Isännöitsijä – itsevaltias?

Suomalaiset isännöitsijät eivät saaneet mairittelevia pisteitä, kun asiakkailta eli taloyhtiöiltä kysyttiin, mitä mieltä ne ovat isännöitsijöiden asiakaspalvelu- ja viestintätaidoista. Onko isännöinnissä sitten kuluttajansuojaa? Ja mitä voi tehdä, jos ei ole tyytyväinen?

Helsinkiläisellä isännöitsijällä Riitta Säilyllä on kiire, sillä on yhtiökokousten aika. Siitä huolimatta isännöitsijän on riennettävä isännöimäänsä taloyhtiöön, jos ongelmia ilmenee.
- Jos joku soittaa ja käskee katsomaan vesivahinkoa, tai mitä tahansa akuuttia, on silloin lähdettävä, Säily kertoo.

Kuningaskuluttaja seurasi Säilyä vuokrataloyhtiön parvekeremontin tarkastusmatkalle. Iso remontti on nyt edennyt hyvin. Lähes kaikissa parvekkeissa on jo lasit.
- Remontti oli pikkaisen myöhässä. Nyt miehet ovat olleet hommissa, Säily toteaa.

piuhoja (copyright YLE/videokuvaa)

Isännöitsijöiden tehtävät vaihtelevat taloyhtiöittäin. Periaatteessa isännöitsijä hoitaa yhtiön taloutta ja juoksevia asioita. Tekniikastakin pitäisi jotain ymmärtää ja ihmisten kanssa tulla toimeen. Asukasta voi esimerkiksi joskus joutua huomauttamaan melusta. Säilynkin isännöimissä taloyhtiöissä tilanteet ovat joskus hankalia. Häntä on jopa uhkailtu, kun hän on puuttunut järjestyshäiriöihin.

Kuka tahansa voi ryhtyä isännöitsijäksi

Ala on hyvin ukkoutunut, ja isännöitsijöiden keski-ikä yli viisikymmentä vuotta. Myös asuntoyhtiöiden hallitukset ovat miesvaltaisia.
- Aika monella se käsitys, että nainen ei tiedä mitään. Ja nuori nainen ei ainakaan voi tietää mitään! Säily sanoo.

Mutta Säilypä tietää. Hänellä on niin merkonomin, sairaanhoitajan, insinöörin kuin isännöitsijänkin tutkinto. Mutta moni muu isännöitsijä on vailla alaan liittyvää koulutusta, sillä Suomessa kuka tahansa voi ryhtyä isännöitsijäksi, kunhan on täysi-ikäinen eikä ole konkurssissa.

Alan liiton vuosittaisen tutkimuksen mukaan ammattitaidon puute näkyy varsinkin isännöitsijöiden asiakaspalvelutaidoissa. Edes taloyhtiöiden hallituksissa istuvat eivät ole tyytyväisiä isännöitsijöiden viestintätaitoihin. Myöskään tekninen osaaminen ei ole aina hanskassa.

Isännöitsijä ei välittänyt ilmanvaihto-ongelmasta

Otetaanpa pari todellisen elämän esimerkkiä. Ensimmäisessä esimerkissämme kerrostaloasuntoon oli jo monen vuoden ajan tullut tupakansavua naapurista. Asukas valitti asiasta isännöitsijälle, mutta ongelmasta ei päästy. Lopulta asukas otti yhteyttä kunnalliseen ympäristötarkastajaan, jonka mukaan talon ilmanvaihto oli pielessä. Kaikissa asunnoissa ei ollut muun muassa korvaus- ja poistoilmaventtiilejä.

Asia nytkähti eteenpäin vasta, kun tarkastaja määräsi taloyhtiön korjaamaan ilmanvaihdon. Teknisen isännöitsijän mukaan ongelma oli yhtiössä tiedetty jo vuosia.

piuhoja (copyright YLE/videokuvaa)

- Menettely tuntuu uskomattomalta, samoin se, että tilanne on kestänyt vuosia. Isännöitsijän keskeinen tehtävä on myöntää oman osaamisensa rajat ja saada hallitus ymmärtämään, että jos isännöitsijän ja hallituksen kyvyt eivät riitä, pitää ottaa ulkopuolinen asiantuntija, toteaa hallituksen puheenjohtaja Mikko Peltokorpi Suomen Isännöintiliitosta.

Asukkaalle ei oman asuntonsa dokumentteja

Toisessa esimerkissämme asukas epäili, että juuri ostamassaan asunnossa on vesivahinko. Myyjä oli tehnyt asuntoon kylpyhuoneremontin. Isännöitsijä ei suostunut antamaan uudelle asukkaalle dokumentteja asunnossa tehdyistä mittauksista tai tarkastuksista. Myös taloyhtiön kokouspöytäkirjat evättiin asukkaalta. Vesivahinko ei kiinnostanut isännöitsijää.

Asukkaalle tuli terveysongelmia. Hän teetti kosteusmittauksen, jonka mukaan asunnossa oli kosteus- ja homeongelma. Tarvittiin lakimies ja kunnallinen ympäristötarkastaja ennen kuin taloyhtiön ryhtyi toimimaan.

piuhoja (copyright YLE/videokuvaa)

Kiinteistöliiton mielestä myös isännöitsijällä voi olla korvausvastuu tämäntyyppisessä viivyttelyssä, jos se jatkuu kauan.
- Jos osakas pystyy osoittamaan, että hänen oireilunsa johtuu huoneiston homeesta ja että ne ovat pahentuneet siitä, että isännöitsijä ei toimi ajoissa, sanoo lakimies Juha Terho, Suomen Kiinteistöliitosta.

Mitään kovin tavatonta näissä kahdessa tapauksessa ei ole. On melko yleistä, että asukkaan on vaikea saada omaa huoneistoaan koskevia todistuksia. Merkintöjä remonteista ei ole tai tietoja ei haluta antaa.
- Kirjaustapa ja kirjaukset ovat hyvin puutteellisia suomalaisessa asunto-osakeyhtiössä, Terho toteaa.

Jos isännöitsijä ei reagoi, asukkaan kannattaa pyytää apua yhtiön hallituksen puheenjohtajalta ja saada hallitus käsittelemään asiaa. Jos sekään ei auta, on syytä kääntyä viranomaisten puoleen. Varsinaista kuluttajansuojaa isännöintipalveluilla ei kuitenkaan ole, vaan apu täytyy hakea asiaan erikoistuneilta lakimiehiltä.

Isot taloyhtiöt jättävät kilpailuttamatta

Isännöintiala on kilpailuttanut itsensä henkihieveriin. Hinnat on laskettu liian alas. Yksi isännöitsijä saattaa hoitaa yli kahtakymmentä yhtiötä.

piuhoja (copyright YLE/videokuvaa)

Ottavatko isännöitsijät liikaa yhtiöitä hoidettavakseen?
- Varmaan se isännöintiyritys, joka on palveluita tarjonnut, on mitoittanut toimintansa väärin. Alan markkinat ovat ihmeelliset, toteaa Mikko Peltokorpi.

Toisaalta isoissa vuokratalo- tai asumisoikeusyhtiöissä isännöintiä ei monesti ole kilpailutettu ollenkaan. Isännöintiyhtiön vaihtaminen on hankalaa, sillä isot taloyhtiöt tilaavat isännöintipalvelut omilta tytäryhtiöiltään. Kiinteistöliiton lakimiehen mukaan toiminta ei ole avointa.
- Näissä uudiskohteissa on pyritty sitomaan yhtiön tulevat osakkaat hankalasti irtisanottaviin tai määräaikaisin sopimuksiin, joissa palvelut tarjoaa se taho, joka on rakennuttanut kohteen, Kiinteistöliiton Juha Terho toteaa.

- Avoimuus ja läpinäkyvyys on selkeä tavoite, ei siitä ole syytä keskustella sen enempää, Mikko Peltokorpi toteaa.

Patruunaisännöitsijöiden ajalle piste

Isännöitsijä Säilyn päivä jatkuu seuraavassa kohteessa, jossa on sattunut vesivahinko. Kosteus on päässyt saunaosaston suihkuhuoneen seinälaattojen alle. Säily odottelee nyt tietoja kosteusmittauksista, ja sen jälkeen pitäisi tehdä nopea korjausremontti.

Isännöitsijä verrataan useasti toimitusjohtajaan. Hänellä on taloyhtiössä paitsi vastuuta myös valtaa.

Kolmannessa esimerkissämme taloyhtiön tarvitsi parvekeremontin. Isännöitsijä tilasi remontin paljon suppeampana ja eri materiaalein kuin yhtiö oli sopinut. Taloyhtiölle seurasi budjetin ylitys ja huonosti tehty remontti.

Luottavatko taloyhtiöiden hallitusten jäsenet liikaa isännöitsijään?
- Aivan ilmiselvästi luottavat, ja joko heillä ei aikaa tai kykyä paneutua asioihin. Tämä on aivan kestämätön yhdistelmä, vastaa Mikko Peltokorpi.

kerrostalo (copyright YLE/videokuvaa)

Jotkut isännöitsijät myös jättävät tarjouskilpailun kokonaan tekemättä, ja urakka menee tutulle. Tällaiset tapaukset eivät ole yllätys Kiinteistöliiton lakimiehelle.
- Pahinta on, että isännöitsijä ei ole rehellinen toiminnassaan tilaajalle. Tällaisia on hyvin paljon, tämän tyyppisiä kategorisia virheitä. Se on huolestuttavaa, Kiinteistöliiton Juha Terho toteaa.

Taloyhtiö on pässi lieassa

Asiakasta eli taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton mielestä patruunaisännöitsijöiden ajalle pitäisi laittaa piste. Taloyhtiön hallituksen pitäisi olla se, joka määrittelee, mitä se isännöitsijältään haluaa.
- Isännöitsijä ikään kuin käskyttää ja kääntää tämän lainmukaisen vastuusuhteen toisin päin, että itse asiassa hallitus onkin näissä tilanteissa se pässi siellä narun päässä ja patruuna siellä toisessa päässä. Kyllä näitä on, ja ihan ammattimaisissa isännöitsijöissä, sanoo Juha Terho.

Isännöitsijän voi aina vaihtaa. Nykylaki sallii, että isännöintiä voi harjoittaa kuka vain. Taloyhtiö voi nostaa isännöitsijäkseen vaikka oman asukkaansa.

Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja