Hyppää pääsisältöön

Kurki, soiden jättiläinen

Kurkia kevätmuutolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Keväisin ja syksyisin moni havahtuu taivaalta kuuluviin trumpettimaisiin töräytyksiin.

Kurki (Grus grus)

  • Heimo: kurjet
  • Lahko: kurkilinnut
  • Pituus: 96-119 cm (ruumis 55-65 cm)
  • Siipiväli: 180-222 cm
  • Paino: 4-6 kg

Korkealla auramuodostelmassa muuttomatkallaan lentävät kurjet saavat ihmiset ihailemaan ja usein haikailemaankin - joko kesä on pian tulossa tai auttamattomasti ohi. Kurkien muuttoreiteistä on saatu paljon uutta tietoa satelliittipaikannuksen avulla.

Kurki pesii koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta erilaisilla soilla ja soistuvilla pikkujärvillä ja lammilla, joita Pohjois-Pohjanmaakin tarjoaa runsaasti nimikkolinnulleen. Kanta on voimistunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

Kurjen pääväri on harmaa. Päässä ja kaulan yläosassa on mustaa ja valkeaa. Takaraivolla on höyhenetön, paljas punainen laikku.

Kurjen ruokavalioon kuuluvat erilaiset kasvinosat, juuret, perunat, vilja, hyönteiset, nilviäiset ja kastemadot. Myös moni sammakko kokee kohtalonsa kurjen voimakkaassa nokassa. Varsinkin syysmuuton aikaan voi nähdä suuriakin kurkiparvia viljapelloilla ruokailemassa ja tankkaamassa puinnin jälkeen.

 

Kurkia. Kuva: Risto Salovaara

Kurkia. Kuva: Risto SalovaaraKurkia. Kuva: Risto Salovaara

Perustuu ohjelmaan: Maakuntalinnut

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Kiehtova keskiaika radio-ohjelmissa

    Kiehtova keskiaika avautuu Areenan radio-ohjelmissa

    Tälle sivulle on koottu keskiaikaa käsitteleviä radiosarjoja ja yksittäisiä ohjelmia. Mitä keskiajalta on säilynyt perintönä meidän aikaamme? Millainen oli Suomen sen ajan suurin kaupunki Turku? Miten silloin asuttiin ja elettiin?

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Uusi oppiminen tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiväelle

    Uuden OPSin mukainen oppiminen pitäisi näkyä myös kodeissa

    Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen ja opiskelu koulussa muuttuvat. Tässä muutamia vinkkejä vanhemmille, jotka kaipaavat tietoa uudistusten vaikutuksesta kotona näkyvään koulutyöhön. Uusi opetussuunnitelma tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiin Läksynteko ja kokeisiinluku uusiksi - 7 vinkkiä kotiin

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Uusi oppiminen tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiväelle

    Uuden OPSin mukainen oppiminen pitäisi näkyä myös kodeissa

    Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen koulussa muuttuu. Oppilaista tulee aktiivisia tiedonetsijiä, jotka ottavat itse tai ryhmässä selvää asioista. Mutta pitäisikö opiskelun muuttua myös kotona? Tehdäänkö läksyt edelleen kuten vanhempien kouluaikoina?

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Uusi Päivä hakee 15-18-vuotiasta naisnäyttelijää!

    Uusi Päivä hakee 15-18-vuotiasta naisnäyttelijää!

    Virtauksen lukiossa avautuu paikka uudelle opiskelijalle! Haemme sitoutunutta 15-18-vuotiasta naisnäyttelijää joukkoomme. Jos vuorosanat muistuvat helposti mieleesi, nautit kameran edessä olemisesta ja soitat lisäksi jotain instrumenttia, saatat hyvinkin olla etsimämme henkilö.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Avaruuskansiot-sarja, 26 osaa

    26-osainen Avaruuskansiot -sarja esittelee aurinkokuntamme i

    Avaruusohjelmien klassikko, Avaruuskansiot (Space Files, BBC) tutustuttaa aurinkokuntaamme kuvin, sanoin ja animaatioin. Sarjassa kerrotaan myös avaruuden tutkimuksesta.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.