Hyppää pääsisältöön

Finnairin kone Oulusta Helsinkiin kaapattiin Seutulaan

30. syyskuuta vuonna 1978 oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Oulusta Helsinkiin.

Tietolaatikko

Aarno Lamminparras (s. 1941) tuomittiin vuonna 1979 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Vuonna 2010 tapauksesta ilmestyi Lauri Puintilan kirja Kaappari Lamminparras. Aihetta käsittelevän ohjaaja Aleksi Mäkelän elokuvan on ilmoitettu saavan ensi-iltansa vuonna 2012.

Ensimmäinen kotimainen konekaappausyritys tapahtui jo vuonna 1971. Tuolloin lentohenkilöstö taltutti kaappausta yrittäneen nuoren suomalaisnaisen.

Heinäkuussa 1977 kaksi venäläistä nuorukaista kaappasi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen maan sisäiseltä lennolta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tilanne laukesi rauhanomaisesti. Panttivangeiksi jääneistä matkustajista osa vapautettiin neuvottelujen kestäessä, loput pakenivat uupuneiden kaappajien nukahdettua.

Kaappari otti miehistön ja osan matkustajista panttivangeikseen. Lunnaiksi hän vaati yhteensä 675 000 markkaa, joista 500 000 luovutettiin miehen perheelle.

Loput 175 000 markkaa jaettiin Kaunialan sotavammasairaalan ja SOS-lapsikylän kesken. Tämän jälkeen Lamminparras vaati vielä 150 000 markkaa lisää. Saatuaan osan rahoista hän vapautti panttivankeina olleet matkustajat.

Koneen käytyä tankkaamassa Amsterdamissa lennettiin lopulta Ouluun. Mies, joka oli luvannut antautua myöhemmin, vangittiin yllätyshyökkäyksellä hänen käydessään kotonaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Mää en ole tiennyt tästä mut sen jälkeen kun Kaappari-leffa tuli niin aloin kiinnostua tästä.

Lähettänyt käyttäjä

Itse en muista tarkoin tuota tapausta, mutta erikoista on se että kaappari ei itsekään oikein muistanut. Ja tuo lunnasrahojen jako. Ihan oikeat kohteet kyllä valitsi. Elokuva on aina elokuva, ja bisnestä. En ole käynyt sitä katsomassa. Ps. mielenkiintoisia muistoja toisilla. Itseltä meni varmaan ohi-toki uutiset noteerasin. Olin silloin 12-vuotias.

Lähettänyt käyttäjä

Olin isäni kuljettamassa Volvossa tiellä, jonka silloinen numero oli 432 ja nykyinen numero 62. Olimme juuri ohittaneet Anttolan kirkonkylän tienhaarassa olleen Shellin matkalla kohti Helsinkiä, kun radiosta kuului: "Radion uutistoimituksen ylimääräinen uutislähetys hyvää iltapäivää. Finnairin Oulusta Helsinkiin matkalla ollut Super Caravelle tyyppinen matkustajakone on kaapattu..." Ajattelin että ei voi olla totta, yleensähän lentokonekaappauksia ei Suomessa tapahdu, mutta tämä onkin koko Finnairin tähän mennessä 90 vuoden historian ainoa kaappaus. Finnairin kanssa yhteistyötä tekevillä muilla yhtiöillä kaappauksia on sen sijaan ollut huomattavasti enemmän.

Lähettänyt käyttäjä

Helsinkiläinen tätini oli vierailulla meillä Oulussa ja sattui kotimatkalle juuri tuohon koneeseen. Sen verran järkyttävä tapahtuma oli että meni pitkä aika ennekuin hän pystyi kertomaan siitä rauhallisesti.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asuu nykyään Ruotsissa ja hän on myöskin muuttanut nimensä.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras oli kylläkin Kemijärveläinen, möi autoja nykyisen Vianorin (ent. Kumi Helenius) kiinteistössä 70-luvun alussa, muutti sittemmin Ouluun.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asui Oulussa Höyhtyän Kaakkurikujalla. Kaakkurikujalle jäi Lamminpartaasta perinnöksi muunnos - Kaapparikuja.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan hyvin syksyisen sunnuntai-aamun 1978 Nokelantiellä, kun joukko poliiseja (ensimmäisenä silloinen Oulun poliisipäällikkö) koputtaa meidän olohuoneen takapihalle menevään oveen. Toko ensin säikähdimme, mutta saimme heti kuulla, että on tapahtunut konekaappaus, ja ko. kaappari on tullut kotiinsa, vastapäätä olevaan rivitaloon, ja hänen perheensä asunto oli juuri meidän rivitalohuoneistoa vastapäätä. Poliisit "komensivat" perheemme talomme alakertaan (kellariin), ja valtasivat kokonaan yläkerran, josta muodostoi ns. komentokeskus. Poliisit olivat koko ajan ouhelinyhteydessä Lamminpartaaseen. Tätä kesti useita tunteja, ja vihdoin Lamminparras väsyi, ja ote herpaantui. Näimme kellarin pienestä ikkunasta, kun karhukopla teki rynnäkön asuntoon, ja vangitsi Lamminpartaan. Heidän lapsiaan ei näkynyt seuraavalla viikolla koulussa, ja kaappaus oli pitkään puheenaiheena. Myöhemmin Oulun poliisilaitos lähetti perheellemme kiitoskirjeen, kukkia ja maksoi osan puhelinlaskustamme, kun olivat saaneet vapaasti käyttää asuntoamme. Muistan, kun kuulimme selvästi, kun päällikkö puhui puhelimessa Lamminpartaan kanssa. Täytyypä käydä katsomassa elokuva, josko siitä jotain mieleen tulee, ja onko yhtään autenttinen.

Lähettänyt käyttäjä

Itse olin hyvin nuori tuolloin,mutta tapauksen muistan koska isäni oli tuossa tapauksessa mukana lentämässä konetta joka kuljetti karhukoplaa

Lähettänyt käyttäjä

En usko, että tämä leffa näillä näyttelijöillä tekee oikeutta todelliselle tarinalle. Tapasin itse Lamminpartaan Nokalla (Helsingin lääninvankilassa kesällä 1979. Hän pelasi pihalla lentopalloa ja huusin hänelle, että hyvä Finnair!

Lähettänyt käyttäjä

Ihana tuo alku missä analysoidaan miten kamalaa olisi jos tulisi turvatarkastukseen muutoksia. Olisivatpa silloin tienneet miten nykypäivänä tarkastusta tehdään...

Lähettänyt käyttäjä

Mahtaako kukaan tietää mitä Aarno Lamminpartaalle tapahtui
kun vankilareissu oli ohi ? Oliko ura nousujohteinen vai miten
kävi ? Hienoin asia tässä mielestäni oli, että lunnasrahat oli
tarkoitettu Kaunialan sotavammasairaalalle ja SOS-lapsikylälle.
Mutta nämä taisivat kai sitten jäädä ilman rahoja kuitenkin.

Lähettänyt käyttäjä

Katselin illan pimeydessä kahta peräkkäin lentävää konetta Oulunsalon ja Kempeleen välisellä tiellä, kaapatun koneen perässä lensi poliiseja kuskaava kone, tavallisesta autoradiosta kuului mm. se kun Lamminparras sanoi että eihän vain ole koiria ovella vastassa jos laskeudumme Oulunsalon kentälle, hän tuntui pelkäävän erikoisesti saksan paimenkoiria.

Lähettänyt käyttäjä

Kaappari-leffa tulee tammikuussa 2013 ensi-iltaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, kun se perustuu näihin tositapahtumiin...

Lähettänyt käyttäjä

On tämä huvittavaa katsella tällästä uutislähetystä, missä kameraa vielä tyrkytetään panttivankien naamalle ja heidän nimiään julkaistaan (joukossa myös kaappaajan nimi)

Lähettänyt käyttäjä

Tiiviisti tuota seurattiin sekä televisiosta että radiosta. Onneksi kaikki kuitenkin päättyi hyvin.

  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    Dora ei tahdo muuttaa pois saareltaan.

    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

    Dora ei tahdo muuttaa pois saareltaan.

    Melkein 90-vuotias Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Äitinä vauvalle, murkulle ja muutos mummiksi

    A-raportin Äidillä on puheenvuoro –insertit vuodelta 1982 seuraavat äitiyden vaiheita lasten kasvaessa. Elämästään kertovat vastasyntyneiden, leikki-ikäisten, murrosikäisten ja aikuisten lasten äidit.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955.

  • Kun äiti on väsynyt

    Lastenohjelma vuodelta 1974 pohtii äitien väsymystä.

    Vuonna 1974 valmistunut, koko perheelle suunnattu ohjelma pureutuu äitien väsymykseen. Mistä se johtuu, miltä se tuntuu ja mitä asialle voi tehdä? Arvokasta ajankuvaa sisältävässä ohjelmassa puheenvuoron saavat äidit ja lapset, isät ovat nyt sivuosassa.

  • Onko isä äiti?

    Kuuluisivatko kotityöt myös isälle ja mikä on äitienpäivän merkitys? 60-luvun modernia isän mallia näyttävät toimittaja Pekka Holopainen ja kirjailija Gunnar Mattsson. Työmiesporukkaa naistentöihin tarttuminen naurattaa.

  • Ihan tavallinen äiti

    Äiti näyttää ihan tavalliselta ja tekee ihan tavallisia äitien asioita, kertovat lapset vuonna 1967 äitienpäiväksi tehdyssä haastattelussa.

  • Ilman palkkaa

    Äitienpäivälaulujen ylittämätöntä aatelia

    Äitienpäivälaulujen ylittämätöntä aatelia on Harlan Howardin kappale No Charge, suomalaisittain Ilman palkkaa.

  • Timo Turunen: Äideistä parhain

    1990-luvun alkupuolen Tenavatähti-kisan finalisti Timo Turunen esitti äitienpäiväkonsertissa kauniin kappaleen Äideistä parhain.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.