Hyppää pääsisältöön

Nils-Eric Fougstedt

Pitkään Radio-orkesterin kapellimestarina toimineesta Nils-Eric Fougstedtista tuli sen ylikapellimestari vuonna 1951.

Tietolaatikko

Nils-Eric Fougstedt 1910–1961
1944–1950 RSO:n kapellimestarina
1951–1961 RSO:n ylikapellimestarina
Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen
Professorin arvonimi 1960

Nils-Erik Fougstedt tuli Yleisradion palvelukseen 1938. Hän perusti ja toimi Solistikuoron, sittemmin Radiokuoron johtajana. Radio-orkesterin kapellimestariksi hän siirtyi 1944 ja ylikapellimestariksi 1951 Toivo Haapasen kuoltua edellisenä vuonna.

Ylikapellimestarikaudellaan 1951–1961 Fougstedt työskenteli voimakkaasti kehittääkseen orkesteria. Hänen aikanaan orkesterin ohjelmisto karttui entisestään laajeten etenkin oman ajan uuteen musiikkiin. Toisaalta Fougstedt uudisti myös orkesterin kokoonpanojärjestelmän: yli 60:en noussut muusikkomäärä mahdollisti jakautumisen eri kokoonpanoihin - sinfoniaorkesteriin, radio-orkesteriin, viihdeorkesteriin kamariorkesteriin ja radiosekstettiin.

Monipuolisena musiikkimiehenä Fougstedt työskenteli myös Yleisradion ulkopuolella. Hän opetti Sibelius-Akatemiassa musiikin teoriaa ja kuoronjohtoa ja toimi myös säveltäjänä pitäen kolme sävellyskonserttia Helsingissä. Hän oli opiskellut Helsingin konservatoriossa pääasiassa Erik Furuhjelmin johdolla ja teki opintomatkoja Salzburgiin, Firenzeen, Berliiniin ja Yhdysvaltoihin.

Selim Palmgren: Pianokonsertto nro 2 op. 33 "Virta" (1913)
Radio-orkesteri, joht. Nils Eric Fougstedt
sol. Timo Mikkilä, piano
Nauhoitettu 1951.

Einar Englund: Kiinan muuri, sarja orkesterille näytemämusiikista (1949)
1. Ouvertura (Alkusoitto) –
2. Naamiaiset kiinalaisessa puutarhassa –
3. Inkvisitio –
4. Rumba –
5. Vihreän pöydän tango –
6. Marssi à la Shostakovitsh –
7. Jazz-intermezzo –
8. Finaali (Poloneesi)
Radio-orkesteri, joht. Nils-Eric Fougstedt
Nauhoitettu 1949.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

    Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Panssarilaiva Ilmarisesta tuli 271 miehen hauta

    Laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen ajoi 13.9.1941.

    Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen ajoi 13.9.1941 miinaan ja vei mukana synkkään hautaansa 271 miestä. Sotasensuuri kuitenkin salasi uutisen täysin. Tieto Suomeen levisi Ruotsin lehtien kautta ja onnettomuudesta pelastuneiden kertomana. Ilmarisen hylky löydettiin vasta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1990.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Suomalaisfanit Princen ja muiden tähtien asialla

    Ihailijakerhossa tosifanius tiivistyy.

    Bändien ja artistien fan clubeja on toiminut Suomessa 1960-luvulta asti. Vannoutunut fani ei epäröi koristella vauvaansakaan suosikkibändin tunnusmaskein, saati uhrata viikonloppujaan seuraamalla lempiartistiaan ympäri Suomen tai pidemmällekin. Princen faneista kertovalla videolla vuodelta 1991 kuullaan, kuinka Princen suosio ei Suomessa ollut fanien mielestä sitä mitä sen pitäisi olla.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.