Hyppää pääsisältöön

Tinkimätön kapellimestari Paavo Berglund

Viulistina Radio-orkesterissa aloittanut Paavo Berglund toimi Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuodet 1962–1971.

Tietolaatikko

Paavo Berglund 1929 - 2012
Ura:
1949–1957 RSO:n viulistina
1955–1962 RSO:n kapellimestarina
1962–1971 RSO:n ylikapellimestarina
1972-1979 Bournemouthin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina
1975-1979 Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina
1987–1991 Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina
1993–1998 Tanskan kuninkaallisen orkesterin ylikapellimestarina
Palkinnot:
1972 valtion säveltaidepalkinto
1985 Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto

Audio teoksesta:
Dmitri Šostakovitš, Sinfonia nro 5 d-molli op. 47 (1937)
1. Moderato
2. Allegretto
3. Largo
4. Allegro non troppo
RSO, joht. Paavo Berglund
Nauhoitettu Finlandia-talossa Helsingissä 9.1.2002.

Helsingissä 1929 syntynyt Paavo Berglund opiskeli Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa ja jatkoi kapellimestarin opintoja Wienissä. Vuonna 1952 hän debytoi orkesterijohtajana Helsingissä ja perusti samana vuonna Helsingin kamariorkesterin.

Radio-orkesterin ykkösviulistiksi Berglund tuli 1949, mutta omistautui vähitellen kapellimestarin työlle. RSO:n kapellimestarina hän aloitti vuonna 1955, ja ylikapellimestariksi hänet nimitettiin vuonna 1962.

Ahkerana ja tinkimättömänä harjoittajana tunnettu Berglund sai RSO:n johdossa ollessaan luotua vankan pohjan orkesterin nykyiselle tasolle. Hänen kaudellaan orkesteri aloitti myös ulkomaanesiintymiset ja saavutti kansainvälistä kuuluisuutta esimerkiksi kehutulla Englannin-kiertueellaan keväällä 1968.

RSO:n kautensa päätyttyä 1971 Berglund on toiminut ylikapellimestarina Bournemouthin sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Tukholman filharmonisessa orkesterissa sekä Tanskan kuninkaallisessa orkesterissa. Vierailujohtajana hän on johtanut maailman arvostetuimpia orkestereita.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Olin vuonna 1968 Kultturitalossa kuuntelemassa Beglundin ja Radion sinfoniaorkesterin ja muistaakseni Yliopilaskunnan laulajien esittämää Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaa. Konsertti kuului Euroopan yleisradioliiton konserttisarjaan, ja se lähetettiin muisttakseni useaan maahan. Kokemus oli unohtumaton. En ollut ennen kuullut teosta; tietääkseni se oli sodan jälkeen esitetty vain kerran. Endi tahdit saivat kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä; kuoron sisääntulo 3. osassa sai kyynelet tulemaan silmiin. Kullrevon sotaanlähdön vaskikuoro löi ällikällä. Se on Sitä Sibeliusta, mitä myöhemmissä sävellyksissä ei enää ole.

Lähettänyt käyttäjä

Bournemouthin SO vieraili Berglundin kanssa Mikkelissä ja Savonlinnassa 1980-luvun alussa soittaen kaikki Sibeliuksen sinfoniat ja viulukonserton. Mikkelissä minulla oli kamera mukana, ja istuin eturivissä tarkoituksenani kuvata orkesteria konsertin jälkitunnelmissa. Berglund saapui aloittaakseen konsertin, kun kirkossa välähti salamalaite. Kapellimestari kääntyi salamannopeasti, ja saatoin vain peloissani ajatella, etten se ollut minä... Konsertti meni onnellisesti läpi, ja aplodien aikana vieressäni istunut ystävällinen naishenkilö, jonka tunnistin pianisti Meri Louhokseksi, laski kätensä olkapäälleni ja sanoi lempeästi, että nyt saa kuvata. Muistikuvia onkin tapauksen jälkeen kertynyt, ja tallenteita hyllyyn. Olipahan alku!

Lähettänyt käyttäjä

Oma kiinnostukseni klassiseen musiikkiin nousi uudelle tasolle, kun Bournemouthissa kielikurssilla vuonna 1981 ollessani kuulin Berglundin johdolla Sibeliuksen 2. sinfonian. Yleisö oli aivan haltioissaan, ja suomalaisena sain kokea hienon musiikkielämyksen lisäksi isänmaallista ylpeyttäkin.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.