Hyppää pääsisältöön

Finnairin kone Oulusta Helsinkiin kaapattiin Seutulaan

30. syyskuuta vuonna 1978 oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Oulusta Helsinkiin.

Tietolaatikko

Aarno Lamminparras (s. 1941) tuomittiin vuonna 1979 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Vuonna 2010 tapauksesta ilmestyi Lauri Puintilan kirja Kaappari Lamminparras. Aihetta käsittelevän ohjaaja Aleksi Mäkelän elokuvan on ilmoitettu saavan ensi-iltansa vuonna 2012.

Ensimmäinen kotimainen konekaappausyritys tapahtui jo vuonna 1971. Tuolloin lentohenkilöstö taltutti kaappausta yrittäneen nuoren suomalaisnaisen.

Heinäkuussa 1977 kaksi venäläistä nuorukaista kaappasi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen maan sisäiseltä lennolta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tilanne laukesi rauhanomaisesti. Panttivangeiksi jääneistä matkustajista osa vapautettiin neuvottelujen kestäessä, loput pakenivat uupuneiden kaappajien nukahdettua.

Kaappari otti miehistön ja osan matkustajista panttivangeikseen. Lunnaiksi hän vaati yhteensä 675 000 markkaa, joista 500 000 luovutettiin miehen perheelle.

Loput 175 000 markkaa jaettiin Kaunialan sotavammasairaalan ja SOS-lapsikylän kesken. Tämän jälkeen Lamminparras vaati vielä 150 000 markkaa lisää. Saatuaan osan rahoista hän vapautti panttivankeina olleet matkustajat.

Koneen käytyä tankkaamassa Amsterdamissa lennettiin lopulta Ouluun. Mies, joka oli luvannut antautua myöhemmin, vangittiin yllätyshyökkäyksellä hänen käydessään kotonaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Mää en ole tiennyt tästä mut sen jälkeen kun Kaappari-leffa tuli niin aloin kiinnostua tästä.

Lähettänyt käyttäjä

Itse en muista tarkoin tuota tapausta, mutta erikoista on se että kaappari ei itsekään oikein muistanut. Ja tuo lunnasrahojen jako. Ihan oikeat kohteet kyllä valitsi. Elokuva on aina elokuva, ja bisnestä. En ole käynyt sitä katsomassa. Ps. mielenkiintoisia muistoja toisilla. Itseltä meni varmaan ohi-toki uutiset noteerasin. Olin silloin 12-vuotias.

Lähettänyt käyttäjä

Olin isäni kuljettamassa Volvossa tiellä, jonka silloinen numero oli 432 ja nykyinen numero 62. Olimme juuri ohittaneet Anttolan kirkonkylän tienhaarassa olleen Shellin matkalla kohti Helsinkiä, kun radiosta kuului: "Radion uutistoimituksen ylimääräinen uutislähetys hyvää iltapäivää. Finnairin Oulusta Helsinkiin matkalla ollut Super Caravelle tyyppinen matkustajakone on kaapattu..." Ajattelin että ei voi olla totta, yleensähän lentokonekaappauksia ei Suomessa tapahdu, mutta tämä onkin koko Finnairin tähän mennessä 90 vuoden historian ainoa kaappaus. Finnairin kanssa yhteistyötä tekevillä muilla yhtiöillä kaappauksia on sen sijaan ollut huomattavasti enemmän.

Lähettänyt käyttäjä

Helsinkiläinen tätini oli vierailulla meillä Oulussa ja sattui kotimatkalle juuri tuohon koneeseen. Sen verran järkyttävä tapahtuma oli että meni pitkä aika ennekuin hän pystyi kertomaan siitä rauhallisesti.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asuu nykyään Ruotsissa ja hän on myöskin muuttanut nimensä.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras oli kylläkin Kemijärveläinen, möi autoja nykyisen Vianorin (ent. Kumi Helenius) kiinteistössä 70-luvun alussa, muutti sittemmin Ouluun.

Lähettänyt käyttäjä

Lamminparras asui Oulussa Höyhtyän Kaakkurikujalla. Kaakkurikujalle jäi Lamminpartaasta perinnöksi muunnos - Kaapparikuja.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan hyvin syksyisen sunnuntai-aamun 1978 Nokelantiellä, kun joukko poliiseja (ensimmäisenä silloinen Oulun poliisipäällikkö) koputtaa meidän olohuoneen takapihalle menevään oveen. Toko ensin säikähdimme, mutta saimme heti kuulla, että on tapahtunut konekaappaus, ja ko. kaappari on tullut kotiinsa, vastapäätä olevaan rivitaloon, ja hänen perheensä asunto oli juuri meidän rivitalohuoneistoa vastapäätä. Poliisit "komensivat" perheemme talomme alakertaan (kellariin), ja valtasivat kokonaan yläkerran, josta muodostoi ns. komentokeskus. Poliisit olivat koko ajan ouhelinyhteydessä Lamminpartaaseen. Tätä kesti useita tunteja, ja vihdoin Lamminparras väsyi, ja ote herpaantui. Näimme kellarin pienestä ikkunasta, kun karhukopla teki rynnäkön asuntoon, ja vangitsi Lamminpartaan. Heidän lapsiaan ei näkynyt seuraavalla viikolla koulussa, ja kaappaus oli pitkään puheenaiheena. Myöhemmin Oulun poliisilaitos lähetti perheellemme kiitoskirjeen, kukkia ja maksoi osan puhelinlaskustamme, kun olivat saaneet vapaasti käyttää asuntoamme. Muistan, kun kuulimme selvästi, kun päällikkö puhui puhelimessa Lamminpartaan kanssa. Täytyypä käydä katsomassa elokuva, josko siitä jotain mieleen tulee, ja onko yhtään autenttinen.

Lähettänyt käyttäjä

Itse olin hyvin nuori tuolloin,mutta tapauksen muistan koska isäni oli tuossa tapauksessa mukana lentämässä konetta joka kuljetti karhukoplaa

Lähettänyt käyttäjä

En usko, että tämä leffa näillä näyttelijöillä tekee oikeutta todelliselle tarinalle. Tapasin itse Lamminpartaan Nokalla (Helsingin lääninvankilassa kesällä 1979. Hän pelasi pihalla lentopalloa ja huusin hänelle, että hyvä Finnair!

Lähettänyt käyttäjä

Ihana tuo alku missä analysoidaan miten kamalaa olisi jos tulisi turvatarkastukseen muutoksia. Olisivatpa silloin tienneet miten nykypäivänä tarkastusta tehdään...

Lähettänyt käyttäjä

Mahtaako kukaan tietää mitä Aarno Lamminpartaalle tapahtui
kun vankilareissu oli ohi ? Oliko ura nousujohteinen vai miten
kävi ? Hienoin asia tässä mielestäni oli, että lunnasrahat oli
tarkoitettu Kaunialan sotavammasairaalalle ja SOS-lapsikylälle.
Mutta nämä taisivat kai sitten jäädä ilman rahoja kuitenkin.

Lähettänyt käyttäjä

Katselin illan pimeydessä kahta peräkkäin lentävää konetta Oulunsalon ja Kempeleen välisellä tiellä, kaapatun koneen perässä lensi poliiseja kuskaava kone, tavallisesta autoradiosta kuului mm. se kun Lamminparras sanoi että eihän vain ole koiria ovella vastassa jos laskeudumme Oulunsalon kentälle, hän tuntui pelkäävän erikoisesti saksan paimenkoiria.

Lähettänyt käyttäjä

Kaappari-leffa tulee tammikuussa 2013 ensi-iltaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, kun se perustuu näihin tositapahtumiin...

Lähettänyt käyttäjä

On tämä huvittavaa katsella tällästä uutislähetystä, missä kameraa vielä tyrkytetään panttivankien naamalle ja heidän nimiään julkaistaan (joukossa myös kaappaajan nimi)

Lähettänyt käyttäjä

Tiiviisti tuota seurattiin sekä televisiosta että radiosta. Onneksi kaikki kuitenkin päättyi hyvin.

  • Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

    Suomen vanhin mielisairaala oli toiminnassa 167 vuotta.

    Suomi sai ensimmäisen mielisairaalansa eli psykiatrisen sairaalan vuonna 1841. Yli sataviisikymmentä vuotta palvelleen Lapinlahden tarina pitää sisällään koko psyykkisen hoidon kehityksen, joka oli aivan alkutekijöissä vielä 1800-luvulla. Jalkaraudoista, pakkopaidoista ja kuumista kylvyistä on edetty moderniin psykiatriaan ja terapioihin.

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

    Suomen vanhin mielisairaala oli toiminnassa 167 vuotta.

    Suomi sai ensimmäisen mielisairaalansa eli psykiatrisen sairaalan vuonna 1841. Yli sataviisikymmentä vuotta palvelleen Lapinlahden tarina pitää sisällään koko psyykkisen hoidon kehityksen, joka oli aivan alkutekijöissä vielä 1800-luvulla. Jalkaraudoista, pakkopaidoista ja kuumista kylvyistä on edetty moderniin psykiatriaan ja terapioihin.

  • 27.9. Teeman Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen

    Kokki Kolmonen kokkasi usein tulkinkin avulla 1980-luvulla.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen luotsaamassa Patakakkonen-sarjassa tutustutettiin 1980-luvulla katsojia etnisten keittiöiden ruokakulttuureihin. Eri maiden erikoisuuksia valmistettiin vaihtuvien vieraiden kanssa studiossa – usein tulkin avustuksella.

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Hello, Hello, Hello

Pelokkaat englantilaispoliisit Stan ja Dud pohtivat klassikkokielikurssissa, missä se kissa oikein on. Kaikki olisi paljon helpompaa, mikäli viekkaat Cecil ja Cissy jättäisivät hyväuskoiset poliisimiehet rauhaan.

Lue lisää:

Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä on paljastunut satoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Liikkeen johto yritti aluksi vaieta rikokset, mutta nyttemmin tekojen uhrit ovat tulleet julkisuuteen.

  • Bill Haleyn pelättiin villitsevän Erottajalla 1956

    Rock Around the Clockin ensi-illassa ei mellakoitukaan.

    Rocktähti Bill Haleyn tähdittämän Rock Around the Clock -elokuvan ensi-ilta 28. syyskuuta 1956 oli ensimmäinen merkittävä rocktapaus Suomessa. Maailmalla filmi oli saanut aikaan mellakoita, mutta helsinkiläisessä Edison-teatterissa ei nähty "edes tanssitaudin oireita". Nuorten ikkunasta -ohjelmasarjan ensimmäisessä lähetyksessä tarkasteltiin kuitenkin huolestuneesti "nuoria villitsevää rock and roll -ilmiötä".

  • Rokkenrolli meni 1950-luvulla ihan pelleilyksi

    Rock and rollia pidettiin Suomessa aluksi hullutteluna.

    Rock and rollia pidettiin 1950-luvun Suomessa aluksi ohimenevänä hullutteluna. Vanhemmat muusikot naureskelivat amatöörimäisille lanteenvatkaajille, ja arvioivat uuden ilmiön "neliskulmaiseksi" musiikiksi kunnon jazzin rinnalla.

  • Uskomaton Randi testasi suomalaisen taikavarvun

    Yhdysvaltalainen skeptikko Rajatiedon messuilla 1989.

    Järjestyksessään seitsemännet Rajatiedon messut pidettiin vuonna 1989 Helsingissä. Messuilla vieraili myös yhdysvaltalainen yliluonnollisten ilmiöiden epäilijä ja paljastaja James Randi eli The Amazing Randi.

  • Taivu, lusikka, taivu!

    Israelilainen Uri Geller Studio 1:ssä 1974.

    Yleisradion Studio 1:ssä nähtiin kummia, kun israelilainen Uri Geller saapui näyttämään taitojaan. Mies esitteli suorassa lähetyksessä esimerkiksi telepatiaa, lusikan taivutusta ja pysähtyneiden kellojen korjaamista ajatuksen voimalla.

  • Olliver Hawk ja ihmeparantamisen taito

    Ihmeparantajien huijaus paljastettiin televisiossa.

    Hypnotisoijana tunnettu Olliver Hawk paljasti havainnollistavalla esimerkillään ihmeparantamisen todellisen puolen. Verellä läträys ja harras tunnelma luovat illuusion johon on helppo uskoa.

  • 27.9. Teeman Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen

    Kokki Kolmonen kokkasi usein tulkinkin avulla 1980-luvulla.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen luotsaamassa Patakakkonen-sarjassa tutustutettiin 1980-luvulla katsojia etnisten keittiöiden ruokakulttuureihin. Eri maiden erikoisuuksia valmistettiin vaihtuvien vieraiden kanssa studiossa – usein tulkin avustuksella.

  • Patakakkonen muiden maiden ruokien äärellä

    Esitellään eri maiden perinneruokia Intiasta Islantiin.

    Keittiömestari Jaakko Kolmosen suunnittelemassa ja juontamassa Patakakkosessa poikettiin ajoittain myös suomalaisen ruokaympyrän ulkopuolelle. Tähän koosteeseen on kerätty 1980- ja 1990-luvuilta sarjan jaksoja, joissa esitellään eri maiden perinneruokia vaihtuvien vieraiden avustuksella. Lähempiin kohdemaihin Kolmonen myös matkusti paikan päälle.

  • Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

    Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen pötsiruokien äärellä.

    Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

  • Patakakkosen paastoajan ruokia

    Vanamo ja Kolmonen tutustuvat karjalaisten pääsiäiseen.

    Kolmonen ja Vanamo tutustuivat ortodoksikarjalaisten pääsiäistä edeltävään paastoaikaan, paastoajan ruokiin ja karjalaiseen kulttuuriin Nurmeksessa Bomban karjalaistalolla 1979.

  • Kokki Kolmonen riistan ja ruhojen kimpussa

    Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko Kolmosen 1980-alussa vuosittain isännöimä Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin. Ohjelmissa esiteltiin Suomen saaliseläimiä ja valistettiin kansaa saaliin taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen.

  • Kymmenen vuotta täyttävä Yle Elävä arkisto on nettipalvelujen pioneeri

    Elävä arkisto avatiin 9.9.2006.

    Kun Yle Elävä arkisto 10 vuotta sitten eli 9.9.2006 avattiin, Yle otti kansainvälisestikin vertailtuna huimia harppauksia. Netti oli vielä nuori ja suomalaiset, nykyiset nettipalvelut perustamatta. Ohjelmapäällikkö Reijo Perälä muistelee Ylen pitkäikäisimmän suoratoistopalvelun alkuvaiheita blogissaan. Eilinen elää!

  • Elävän arkiston verkkopalvelu 10 vuotta

    Yle Elävä arkisto avattiin syyskuussa 2006.

    Yle Elävä arkisto täyttää syyskuussa jo 10 vuotta. Palvelu avattiin vuonna 2006 osana Yleisradion 80-vuotisjuhlallisuuksia. Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista eloa, kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita ohjelmapaketiksi.

  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Rauta-aika

    "Unohtakaa Kalevala" kuului käsikirjoittajan ohje ohjaajalle

    "Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

  • Holmberg toi Tuntemattoman takaisin Pyynikille

    Kalle Holmberg ojasi Tuntemattoman sotilaan 1997.

    Tuntemattoman sotilaan ulkoilmaversio nähtiin Pyynikin kesäteatterissa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1997. Panu Rajalan dramatisoimaa ja Kalle Holmbergin ohjaamaa tulkintaa luonnehdittiinn dynaamiseksi ja toimintaa täynnä olevaksi spektaakkeliksi, jossa ruutia ja huutoa ei säästelty.

  • Kalle Holmberg: Taistojen tiellä

    Teatterimies Kalle Holmberg johtaa esitystä Paattisissa 1972

    Suosittu työväenlaulu oli alunperin suojeluskuntamarssi. Teatterimies Kalle Holmberg johtaa komealla tyylillään sen joukkoesitystä Paattisissa vuonna 1972.

  • Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

    Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

    Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

  • Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

    Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

    Piirrostarina muurahaiskeossa syntyneen Caru-tytön seikkailuista on tarina kasvamisesta, erilaisuudesta ja oppimisesta. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

  • Myttö ja vuodenajat

    Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, tietää Tiina Halosen vastaansanomattoman viehättävän animaation päähenkilö, pikkutyttö nimeltään Myttö.

  • Lohikäärme Justus

    Aika ei ole haalistanut Tuula Pukkilan riemastuttavaa animaatiota lohikäärme Justuksesta ja ystävyyden merkityksestä. Elämä lohikäärmeenä ei aina ole helppoa mutta hauskaa se on!

  • Taikuri Savinen

    Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti tv:ssä 1977

    Niin ihmiset kuin eläimetkin iloitsevat Taikuri Savisesta, joka tarpeen tullen taikoo asiat paremmin päin. Kaikkien mielen mukaan ei voi toimia, mutta Savinen keksii konstit, joilla lopputulos sittenkin sopii jokaiselle. Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1977.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.