Hyppää pääsisältöön

Tervapääsky - Pohjanmaan maakuntalintu

Nopeasti lentävät ja läpitunkevalla äänellä kirkuvat tervapääskyparvet kuuluvat suomalaiseen kesäiltaan.

Tietolaatikko

Tervapääsky (Apus apus)

Tervapääsky on musta, vaaleakurkkuinen ja pitkäsiipinen muuttolintu, jonka pituus vaihtelee 18-19 cm:n välillä.

Tervapääsky talvehtii trooppisessa Afrikassa. Sen kevätmuutto Suomeen alkaa ilmojen lämmetessä toukokuun puolivälissä.

Vaikka tervapääsky on pienikokoinen lintu, se on erittäin hyvä ja kestävä lentäjä. Erään arvion mukaan tervapääsky pystyy yhden kesäpäivän aikana lentämään vaivatta 1000 km:n matkan. Näin se kykenee taittamaan tuhansien kilometrien pituiset muuttomatkat muutamassa päivässä. Tervapääskyt ovat myös sopeutuneet erittäin hyvin elämiseen ilmassa. Esimerkiksi ravintonaan se käyttää pelkästään ilmasta sieppaamiaan hyönteisiä, kuten kärpäsiä, kirvoja ja hämähäkkejä.

Laajan reviirin vuoksi tervapääskyn pesimisympäristön tärkein vaatimus on itse pesäkolo. Pesän on oltava vähintään kolmen metrin korkeudella ja sen edustalla on oltava vapaata lentotilaa. Muutoin linnun uloslento saattaa päättyä maahanlaskuun. Ihmisen toiminnan ansiosta tervapääsky onkin saanut viime vuosikymmeninä runsaasti sopivia pesäpaikkoja mm. kattojen räystäiltä ja talojen seinien syvennyksissä. Pohjanmaalla tervapääsky pesii yleisesti pöntöissä.

Laji aloittaa pesinnän vasta 3-4 vuotiaana. Tervapääskynaaras munii yleensä heti kesäkuun ensimmäisellä viikolla kaksi tai kolme munaa. Haudonta-aika kestää noin kolme viikkoa. Jos kylmät ja sateiset säät estävät hyönteisten pyydystämisen ilmasta, tervapääskypoikaset vaipuvat horrokseen. Tälla tavoin ne kestävät paastoa jopa yli viikon ilman muuta haittaa kuin menettämällä vain hieman painoaan. Myös aikuiset tervapääskyt pystyvät horrostamaan pesässään.

Huonot säätilat saattavat siirtää poikasten lentoonlähtöä useilla viikolla. Poismuutto alkaa yleensä syyskuun alkupuolella, mutta poikkeuksellisten huonojen kesien jälkeen lajia tavataan vielä maassamme vielä loka-marraskuun vaihteessa.

Suomessa pesivien tervapääskyjen lukumääräksi on arvioitu noin 50.000 paria.

Pohjanmaa

Pohjanmaa on laajin historiallisista maakunnista. Se vastasi melko tarkasti vuonna 1540-luvulla perustettua Korsholman linnalääniä. Alue säilyi Pohjanmaan läänin nimisenä vuoteen 1775 saakka, jolloin maakunnasta muodostettiin Oulun ja Vaasan läänit. Näiden uusien läänien rajat poikkesivat kuitenkin Keski-Suomen kohdalla aikaisemman Pohjanmaan maakunnan aluerajoista.

Maisemallisesti Pohjanmaa jakautuu useaan alueeseen. Etelä-Pohjanmaan rannikkomaa on kasvistoltaan rehevämpää kuin maakunnan muut osat. Se johtuu alueen merellisestä ilmastosta ja myöhään merestä nousseen maan korkeasta ravinnepitoisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan metsät ovat kuusivaltaisia ja koostuvat pääosin mustikkatyyppisistä kankaista. Maisemaa sävyttävät myös laajat viljelyaukeat - etenkin sisämaassa. Suomen suurin tasanko sijaitsee esimerkikisi Seinäjoen ympäristössä. Parhaat viljelymaat ovat kuitenkin jokilaaksojen savikoilla.

Historialliseen Pohjanmaahan kuuluu myös Suomenselän alueen suuret suoalueet, jotka kattavat jopa 60 % maapinta-alasta. Tämä Suomenselän suovaltainen osa on 100-200 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta toisaalta alueen sisäiset korjeuserot ovat varsin vaatimattomia.

Pohjois-Pohjanmaan ja Perämeren alueet ovat puolestaan alavaa lakeutta, jota halkovat monet joet. Maakunnan tätä osaa hallitsevat mäntyvaltaiset havumetsät ja aapasuot.

Pohjanmaan pohjoisimmalle osalle, joka sijoittuu Rovaniemen eteläpuoliselle alueelle, antavat leimansa vaarat ja tunturiselänteet. Tämä Pohjanmaan osa on luonnonoloiltaan varsin kirjava alue. Metsät ovat jo pohjoista tyyppiä edustavia sekä- ja mäntymetsiä. Myös tervapääsky käy yhä harvinaisemmaksi tällä historiallisen Pohjanmaan pohjoisrajalla.

Laji pesii kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia. Kanta on kuitenkin runsainta Etelä-Suomen taajamissa ja Pohjamaalla, jonka maakuntalinnuksi tervapääsky on myös valittu.

Tervapääsky on sopeutunut poikkeuksellisen hyvin elämään ilmassa. Se voi lentää jopa 1000 kilometriä vuorokaudessa nopeuden kohotessa hetkittäin 150 km:n tunnissa.

Kesäiltaisin lentävä ja kuuluvalla äänellä "sriir, sviir, srii -tirskuntaa " laulava tervapääskyparvi on vaikuttava näky. Osa tervapääskyistä nousee niin korkealle, että ne häviävät näkyvistä. Näihin merkillisiin yöpymislentoihin osallistuu sekä pesiviä ja vielä pesimättömiä yksilöitä. Noin tunnin kuluttua auringonlaskun jälkeen tervapääskyt häviävät hiljaa pesäkoloihinsa. Pohjanmaan lakeudet ja korkea taivas tarjoavat hyvän taustan tälle luonnonnäytelmälle.

Teksti: Lasse Vihonen

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • 24.5. Teeman Elävä arkisto: Jo joutui armas aika eli nuoruuden käännekohtia

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korvasta joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Leijonille ensimmäinen MM-mitali 1992

    Vuonna 1992 Suomi ylsi ensi kertaa jääkiekon MM-mitaleille.

    Prahassa 1992 Suomi ylsi ensi kertaa kiekon MM-mitaleille. Leijonat selvittivät tiensä historialliseen Ruotsi-finaaliin ikimuistoisessa rankkarikisassa Tšekkoslovakiaa vastaan.

  • Milanon raskas rankkarihäviö 1994

    Suomi jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa.

    Suomi pelasi huiman ottelusarjan jääkiekon MM-kisoissa 1994, mutta jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa Kanadan vaahteralehtiä vastaan.

  • Se oli siinä 1995!

    Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa vuonna 1995.

    MM95-loppuottelun selostuksesta on tullut osa kansakunnan kollektiivista äänimuistia. Katso finaalin maalikooste ja kuuntele Mertarannan otteluselostus.

  • Leijonien karvas MM-tappio 1998

    Suomi hävisi MM-kullan Ruotsille.

    Sveitsin MM-kisoissa 1998 jääkiekon maailmanmestaruus ratkesi Ruotsin ja Suomen kahdessa kohtaamisessa, joissa tehtiin yhteensä yksi maali.

  • Tšekki kaatoi Leijonat tuplafinaalissa 1999

    Leijonat joutuivat tyytymään hopeaan.

    Norjassa pelattujen jääkiekon MM-kisojen kaksiosaisen finaalin viimeinen peli päättyi Suomen voittoon Tšekistä. Jatkoajalla Leijonat saivat kuitenkin tyytyä hopeaan.

  • Kiekkokulta taas jatkoajalla Tšekkiin 2001

    MM-kisoissa 2001 Tšekki vei kullan Leijonien nenän edestä.

    Jääkiekon vuoden 2001 MM-kisoissa Tšekki nappasi toistamiseen kullan Leijonien nenän edestä jatkoajalla, ja kotimaisista kisateltoista kuului tuskan parahdus.

  • Pronssia Québecista 2008

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa.

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa Kanadassa 17.5.2008 lyödessään Ruotsin pronssikamppailussa lukemin 4-0.

  • Suomelle kultaa 2011 – Leijonien pukukopissa ilo irti

    MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin.

    Vuonna 2011 Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden Slovakiassa järjestetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa. Riemu repesi Bratislavassa Leijonien pukukopissa voittoisan finaaliottelun jälkeen. MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin. Vielä riitti voimia haastatteluihinkin.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.