Hyppää pääsisältöön

Lännen lokari Hiski Salomaa

Hiski Salomaa on jälkipolvien parhaiten tuntema amerikansuomalainen laulaja. Hänen viisunsa kuvaavat humoristisesti siirtolaiselämää "uudessa kontryssä".

Tietolaatikko

Tiskarin polkka. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa (laulu), Antti Kosola (harmonikka). Columbia 3045 F. Ensilevy Tiskarin polkka vilisee siirtolaisten arkeen liittyviä termejä, kuten "kitsi" (kitchen = keittiö), "dressa" (dress = puku) jne. Laulussa ylistetty torstai oli Yhdysvalloissa palvelijoiden vapaailta.
Savonpojan Amerikkaan tulo. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa. Columbia 3081 F. Laulu kuvaa maastamuuttajan matkaa Hankoniemeltä Hulliin ja Atlantin yli New Yorkiin.
Vapauden kaiho. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa ja Emil Hännisen orkesteri. Columbia 3137 F. Työväenhenkisen Vapauden kaihon on levyttänyt myös Jukka Ahti, toinen amerikansuomalainen laulaja. Laulu kulkee Salomaan nimissä, mutta sen tekijästä ei ole täyttä varmuutta.
Lännen lokari. Säv. ja san. Hiski Salomaa, sov. Wäinö Kauppi. Es. Hiski Salomaa (laulu), Willy Larsen (harmonikka), Wäinö Kaupin yhtye. Columbia 3158 F. Laulu viittaa moniin amerikansuomalaisten tuntemiin paikkakuntiin. "Piutti" ja "Retulaatsi" tarkoittavat Butten ja Red Lodgen kaivoskaupunkeja. "Lokari" on väännös "loggerista" eli metsurista.
Värssyjä sieltä ja täältä. Säv. ja san. Hiski Salomaa. Es. Hiski Salomaa ja Antti Kosolan yhtye. Columbia 3189 F. Laulu kommentoi ironisesti ajankohdan poliittisia ja taloudellisia tapahtumia.

Hiski Salomaa (oik. Hiskias Möttö, 1891-1957) lähti 18-vuotiaana siirtolaiseksi Amerikkaan. Hän ei itse ollut metsätyömies eli "lokari" vaan työskenteli räätälinä ja ravintoloitsijana Michiganissa ja itärannikolla.

Monien amerikansuomalaisten työläisten tapaan Salomaa oli syndikalistisen IWW-järjestön (Industrial Workers of the World) eli "tuplajuulaisten" kannattaja.

Salomaa teki New Yorkissa vuosina 1927-1931 kahdeksantoista levytystä amerikansuomalaisten muusikoiden avustamana. Säestyksessä on vaikutteita yhdysvaltalaisesta jazzista, ja kappaleet ovat huomattavasti menevämpiä kuin saman aikakauden tuotokset koti-Suomessa.

Niilo ja Olli-Pekka Ihamäen radio-ohjelmassa käydään läpi Hiskias Mötön elämänvaiheita laulujen säestyksellä. Haastateltavana on mm. aikalaisia Kangasniemeltä sekä Pekka Tiilikainen, joka teki Lännen lokarin kuuluisaksi Aunuksen rintamaradiossa.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Oliko Hiskillä iskelmä:Mie ostan auton,en osta Fortii,mie ostan Buikin
Buikki se luikkii katujen katujen poikki.Buikki on hyvä.

  • Kalle Anttila perusti tavarataloketjun, jollaista Suomessa ei ollut ennen nähty

    Kalle Anttila kertoo mainonnasta.

    Teollista muotoilua ja mainontaa käsittelevässä ohjelmassa vuodelta 1970 haastateltiin Anttila-tavarataloketjun perustajaa ja silloista johtajaa Kalle Anttilaa. Suomen ensimmäisen postimyyntiyrityksen vuonna 1952 perustanut Kalle Anttila avasi ensimmäiset Anttilan myymälät Helsingin Sörnäisiin 1954 ja Joensuuhun 1957.

  • Esko Hukkanen esiripun takana ja kotioloissaan

    Artikkeliin on myös koottu arkistovalokuvia Hukkasen uralta.

    Näyttelijä Esko Hukkanen muisteli uraansa ja puhui politiikkaa Esiripun takaa -ohjelmassa, joka esitettiin vuonna 1995. Artikkeliin on myös koottu Ylen arkistovalokuvia Hukkasen pitkän uran varrelta.

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Kalle Anttila perusti tavarataloketjun, jollaista Suomessa ei ollut ennen nähty

    Kalle Anttila kertoo mainonnasta.

    Teollista muotoilua ja mainontaa käsittelevässä ohjelmassa vuodelta 1970 haastateltiin Anttila-tavarataloketjun perustajaa ja silloista johtajaa Kalle Anttilaa. Suomen ensimmäisen postimyyntiyrityksen vuonna 1952 perustanut Kalle Anttila avasi ensimmäiset Anttilan myymälät Helsingin Sörnäisiin 1954 ja Joensuuhun 1957.

  • Esko Hukkanen esiripun takana ja kotioloissaan

    Artikkeliin on myös koottu arkistovalokuvia Hukkasen uralta.

    Näyttelijä Esko Hukkanen muisteli uraansa ja puhui politiikkaa Esiripun takaa -ohjelmassa, joka esitettiin vuonna 1995. Artikkeliin on myös koottu Ylen arkistovalokuvia Hukkasen pitkän uran varrelta.

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

  • Esko Hukkanen esiripun takana ja kotioloissaan

    Artikkeliin on myös koottu arkistovalokuvia Hukkasen uralta.

    Näyttelijä Esko Hukkanen muisteli uraansa ja puhui politiikkaa Esiripun takaa -ohjelmassa, joka esitettiin vuonna 1995. Artikkeliin on myös koottu Ylen arkistovalokuvia Hukkasen pitkän uran varrelta.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Lasse Pihlajamaan harmonikka venyi konserttitaiteeseen ja komiikkaan

    Itseoppineesta pelimannista tuli harmonikansoiton uudistaja.

    Lasse Pihlajamaa (1916–2007) opetteli salaa itsekseen soittamaan, hioi taitojaan sirkuksessa, teki haitarista kunnioitetun konsertti-instrumentin ja kehitti siitä vieläpä istuttavan mallin. Elävä arkisto on koonnut paketin Suomen harmonikkakulttuurin uranuurtajan elämäntyöstä.

  • Juice Leskinen: Viidestoista yö

    Kappaleesta tuli yksi Suomen "kansallislauluista"

    "Se sanoo asiat niin kuin ne on", totesi Ulla Tapanisen haastattelema suomalainen mies Esplanadin puistokonsertissa kesällä 1980.

  • Näin tehtiin Juicen Odysseus

    Kappaletta ruoditaan ohjelmassa monelta kantilta

    Erkki Aallon tv-dokumentti kuvaa Odysseus-laulun syntyvaiheita vuonna 1974. Coitus Int esittää uutuusbiisin Tampereen yo-talolla.

  • Juice Leskinen 50 vuotta

    "Legenda", vastaa Juice ja nauraa räkäisesti päälle.

    "Legenda", vastaa Juice Leskinen ja nauraa räkäisesti päälle kysyttäessä mikä hänestä tulee isona. Sitä hän tosin taisi olla jo Tampereen radion haastattelun aikoihin 50-vuotispäivänsä aattona.

  • Juice kommentoi elämäntapojaan

    Juice piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

    Juice Leskisen taiteilijaelämään kuului auttamattomasti alkoholi ja tupakka. Hän piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

  • Juice Nybergin vieraana

    Juicen haastattelu vuodelta 2004.

    "Miltä se tuntuu, kun on aina oikeassa", kysyi Mikko Alatalo Juice Leskiseltä? Juice ei osannut vastata, kun hänellä ei ollut kokemusta mistään muusta.

  • Juice Leskinen vedenneitona

    Lauantai-illan huumaa -sarjassa tiputettiin ihmisiä veteen.

    Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä. Uimamaisteriksi tunnustautuvan Juice Leskisen asettaminen vedenneidoksi, oli Mikko Kuustosen kosto ihailemalleen lauluntekijälle.

  • Juice Leskinen: Syksyn sävel

    Kappaleesta tuli yksi suurimmista Juicen hiteistä

    Syksyn sävel ilmestyi ensi kerran singlenä loppuvuodesta 1975. Vuosien saatossa siitä kasvoi yksi suurimmista Juicen hiteistä.

  • Juice lukee jouluevankeliumia

    Juice hartaana Helsingin rautatieaseman parvekkeella.

    "Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava." Näin alkaa perinteinen jouluevankeliumi.

  • Juice Leskinen: Sika

    Sika on vaihtoehtoisten joululaulujen klassikko.

    Juice Leskisen vuonna 1980 ilmestynyt Sika on vaihtoehtoisten joululaulujemme rakastetuimpia edustajia. Tuubi-ohjelmassa tekijää säestää mieskööri.

  • Juicen ja Safkan joululauluja aikuisille

    24 uudelleen sovitettua värssyä.

    Juice Leskinen ja Safka Pekkonen huolehtivat pikkutuhman Aikuisten joulukalenterin loppumasennuksesta. Kaksikymmentäneljä uusin sanoin ja erilaisin elkein tulkittua joululaulua eivät säästäneet satiirin säilältä juuri ketään.

  • Juice & Grand Slam: Luonas kai olla saan

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko kuultiin Grand Slam -yhtyeen kiertueen päätöskonsertissa Nivalan Tuiskulan urheilutalolla vuonna 1983.

  • Juice Leskinen: Ilomantsi

    Juice osallistui euroviisukarsintoihin 1981

    Musiikin moniammattilainen Juice Leskinen osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1981. "Ilomantsi" sijoittui kisassa neljänneksi.

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Juice Leskisen patsas

    Juice-patsas pystytettiin tähden kotipitäjään Juankoskelle.

    Vuonna 2006 edesmenneen kansantaiteilijan Juice Leskisen patsas pystytettiin syystalvella 1995 hänen kotipitäjäänsä Juankoskelle.

  • Kirjoittaja Leskinen

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975.

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975 teoksella "Sonetteja laumalle". Kirjojen ja runojen lisäksi hän kirjoitti mm. kolumneja.

  • Sotilaiden äänet 2: Sekasortoa ja kiperiä päätöksiä

    Suomalaissotilaat harhailevat Kannaksen suurhyökkäyksessä.

    Suomalaisten asemien murruttua Valkeasaaressa sotilaat harhailevat taaksepäin hyökkäävien neuvostojoukkojen seassa. Haavoittuneita joudutaan jättämään, kun jäljellä ei ole tarpeeksi miehiä heitä kantamaan. Sotilaiden äänien toinen osa kertoo kiperistä päätöksistä, harhailusta ja yrityksistä löytää oma joukko-osasto.

  • Sotilaiden äänet 3: Taistelu "Viimeisen toivon"-linjasta

    Suomalaiset taistelevat VT-linjassa.

    Suomalaiset ahertavat kuumeisesti yhä keskeneräisen VT-linjan kimpussa: juoksuhautoja kaivetaan ja uutuuttaan hohtavia asemia yritetään naamioita. Rajujen tykistövalmistelujen jälkeen venäläiset hyökkäävät linjan kimppuun. Sotilaiden äänten kolmas osa kertoo Kuuterselän taisteluista ja Ratsuväkiprikaatin onnekkaasta pakenemisesta.

  • Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

    "Pois pyyhityn pataljoonan" ihmeellinen selviytyminen.

    Jalkaväkirykmentti 49:n ensimmäinen pataljoona taistelee pääpuolustusasemassa vielä kesäkuun 14. päivä, kun muut suomalaiset ovat vetäytyneet VT-linjalle. Uskomattomien vaiheiden jälkeen osasto pääsee lopulta omien puolelle, vaikka sitä on jo useampaan kertaan pidetty menetettynä joukkona. Sotilaiden äänten neljäs osa kertoo tämän "pois pyyhityn pataljoonan" selviytymistaistelusta.

  • Sotilaiden äänet 5: Taistellen kohti Viipuria

    Suomalaiset vetäytyvät Kannaksella kohti Viipuria.

    Kuuterselän murruttua suomalaiset lähtevät perääntymään kohti seuraavaa puolustuslinjaa Viipuri - Kuparsaari - Taipale. Suomalaiset käyvät uuvuttavaa viivytystaistelua jatkuvan saarrostusuhan alla, jotta VKT-asema ehditään miehittää. Loppuun ajettuja miehiä karkaa metsäkaartiin. Aseveljet suhtautuvat lähtijöihin ymmärtävästi, mutta kenttäoikeus on armottomampi.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.