Agricola loihti Suomelle kirjakielen

Suomalainen kirjallisuus alkoi piispa Mikael Agricolan vuosien 1537 ja 1544 välillä julkaisemasta ABC-kirjasta, joka yhdisti aapisen ja katekismuksen olennaisimmat puolet.

Joitakin suomen kielellä kirjoitettuja tekstejä oli ilmestynyt jo ennen tätä, mutta ei tässä laajuudessa.

Agricolan muuhun tuotantoon kuuluvat mm. Rucouskiria Bibliasta (1544), Uuden Testamentin käännös (1548) ja Daavidin psalttari (1551).

Viimeksi mainitun teoksen esipuheessa uskonpuhdistaja teki pioneerityötä myös kansatieteen ja uskontohistorian saralla luettelollaan suomalaisten vanhoista jumalista.

Agricolan suomi pohjautui Varsinais-Suomen murteeseen. Hänen kirjoissaan esiintyvistä n. 8500 sanasta on edelleen käytössä kaksi kolmasosaa – joukossa mm. ´asiamies´, ´esimerkki´, ´talous´, ´työväki´ ja ´velkakirja´.

Toimittaja Aarre Nymanin haastateltavana on maisteri Esko Koivusalo kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Teksti: Jukka Lindfors