Hyppää pääsisältöön

Pia Ravenna: Una voce poco fa

Suomen satakieleksikin kutsuttu koloratuurisopraano Pia Ravenna (1894-1964) oli 1920-luvun lopusta 1940-luvulle asti yksi Suomalaisen oopperan kirkkaimpia tähtiä.

Tietolaatikko

Pia Ravenna, oikealta nimeltään Hjördis Tilgmann, syntyi Helsingissä 25.10.1894. Lauluopinnot hän aloitti 1910 Elin Fohström-Tallqvistin johdolla ja piti ensikonserttinsa kolme vuotta myöhemmin. Opinnot jatkuivat 1915 Pietarissa Elin Fohströmin sisaren Alma Fohströmin yksityisoppilaana. Tuona aikana muotoutui myös taiteilijanimi Pia Ravenna – lapsuuden hellittelynimen ja italialaisen kaupungin yhdistelmä. Oopperadebyyttinsä Pia Ravenna teki 1917 Suomalaisessa oopperassa laulaen Rosinan osan Gioacchino Rossinin Sevillan parturissa ja siirtyi sitten ulkomaille jatkamaan opintojaan ja luomaan kansainvälistä uraa.

1920-luvun alkuvuodet hän vietti Egyptissä italialaisen oopperaseurueen mukana. Egyptin vuosistaan Pia Ravenna kirjoitti myöhemmin matkakertomuksen Gästspel i Egypten (suom. Egyptiläinen intermezzo). Lähes koko 1920-luvun Pia Ravenna kiersi ympäri Eurooppaa konserttikiertueilla ja vierailijana eri maiden oopperanäyttämöillä. Kotimaassa hän solmi sopimuksen Suomalaisen oopperan kanssa 1928. Kiinnitys kesti aina vuoteen 1940 asti.

Jäähyväiskonserttinsa Ravenna piti syksyllä 1951. Oopperan ohella hän tuli tunnetuksi myös lukuisista radioesiintymisistään. Laulupedagogina Pia Ravenna toimi yhdessä puolisonsa Alessio Costan (oik. Konstantin Alexandroff) kanssa perustamassaan yksityisessä laulukoulussa Studio Ravenna-Costassa sekä Helsingin Kansankonservatoriossa. Kaikki levytyksensä hän teki 1924-29 Berliinissä.

Varma tekniikka ja helmeilevän kevyt koloratuurisopraano yhdistettynä taitavaan näyttämötyöhön olivat Pia Ravennan menestyksen valtteja, vaikka varsinainen kansainvälinen läpimurto jäikin saavuttamatta. Hän esiintyi näyttämöllä yhdessä mm. Nellie Melban ja Fjodor Shaljapinin kanssa. Hänen oopperaohjelmistoonsa kuuluivat koloratuuriosat muun muassa Sevillan parturissa, Verdin Rigolettossa ja La Traviatassa, Bellinin Unissakävijässä ja Donizettin Lucia di Lammermoorissa.

Pia Ravenna kuoli 69-vuotiaana 19.10.1964 Helsingissä.

Ravenna ehti 38-vuotisen uransa aikana esiintyä omien laskelmiensa mukaan yhteensä 800 kertaa: 400 konserttia ja sama määrä oopperanäytöksiä.

Sevillan parturin Rosinan rooli oli Ravennan debyytti oopperanäyttämöllä. Ooppera-aarioiden lisäksi hän levytti koti- ja ulkomaisia yksinlauluja ja kansanlauluja.

"Una voce poco fa" on Rosinan aaria Sevillan parturin 1. näytöksestä. Äänitys on tehty Berliinissä Vox-levy-yhtiölle 1924.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.