Hyppää pääsisältöön

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

"Vaikka ihmiset olivat tosissaan, olivat he myös hieman huvittuneita omasta kiinnostuksestaan. Raportista tuli neljän päivän satu suomalaiseen tapaan. Vierailussa oli paljon sellaista tahatonta komiikkaa. Meillä ei ole ihan hallussa kuninkaallinen protokolla - onneksi," muistelee Mirja Pyykkö haastattelussa 2007.

Innokkaita ihailijoita kuvataan raportissa huvittuneen humoristisesti, mutta ei kuitenkaan heitä millään tavalla pilkaten. Vierailuohjelmaan kuului Helsingissä mm. Finlandia-taloon tutustuminen. Ohjelmassa oli luontevasti Sibeliuksen musiikkia.

Eksoottisin osa vierailua oli metsälounas Jyväskylän seudulla. Kuningatar tutustui puun kaatoon ja nautti lettuja ja koskenkorvaa mäntypölkyllä. Metsurinkypärää hän ei suostunut panemaan päähänsä, sillä se ei kuulu kuninkaalliseen protokollaan.

Metsävierailulla oli talouspoliittinen roolinsa, sillä Britannia oli 1976 Suomen tärkein kauppakumppani. Maiden ystävyydensuhteiden osalta valtionpäät solmivat Britannian ja Suomen välisen kulttuurivaihtosopimuksen.

Lue lisää:

Kuningatar Elisabet II saapuu Suomeen

Englannin kuningatar Elisabet II vieraili Suomessa toukokuussa 1976. Kuningatar keräsi kymmeniätuhansia ihailijoita ja uteliaita jo saapuessaan satamaan.

Lue lisää:

Elisabet II Kekkosen vieraana

Elisabetin ja Edinburghin herttuan Philipin vierailun isäntänä toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. lettujen syöntiä ja koskenkorvan juontia.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Urho: "This Koskenkorva is vodka".

Lähettänyt käyttäjä

Elisabeth II on luonto ystävä mutta se tehdään toisella lailla kuin suomalaiset juntit olivat tämänkin retken järjestäneet. Ensiksi ei minkäänlaista mediaa paikalla ja Elisabeth vaihtaa vaatteet toiseen. Olen nähnyt hänet kuvissa safarilla Keniassa kun hänellä oli hellekypärä ja shortsit.

Lähettänyt käyttäjä

Voi, muistan miten me koulussa tehtiin Suomen ja Britannian liput. Sitten vaan koulun jalkeen linkilla keskustaan ja vastaanottamaan kuningatarta lippuja heiluttaen.

Lähettänyt käyttäjä

Kuningarar Elisabet II vietiin metsään Toivakkaan katsomaan metsätyömaata ja sinne oli järjestty pitkä pöytä, johon tarjoiltiin koko porukalle(mm. snapsiksi Koskenkorvaa) ruoka. Kuningataren kengänkorko tarttui risukkoon ja kaatui maahan, sitä ei saatu kuvata.Jyväskylässä muistetaan tuo käynti pitkän, se oli kevät -76

Lähettänyt käyttäjä

Hoidin tarjoilun käytännön järjestelyt yhdessä keittiömestari Tarmo Salmisen ja Rantasipi Laajavuoren henkilökunnan kanssa 300:lle hengelle.

Lounaana oli lohikeitto, letut lakkahillolla, jotka valmistettiin sotilasteltoissa paikan päällä. Juotavana oli kivennäisvesi, Koskenkorva ja Chablis-valkoviini.

Videolla pidän informaatotilaisuutta Saabin pusero päällä, jonka vaihdoin ennen vieraiden saapumista Lanskottiin, joka on shaketin "arkisempi" versio.

Pääpöydän yläpuolelle oli rakennettu sadekatos, joka purettiin noin puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua, kun ilmalaitos ilmoitti, että tilaisuuden aikana ei sada vettä. Lämpötila oli n. +17 astetta.

Katos purettiin moottorisahalla, josta syntyi purua pääpöydälle, jotka poistin lakaisemalla lattiaharjalla.

Tiedotusvälineet uutisoivat vierailusta runsaasti. "28.5.1976" lukee painetussa menussa.

Tilaisuuteen liittyy muutama "episodi" sekä suomalaisen isännän, kuningattaren, että Kekkosen kohdalla. Urpo Levo pyysi huomauttamaan Tasavallan presidentti Urho Kekkosta, että hänellä on kypärä päässään. Hänen korvaansa kuiskattiin ja hän otti kypärän pois.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korva joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.