiä assosiaatioita. Sen avulla on tarkoitus selvittää mm. miten synestesiaa voisi kehittää ja kuinka pitkällä aikavälillä kyky olisi ylipäätään mahdollista oppia.

Opittua synestesiataitoa voisi hyödyntää ainakin muistin kehittämisessä, sillä myös synesteetikot käyttävät usein kykyään muistinsa tukena. Klassinen esimerkki tästä on psykologian historiassa mainittu venäläisen Aleksandr Lurjan koehenkilö S, joka kykeni muistamaan tuhansien merkityksettömien sanojen listoja vielä kymmenien vuosien päästä ja lukemaan niitä alusta loppuun tai lopusta alkuun. Hänen hämmästyttävä muistikapasiteettinsa perustui eri aistien välisiin assosiaatioihin.

Toimittaja: KIRSI SCHALI

  • Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä

    Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä

    Negatiivisesta ajattelutavasta voi oppia pois

    Negatiivinen ajattelu syö sekä omaa elämää että parisuhdetta. Kun kaikki näyttää synkältä, on vaikea heittäytyä luottamaan. Pessimistin keho on koko ajan hälytystilassa ja hän on valmiina seuraavaan katastrofiin. Virheitä etsiessään pessimisti alkaa nähdä niitä kaikkialla.

  • Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui 10 vuotta kemiallista unta

    Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui kymmenen vuotta kemiallista unta

    Unilääkkeiden vaarat

    Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke käytti työrytminsä vuoksi unilääkkeitä säännöllisesti lähes kymmenen vuoden ajan. Takuuvarma nukahtaminen oli elinehto, kun kello herätti töihin kolmelta yöllä viitenä päivänä viikossa. Professori, unitutkija Markku Partisen mukaan jatkuva unilääkkeiden käyttö on elimistölle haitallista. Pitkään jatkuneen unettomuuden syy tulisi aina selvittää.

  • Mies istuu sängyllä ja katsoo kameraan

    Suomalainen kansanterveys 100 vuotta

    Valistusvideoita suomalaisten terveydestä

    Miten meitä on valistettu terveyden merkityksestä ja sairauksien vaaroista halki Suomen 100 vuotiaan historian? Akuutin toimitus kävi läpi Ylen arkistojen aarteita ja tässä tulos.