Kumouslaulujen klassikkoja

Suomalaiset kuuntelivat vallankumouksellisia levylauluja jo 1900-luvun alussa. Suuret levy-yhtiöt julkaisivat sosialistisia äänitteitä Työväen marssista Rajamäen farssiin.

Tietolaatikko

Työväen marssi. Merikanto, Oskar (säv). Tuokko, Antti (pseud) (san). Es. Juho Koskelo. Columbia E 2968.
Kansainvälinen. Degeyter, Pierre (säv). Paananen, J. (sov). Pottier, Eugene (alkup san). Kuusinen, Otto Ville (san). Sirola, Yrjö (san). Wuolijoki, Sulo (san). Es. Juho Koskelo. Victor 72396.
Marseljeesi. Rouget de Lisle, Claude-Joseph (säv). Saarto, Edla (san). Es. Juho Koskelo. Victor 72396.
Vapaa Venäjä. Agapkin, Vasili (säv). Fedotov, A. (alkup san). Tuntematon (san). Es. Otto Pyykkönen. Columbia 3003 F.
Viaporin valssi. Kansanlaulu, Suomi. Es. Otto Pyykkönen. Columbia 3026 F.
Sorakumpujen vainajille. Lindros, Frank (säv, san). Es. Aino Saari. Columbia 3039 F.
Työttömän valssi. Kylander, Arthur (säv, san). Es. Kosti Tamminen. Victor 79344.
Punavangin laulu. Kansansävelmä. Joutsenniemi, Jali (san). Es. Hannes Saari. Columbia 3086 F.
Venäläinen surumarssi. Kansansävelmä, Venäjä. Es. B. S. S. Clubin (Brooklynin Suomalaisen Sosialisticlubin) orkesteri, joht. Oskar Tofferi. Columbia 3094 F.
Rajamäen farssi. Nimeämätön (säv, san). Es. Rajamäen pojat, laulu Ville Alanko. Columbus 50209.

Suomessa ei kumouslaulujen levyttäminen kansalaissodan jälkeisissä oloissa luonnollisestikaan käynyt päinsä. Tämän valikoiman kappaleet onkin "Rajamäen farssia" lukuunottamatta äänitetty USA:ssa.

Yhdysvaltoihin lähteneiden siirtolaisten keskuudessa oli vasemmistoaatteilla vankka kannatus, ja uudella mantereella levytettiin suomenkielisiä työväenlauluja jo 1910-luvulla.

Työväen marssi jäi kansalaissodan jälkeen sosialidemokraattien tunnuslauluksi. Kansainväliseen eli Internationaleen olivat suomalaisia sanoja laatimassa mm. Yrjö Sirola ja Otto Wille Kuusinen.

Ranskan vallankumouksen tiimellyksessä syntynyt Marseljeesi oli aikanaan myös kansainvälisen työväenliikkeen tunnusmarssi. Kun laulu sai Ranskan kansallislaulun aseman, Kansainvälinen syrjäytti sen.

Vapaasta Venäjästä tunnetaan useampia eri tekstiversioita. Laulu oli amerikansuomalaisten keskuudessa niin suosittu, että se levytettiin peräti neljästi.

Viaporin valssi on kirjoitettu Viaporin vuoden 1906 kapinallisten muistoksi. Työttömän valssi on aito amerikansuomalainen poliittinen kupletti. Punavangin laulun kirjoitti lehtimies ja runoseppo Jali Joutsenniemi kansalaissodan vankileirillä ollessaan.

Rajamäen pojat oli Sörnäisten työläisnuorisoyhdistyksen kisälliryhmä, jota veti vankileiriltä selvinnyt hanuristi Martti Jäppilä. Ryhmästä kehittyi vuonna 1925 tanssiorkesteri Dallapé.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Limulisko (ei varmistettu)

Mistäköhän tämän laulun löytäisi sitten sanojen kera? PS. Hyvää kesää!
[Toimitukselta: Tämän artikkelin lauluista useimmat on varmasti helppo löytää jokoi internetistä googlaamalla tai sitten laulukirjoista kirjaston kautta. Kirjastojen nettiluetteloista (ainakin pääkaupunkiseudun Helmet.fi:ssä) voi hakea ihan kappaleen nimen perusteella.]

Lähettänyt käyttäjä Limulisko (ei varmistettu)

Onko tätä saatavissa sanojen kera? Tänne vois tulla. aamen.

[Toimitus vastaa: Elävässä arkistossa ei julkaista laulujen sanoituksia tekijänoikeudellisista syistä.]