Hyppää pääsisältöön

Finnairin kone Oulusta Helsinkiin kaapattiin Seutulaan

30. syyskuuta vuonna 1978 oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Oulusta Helsinkiin.

Tietolaatikko

Aarno Lamminparras (s. 1941) tuomittiin vuonna 1979 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Vuonna 2010 tapauksesta ilmestyi Lauri Puintilan kirja Kaappari Lamminparras. Aihetta käsittelevän ohjaaja Aleksi Mäkelän elokuvan on ilmoitettu saavan ensi-iltansa vuonna 2012.

Ensimmäinen kotimainen konekaappausyritys tapahtui jo vuonna 1971. Tuolloin lentohenkilöstö taltutti kaappausta yrittäneen nuoren suomalaisnaisen.

Heinäkuussa 1977 kaksi venäläistä nuorukaista kaappasi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen maan sisäiseltä lennolta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tilanne laukesi rauhanomaisesti. Panttivangeiksi jääneistä matkustajista osa vapautettiin neuvottelujen kestäessä, loput pakenivat uupuneiden kaappajien nukahdettua.

Kaappari otti miehistön ja osan matkustajista panttivangeikseen. Lunnaiksi hän vaati yhteensä 675 000 markkaa, joista 500 000 luovutettiin miehen perheelle.

Loput 175 000 markkaa jaettiin Kaunialan sotavammasairaalan ja SOS-lapsikylän kesken. Tämän jälkeen Lamminparras vaati vielä 150 000 markkaa lisää. Saatuaan osan rahoista hän vapautti panttivankeina olleet matkustajat.

Koneen käytyä tankkaamassa Amsterdamissa lennettiin lopulta Ouluun. Mies, joka oli luvannut antautua myöhemmin, vangittiin yllätyshyökkäyksellä hänen käydessään kotonaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Mää en ole tiennyt tästä mut sen jälkeen kun Kaappari-leffa tuli niin aloin kiinnostua tästä.

Lähettänyt käyttäjä

Itse en muista tarkoin tuota tapausta, mutta erikoista on se että kaappari ei itsekään oikein muistanut. Ja tuo lunnasrahojen jako. Ihan oikeat kohteet kyllä valitsi. Elokuva on aina elokuva, ja bisnestä. En ole käynyt sitä katsomassa. Ps. mielenkiintoisia muistoja toisilla. Itseltä meni varmaan ohi-toki uutiset noteerasin. Olin silloin 12-vuotias.

Lähettänyt käyttäjä

Olin isäni kuljettamassa Volvossa tiellä, jonka silloinen numero oli 432 ja nykyinen numero 62. Olimme juuri ohittaneet Anttolan kirkonkylän tienhaarassa olleen Shellin matkalla kohti Helsinkiä, kun radiosta kuului: "Radion uutistoimituksen ylimääräinen uutislähetys hyvää iltapäivää. Finnairin Oulusta Helsinkiin matkalla ollut Super Caravelle tyyppinen matkustajakone on kaapattu..." Ajattelin että ei voi olla totta, yleensähän lentokonekaappauksia ei Suomessa tapahdu, mutta tämä onkin koko Finnairin tähän mennessä 90 vuoden historian ainoa kaappaus. Finnairin kanssa yhteistyötä tekevillä muilla yhtiöillä kaappauksia on sen sijaan ollut huomattavasti enemmän.

Lähettänyt käyttäjä

Helsinkiläinen tätini oli vierailulla meillä Oulussa ja sattui kotimatkalle juuri tuohon koneeseen. Sen verran järkyttävä tapahtuma oli että meni pitkä aika ennekuin hän pystyi kertomaan siitä rauhallisesti.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asuu nykyään Ruotsissa ja hän on myöskin muuttanut nimensä.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras oli kylläkin Kemijärveläinen, möi autoja nykyisen Vianorin (ent. Kumi Helenius) kiinteistössä 70-luvun alussa, muutti sittemmin Ouluun.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asui Oulussa Höyhtyän Kaakkurikujalla. Kaakkurikujalle jäi Lamminpartaasta perinnöksi muunnos - Kaapparikuja.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan hyvin syksyisen sunnuntai-aamun 1978 Nokelantiellä, kun joukko poliiseja (ensimmäisenä silloinen Oulun poliisipäällikkö) koputtaa meidän olohuoneen takapihalle menevään oveen. Toko ensin säikähdimme, mutta saimme heti kuulla, että on tapahtunut konekaappaus, ja ko. kaappari on tullut kotiinsa, vastapäätä olevaan rivitaloon, ja hänen perheensä asunto oli juuri meidän rivitalohuoneistoa vastapäätä. Poliisit "komensivat" perheemme talomme alakertaan (kellariin), ja valtasivat kokonaan yläkerran, josta muodostoi ns. komentokeskus. Poliisit olivat koko ajan ouhelinyhteydessä Lamminpartaaseen. Tätä kesti useita tunteja, ja vihdoin Lamminparras väsyi, ja ote herpaantui. Näimme kellarin pienestä ikkunasta, kun karhukopla teki rynnäkön asuntoon, ja vangitsi Lamminpartaan. Heidän lapsiaan ei näkynyt seuraavalla viikolla koulussa, ja kaappaus oli pitkään puheenaiheena. Myöhemmin Oulun poliisilaitos lähetti perheellemme kiitoskirjeen, kukkia ja maksoi osan puhelinlaskustamme, kun olivat saaneet vapaasti käyttää asuntoamme. Muistan, kun kuulimme selvästi, kun päällikkö puhui puhelimessa Lamminpartaan kanssa. Täytyypä käydä katsomassa elokuva, josko siitä jotain mieleen tulee, ja onko yhtään autenttinen.

Lähettänyt käyttäjä

Itse olin hyvin nuori tuolloin,mutta tapauksen muistan koska isäni oli tuossa tapauksessa mukana lentämässä konetta joka kuljetti karhukoplaa

Lähettänyt käyttäjä

En usko, että tämä leffa näillä näyttelijöillä tekee oikeutta todelliselle tarinalle. Tapasin itse Lamminpartaan Nokalla (Helsingin lääninvankilassa kesällä 1979. Hän pelasi pihalla lentopalloa ja huusin hänelle, että hyvä Finnair!

Lähettänyt käyttäjä

Ihana tuo alku missä analysoidaan miten kamalaa olisi jos tulisi turvatarkastukseen muutoksia. Olisivatpa silloin tienneet miten nykypäivänä tarkastusta tehdään...

Lähettänyt käyttäjä

Mahtaako kukaan tietää mitä Aarno Lamminpartaalle tapahtui
kun vankilareissu oli ohi ? Oliko ura nousujohteinen vai miten
kävi ? Hienoin asia tässä mielestäni oli, että lunnasrahat oli
tarkoitettu Kaunialan sotavammasairaalalle ja SOS-lapsikylälle.
Mutta nämä taisivat kai sitten jäädä ilman rahoja kuitenkin.

Lähettänyt käyttäjä

Katselin illan pimeydessä kahta peräkkäin lentävää konetta Oulunsalon ja Kempeleen välisellä tiellä, kaapatun koneen perässä lensi poliiseja kuskaava kone, tavallisesta autoradiosta kuului mm. se kun Lamminparras sanoi että eihän vain ole koiria ovella vastassa jos laskeudumme Oulunsalon kentälle, hän tuntui pelkäävän erikoisesti saksan paimenkoiria.

Lähettänyt käyttäjä

Kaappari-leffa tulee tammikuussa 2013 ensi-iltaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, kun se perustuu näihin tositapahtumiin...

Lähettänyt käyttäjä

On tämä huvittavaa katsella tällästä uutislähetystä, missä kameraa vielä tyrkytetään panttivankien naamalle ja heidän nimiään julkaistaan (joukossa myös kaappaajan nimi)

Lähettänyt käyttäjä

Tiiviisti tuota seurattiin sekä televisiosta että radiosta. Onneksi kaikki kuitenkin päättyi hyvin.

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    Tapio Kautovaara kertoo savolaisesta kalamiehestä Hermosta.

    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

  • Mirri-tädin ja Suvi-Päivikin muistelot vuonna 1981

    Mirri-täti oli 1950-luvun lasten radiosuosikki

    Vuonna 1981 Tänään iltapäivällä -radio-ohjelman haastattelussa kuullaan Mirri-tädin muistoja hänen juontamastaan Perheen pienimmille -ohjelmasta. Mirri-tädin, oikealta nimeltään Mirjami Suonion (1906–1987) kanssa studiossa vieraana on myös Suvi Päivikki, joka oli suositun lastenohjelman vakiovieraita.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    Tapio Kautovaara kertoo savolaisesta kalamiehestä Hermosta.

    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

  • Mirri-tädin ja Suvi-Päivikin muistelot vuonna 1981

    Mirri-täti oli 1950-luvun lasten radiosuosikki

    Vuonna 1981 Tänään iltapäivällä -radio-ohjelman haastattelussa kuullaan Mirri-tädin muistoja hänen juontamastaan Perheen pienimmille -ohjelmasta. Mirri-tädin, oikealta nimeltään Mirjami Suonion (1906–1987) kanssa studiossa vieraana on myös Suvi Päivikki, joka oli suositun lastenohjelman vakiovieraita.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rinnat

Kapearaiteisella rautatiellä matkustava maalaismies kiinnostuu vastapäätä istuvan rouvan rinnoista pakkomielteenomaisesti.

  • Lasse Pihlajamaan harmonikka venyi konserttitaiteeseen ja komiikkaan

    Itseoppineesta pelimannista tuli harmonikansoiton uudistaja.

    Lasse Pihlajamaa (1916–2007) opetteli salaa itsekseen soittamaan, hioi taitojaan sirkuksessa, teki haitarista kunnioitetun konsertti-instrumentin ja kehitti siitä vieläpä istuttavan mallin. Elävä arkisto on koonnut paketin Suomen harmonikkakulttuurin uranuurtajan elämäntyöstä.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Juice Leskinen: Viidestoista yö

    Kappaleesta tuli yksi Suomen "kansallislauluista"

    "Se sanoo asiat niin kuin ne on", totesi Ulla Tapanisen haastattelema suomalainen mies Esplanadin puistokonsertissa kesällä 1980.

  • Näin tehtiin Juicen Odysseus

    Kappaletta ruoditaan ohjelmassa monelta kantilta

    Erkki Aallon tv-dokumentti kuvaa Odysseus-laulun syntyvaiheita vuonna 1974. Coitus Int esittää uutuusbiisin Tampereen yo-talolla.

  • Juice Leskinen 50 vuotta

    "Legenda", vastaa Juice ja nauraa räkäisesti päälle.

    "Legenda", vastaa Juice Leskinen ja nauraa räkäisesti päälle kysyttäessä mikä hänestä tulee isona. Sitä hän tosin taisi olla jo Tampereen radion haastattelun aikoihin 50-vuotispäivänsä aattona.

  • Juice kommentoi elämäntapojaan

    Juice piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

    Juice Leskisen taiteilijaelämään kuului auttamattomasti alkoholi ja tupakka. Hän piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

  • Juice Nybergin vieraana

    Juicen haastattelu vuodelta 2004.

    "Miltä se tuntuu, kun on aina oikeassa", kysyi Mikko Alatalo Juice Leskiseltä? Juice ei osannut vastata, kun hänellä ei ollut kokemusta mistään muusta.

  • Juice Leskinen vedenneitona

    Lauantai-illan huumaa -sarjassa tiputettiin ihmisiä veteen.

    Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä. Uimamaisteriksi tunnustautuvan Juice Leskisen asettaminen vedenneidoksi, oli Mikko Kuustosen kosto ihailemalleen lauluntekijälle.

  • Juice Leskinen: Syksyn sävel

    Kappaleesta tuli yksi suurimmista Juicen hiteistä

    Syksyn sävel ilmestyi ensi kerran singlenä loppuvuodesta 1975. Vuosien saatossa siitä kasvoi yksi suurimmista Juicen hiteistä.

  • Juice lukee jouluevankeliumia

    Juice hartaana Helsingin rautatieaseman parvekkeella.

    "Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava." Näin alkaa perinteinen jouluevankeliumi.

  • Juice Leskinen: Sika

    Sika on vaihtoehtoisten joululaulujen klassikko.

    Juice Leskisen vuonna 1980 ilmestynyt Sika on vaihtoehtoisten joululaulujemme rakastetuimpia edustajia. Tuubi-ohjelmassa tekijää säestää mieskööri.

  • Juicen ja Safkan joululauluja aikuisille

    24 uudelleen sovitettua värssyä.

    Juice Leskinen ja Safka Pekkonen huolehtivat pikkutuhman Aikuisten joulukalenterin loppumasennuksesta. Kaksikymmentäneljä uusin sanoin ja erilaisin elkein tulkittua joululaulua eivät säästäneet satiirin säilältä juuri ketään.

  • Juice & Grand Slam: Luonas kai olla saan

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko kuultiin Grand Slam -yhtyeen kiertueen päätöskonsertissa Nivalan Tuiskulan urheilutalolla vuonna 1983.

  • Juice Leskinen: Ilomantsi

    Juice osallistui euroviisukarsintoihin 1981

    Musiikin moniammattilainen Juice Leskinen osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1981. "Ilomantsi" sijoittui kisassa neljänneksi.

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Juice Leskisen patsas

    Juice-patsas pystytettiin tähden kotipitäjään Juankoskelle.

    Vuonna 2006 edesmenneen kansantaiteilijan Juice Leskisen patsas pystytettiin syystalvella 1995 hänen kotipitäjäänsä Juankoskelle.

  • Kirjoittaja Leskinen

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975.

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975 teoksella "Sonetteja laumalle". Kirjojen ja runojen lisäksi hän kirjoitti mm. kolumneja.

  • Sotilaiden äänet 2: Sekasortoa ja kiperiä päätöksiä

    Suomalaissotilaat harhailevat Kannaksen suurhyökkäyksessä.

    Suomalaisten asemien murruttua Valkeasaaressa sotilaat harhailevat taaksepäin hyökkäävien neuvostojoukkojen seassa. Haavoittuneita joudutaan jättämään, kun jäljellä ei ole tarpeeksi miehiä heitä kantamaan. Sotilaiden äänien toinen osa kertoo kiperistä päätöksistä, harhailusta ja yrityksistä löytää oma joukko-osasto.

  • Sotilaiden äänet 3: Taistelu "Viimeisen toivon"-linjasta

    Suomalaiset taistelevat VT-linjassa.

    Suomalaiset ahertavat kuumeisesti yhä keskeneräisen VT-linjan kimpussa: juoksuhautoja kaivetaan ja uutuuttaan hohtavia asemia yritetään naamioita. Rajujen tykistövalmistelujen jälkeen venäläiset hyökkäävät linjan kimppuun. Sotilaiden äänten kolmas osa kertoo Kuuterselän taisteluista ja Ratsuväkiprikaatin onnekkaasta pakenemisesta.

  • Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

    "Pois pyyhityn pataljoonan" ihmeellinen selviytyminen.

    Jalkaväkirykmentti 49:n ensimmäinen pataljoona taistelee pääpuolustusasemassa vielä kesäkuun 14. päivä, kun muut suomalaiset ovat vetäytyneet VT-linjalle. Uskomattomien vaiheiden jälkeen osasto pääsee lopulta omien puolelle, vaikka sitä on jo useampaan kertaan pidetty menetettynä joukkona. Sotilaiden äänten neljäs osa kertoo tämän "pois pyyhityn pataljoonan" selviytymistaistelusta.

  • Sotilaiden äänet 5: Taistellen kohti Viipuria

    Suomalaiset vetäytyvät Kannaksella kohti Viipuria.

    Kuuterselän murruttua suomalaiset lähtevät perääntymään kohti seuraavaa puolustuslinjaa Viipuri - Kuparsaari - Taipale. Suomalaiset käyvät uuvuttavaa viivytystaistelua jatkuvan saarrostusuhan alla, jotta VKT-asema ehditään miehittää. Loppuun ajettuja miehiä karkaa metsäkaartiin. Aseveljet suhtautuvat lähtijöihin ymmärtävästi, mutta kenttäoikeus on armottomampi.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.