Hyppää pääsisältöön

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

"Vaikka ihmiset olivat tosissaan, olivat he myös hieman huvittuneita omasta kiinnostuksestaan. Raportista tuli neljän päivän satu suomalaiseen tapaan. Vierailussa oli paljon sellaista tahatonta komiikkaa. Meillä ei ole ihan hallussa kuninkaallinen protokolla - onneksi," muistelee Mirja Pyykkö haastattelussa 2007.

Innokkaita ihailijoita kuvataan raportissa huvittuneen humoristisesti, mutta ei kuitenkaan heitä millään tavalla pilkaten. Vierailuohjelmaan kuului Helsingissä mm. Finlandia-taloon tutustuminen. Ohjelmassa oli luontevasti Sibeliuksen musiikkia.

Eksoottisin osa vierailua oli metsälounas Jyväskylän seudulla. Kuningatar tutustui puun kaatoon ja nautti lettuja ja koskenkorvaa mäntypölkyllä. Metsurinkypärää hän ei suostunut panemaan päähänsä, sillä se ei kuulu kuninkaalliseen protokollaan.

Metsävierailulla oli talouspoliittinen roolinsa, sillä Britannia oli 1976 Suomen tärkein kauppakumppani. Maiden ystävyydensuhteiden osalta valtionpäät solmivat Britannian ja Suomen välisen kulttuurivaihtosopimuksen.

Lue lisää:

Kuningatar Elisabet II saapuu Suomeen

Englannin kuningatar Elisabet II vieraili Suomessa toukokuussa 1976. Kuningatar keräsi kymmeniätuhansia ihailijoita ja uteliaita jo saapuessaan satamaan.

Lue lisää:

Elisabet II Kekkosen vieraana

Elisabetin ja Edinburghin herttuan Philipin vierailun isäntänä toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. lettujen syöntiä ja koskenkorvan juontia.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Urho: "This Koskenkorva is vodka".

Lähettänyt käyttäjä

Elisabeth II on luonto ystävä mutta se tehdään toisella lailla kuin suomalaiset juntit olivat tämänkin retken järjestäneet. Ensiksi ei minkäänlaista mediaa paikalla ja Elisabeth vaihtaa vaatteet toiseen. Olen nähnyt hänet kuvissa safarilla Keniassa kun hänellä oli hellekypärä ja shortsit.

Lähettänyt käyttäjä

Voi, muistan miten me koulussa tehtiin Suomen ja Britannian liput. Sitten vaan koulun jalkeen linkilla keskustaan ja vastaanottamaan kuningatarta lippuja heiluttaen.

Lähettänyt käyttäjä

Kuningarar Elisabet II vietiin metsään Toivakkaan katsomaan metsätyömaata ja sinne oli järjestty pitkä pöytä, johon tarjoiltiin koko porukalle(mm. snapsiksi Koskenkorvaa) ruoka. Kuningataren kengänkorko tarttui risukkoon ja kaatui maahan, sitä ei saatu kuvata.Jyväskylässä muistetaan tuo käynti pitkän, se oli kevät -76

Lähettänyt käyttäjä

Hoidin tarjoilun käytännön järjestelyt yhdessä keittiömestari Tarmo Salmisen ja Rantasipi Laajavuoren henkilökunnan kanssa 300:lle hengelle.

Lounaana oli lohikeitto, letut lakkahillolla, jotka valmistettiin sotilasteltoissa paikan päällä. Juotavana oli kivennäisvesi, Koskenkorva ja Chablis-valkoviini.

Videolla pidän informaatotilaisuutta Saabin pusero päällä, jonka vaihdoin ennen vieraiden saapumista Lanskottiin, joka on shaketin "arkisempi" versio.

Pääpöydän yläpuolelle oli rakennettu sadekatos, joka purettiin noin puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua, kun ilmalaitos ilmoitti, että tilaisuuden aikana ei sada vettä. Lämpötila oli n. +17 astetta.

Katos purettiin moottorisahalla, josta syntyi purua pääpöydälle, jotka poistin lakaisemalla lattiaharjalla.

Tiedotusvälineet uutisoivat vierailusta runsaasti. "28.5.1976" lukee painetussa menussa.

Tilaisuuteen liittyy muutama "episodi" sekä suomalaisen isännän, kuningattaren, että Kekkosen kohdalla. Urpo Levo pyysi huomauttamaan Tasavallan presidentti Urho Kekkosta, että hänellä on kypärä päässään. Hänen korvaansa kuiskattiin ja hän otti kypärän pois.

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.