Hyppää pääsisältöön

Finnairin kone Oulusta Helsinkiin kaapattiin Seutulaan

30. syyskuuta vuonna 1978 oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Oulusta Helsinkiin.

Tietolaatikko

Aarno Lamminparras (s. 1941) tuomittiin vuonna 1979 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Vuonna 2010 tapauksesta ilmestyi Lauri Puintilan kirja Kaappari Lamminparras. Aihetta käsittelevän ohjaaja Aleksi Mäkelän elokuvan on ilmoitettu saavan ensi-iltansa vuonna 2012.

Ensimmäinen kotimainen konekaappausyritys tapahtui jo vuonna 1971. Tuolloin lentohenkilöstö taltutti kaappausta yrittäneen nuoren suomalaisnaisen.

Heinäkuussa 1977 kaksi venäläistä nuorukaista kaappasi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen maan sisäiseltä lennolta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tilanne laukesi rauhanomaisesti. Panttivangeiksi jääneistä matkustajista osa vapautettiin neuvottelujen kestäessä, loput pakenivat uupuneiden kaappajien nukahdettua.

Kaappari otti miehistön ja osan matkustajista panttivangeikseen. Lunnaiksi hän vaati yhteensä 675 000 markkaa, joista 500 000 luovutettiin miehen perheelle.

Loput 175 000 markkaa jaettiin Kaunialan sotavammasairaalan ja SOS-lapsikylän kesken. Tämän jälkeen Lamminparras vaati vielä 150 000 markkaa lisää. Saatuaan osan rahoista hän vapautti panttivankeina olleet matkustajat.

Koneen käytyä tankkaamassa Amsterdamissa lennettiin lopulta Ouluun. Mies, joka oli luvannut antautua myöhemmin, vangittiin yllätyshyökkäyksellä hänen käydessään kotonaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Mää en ole tiennyt tästä mut sen jälkeen kun Kaappari-leffa tuli niin aloin kiinnostua tästä.

Lähettänyt käyttäjä

Itse en muista tarkoin tuota tapausta, mutta erikoista on se että kaappari ei itsekään oikein muistanut. Ja tuo lunnasrahojen jako. Ihan oikeat kohteet kyllä valitsi. Elokuva on aina elokuva, ja bisnestä. En ole käynyt sitä katsomassa. Ps. mielenkiintoisia muistoja toisilla. Itseltä meni varmaan ohi-toki uutiset noteerasin. Olin silloin 12-vuotias.

Lähettänyt käyttäjä

Olin isäni kuljettamassa Volvossa tiellä, jonka silloinen numero oli 432 ja nykyinen numero 62. Olimme juuri ohittaneet Anttolan kirkonkylän tienhaarassa olleen Shellin matkalla kohti Helsinkiä, kun radiosta kuului: "Radion uutistoimituksen ylimääräinen uutislähetys hyvää iltapäivää. Finnairin Oulusta Helsinkiin matkalla ollut Super Caravelle tyyppinen matkustajakone on kaapattu..." Ajattelin että ei voi olla totta, yleensähän lentokonekaappauksia ei Suomessa tapahdu, mutta tämä onkin koko Finnairin tähän mennessä 90 vuoden historian ainoa kaappaus. Finnairin kanssa yhteistyötä tekevillä muilla yhtiöillä kaappauksia on sen sijaan ollut huomattavasti enemmän.

Lähettänyt käyttäjä

Helsinkiläinen tätini oli vierailulla meillä Oulussa ja sattui kotimatkalle juuri tuohon koneeseen. Sen verran järkyttävä tapahtuma oli että meni pitkä aika ennekuin hän pystyi kertomaan siitä rauhallisesti.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asuu nykyään Ruotsissa ja hän on myöskin muuttanut nimensä.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras oli kylläkin Kemijärveläinen, möi autoja nykyisen Vianorin (ent. Kumi Helenius) kiinteistössä 70-luvun alussa, muutti sittemmin Ouluun.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asui Oulussa Höyhtyän Kaakkurikujalla. Kaakkurikujalle jäi Lamminpartaasta perinnöksi muunnos - Kaapparikuja.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan hyvin syksyisen sunnuntai-aamun 1978 Nokelantiellä, kun joukko poliiseja (ensimmäisenä silloinen Oulun poliisipäällikkö) koputtaa meidän olohuoneen takapihalle menevään oveen. Toko ensin säikähdimme, mutta saimme heti kuulla, että on tapahtunut konekaappaus, ja ko. kaappari on tullut kotiinsa, vastapäätä olevaan rivitaloon, ja hänen perheensä asunto oli juuri meidän rivitalohuoneistoa vastapäätä. Poliisit "komensivat" perheemme talomme alakertaan (kellariin), ja valtasivat kokonaan yläkerran, josta muodostoi ns. komentokeskus. Poliisit olivat koko ajan ouhelinyhteydessä Lamminpartaaseen. Tätä kesti useita tunteja, ja vihdoin Lamminparras väsyi, ja ote herpaantui. Näimme kellarin pienestä ikkunasta, kun karhukopla teki rynnäkön asuntoon, ja vangitsi Lamminpartaan. Heidän lapsiaan ei näkynyt seuraavalla viikolla koulussa, ja kaappaus oli pitkään puheenaiheena. Myöhemmin Oulun poliisilaitos lähetti perheellemme kiitoskirjeen, kukkia ja maksoi osan puhelinlaskustamme, kun olivat saaneet vapaasti käyttää asuntoamme. Muistan, kun kuulimme selvästi, kun päällikkö puhui puhelimessa Lamminpartaan kanssa. Täytyypä käydä katsomassa elokuva, josko siitä jotain mieleen tulee, ja onko yhtään autenttinen.

Lähettänyt käyttäjä

Itse olin hyvin nuori tuolloin,mutta tapauksen muistan koska isäni oli tuossa tapauksessa mukana lentämässä konetta joka kuljetti karhukoplaa

Lähettänyt käyttäjä

En usko, että tämä leffa näillä näyttelijöillä tekee oikeutta todelliselle tarinalle. Tapasin itse Lamminpartaan Nokalla (Helsingin lääninvankilassa kesällä 1979. Hän pelasi pihalla lentopalloa ja huusin hänelle, että hyvä Finnair!

Lähettänyt käyttäjä

Ihana tuo alku missä analysoidaan miten kamalaa olisi jos tulisi turvatarkastukseen muutoksia. Olisivatpa silloin tienneet miten nykypäivänä tarkastusta tehdään...

Lähettänyt käyttäjä

Mahtaako kukaan tietää mitä Aarno Lamminpartaalle tapahtui
kun vankilareissu oli ohi ? Oliko ura nousujohteinen vai miten
kävi ? Hienoin asia tässä mielestäni oli, että lunnasrahat oli
tarkoitettu Kaunialan sotavammasairaalalle ja SOS-lapsikylälle.
Mutta nämä taisivat kai sitten jäädä ilman rahoja kuitenkin.

Lähettänyt käyttäjä

Katselin illan pimeydessä kahta peräkkäin lentävää konetta Oulunsalon ja Kempeleen välisellä tiellä, kaapatun koneen perässä lensi poliiseja kuskaava kone, tavallisesta autoradiosta kuului mm. se kun Lamminparras sanoi että eihän vain ole koiria ovella vastassa jos laskeudumme Oulunsalon kentälle, hän tuntui pelkäävän erikoisesti saksan paimenkoiria.

Lähettänyt käyttäjä

Kaappari-leffa tulee tammikuussa 2013 ensi-iltaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, kun se perustuu näihin tositapahtumiin...

Lähettänyt käyttäjä

On tämä huvittavaa katsella tällästä uutislähetystä, missä kameraa vielä tyrkytetään panttivankien naamalle ja heidän nimiään julkaistaan (joukossa myös kaappaajan nimi)

Lähettänyt käyttäjä

Tiiviisti tuota seurattiin sekä televisiosta että radiosta. Onneksi kaikki kuitenkin päättyi hyvin.

  • Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

    Alueen muut asukkaat suhtautuivat suomalaisiin suopeasti.

    Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

    Alueen muut asukkaat suhtautuivat suomalaisiin suopeasti.

    Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korva joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.