Hyppää pääsisältöön

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

"Vaikka ihmiset olivat tosissaan, olivat he myös hieman huvittuneita omasta kiinnostuksestaan. Raportista tuli neljän päivän satu suomalaiseen tapaan. Vierailussa oli paljon sellaista tahatonta komiikkaa. Meillä ei ole ihan hallussa kuninkaallinen protokolla - onneksi," muistelee Mirja Pyykkö haastattelussa 2007.

Innokkaita ihailijoita kuvataan raportissa huvittuneen humoristisesti, mutta ei kuitenkaan heitä millään tavalla pilkaten. Vierailuohjelmaan kuului Helsingissä mm. Finlandia-taloon tutustuminen. Ohjelmassa oli luontevasti Sibeliuksen musiikkia.

Eksoottisin osa vierailua oli metsälounas Jyväskylän seudulla. Kuningatar tutustui puun kaatoon ja nautti lettuja ja koskenkorvaa mäntypölkyllä. Metsurinkypärää hän ei suostunut panemaan päähänsä, sillä se ei kuulu kuninkaalliseen protokollaan.

Metsävierailulla oli talouspoliittinen roolinsa, sillä Britannia oli 1976 Suomen tärkein kauppakumppani. Maiden ystävyydensuhteiden osalta valtionpäät solmivat Britannian ja Suomen välisen kulttuurivaihtosopimuksen.

Lue lisää:

Kuningatar Elisabet II saapuu Suomeen

Englannin kuningatar Elisabet II vieraili Suomessa toukokuussa 1976. Kuningatar keräsi kymmeniätuhansia ihailijoita ja uteliaita jo saapuessaan satamaan.

Lue lisää:

Elisabet II Kekkosen vieraana

Elisabetin ja Edinburghin herttuan Philipin vierailun isäntänä toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. lettujen syöntiä ja koskenkorvan juontia.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Urho: "This Koskenkorva is vodka".

Lähettänyt käyttäjä

Elisabeth II on luonto ystävä mutta se tehdään toisella lailla kuin suomalaiset juntit olivat tämänkin retken järjestäneet. Ensiksi ei minkäänlaista mediaa paikalla ja Elisabeth vaihtaa vaatteet toiseen. Olen nähnyt hänet kuvissa safarilla Keniassa kun hänellä oli hellekypärä ja shortsit.

Lähettänyt käyttäjä

Voi, muistan miten me koulussa tehtiin Suomen ja Britannian liput. Sitten vaan koulun jalkeen linkilla keskustaan ja vastaanottamaan kuningatarta lippuja heiluttaen.

Lähettänyt käyttäjä

Kuningarar Elisabet II vietiin metsään Toivakkaan katsomaan metsätyömaata ja sinne oli järjestty pitkä pöytä, johon tarjoiltiin koko porukalle(mm. snapsiksi Koskenkorvaa) ruoka. Kuningataren kengänkorko tarttui risukkoon ja kaatui maahan, sitä ei saatu kuvata.Jyväskylässä muistetaan tuo käynti pitkän, se oli kevät -76

Lähettänyt käyttäjä

Hoidin tarjoilun käytännön järjestelyt yhdessä keittiömestari Tarmo Salmisen ja Rantasipi Laajavuoren henkilökunnan kanssa 300:lle hengelle.

Lounaana oli lohikeitto, letut lakkahillolla, jotka valmistettiin sotilasteltoissa paikan päällä. Juotavana oli kivennäisvesi, Koskenkorva ja Chablis-valkoviini.

Videolla pidän informaatotilaisuutta Saabin pusero päällä, jonka vaihdoin ennen vieraiden saapumista Lanskottiin, joka on shaketin "arkisempi" versio.

Pääpöydän yläpuolelle oli rakennettu sadekatos, joka purettiin noin puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua, kun ilmalaitos ilmoitti, että tilaisuuden aikana ei sada vettä. Lämpötila oli n. +17 astetta.

Katos purettiin moottorisahalla, josta syntyi purua pääpöydälle, jotka poistin lakaisemalla lattiaharjalla.

Tiedotusvälineet uutisoivat vierailusta runsaasti. "28.5.1976" lukee painetussa menussa.

Tilaisuuteen liittyy muutama "episodi" sekä suomalaisen isännän, kuningattaren, että Kekkosen kohdalla. Urpo Levo pyysi huomauttamaan Tasavallan presidentti Urho Kekkosta, että hänellä on kypärä päässään. Hänen korvaansa kuiskattiin ja hän otti kypärän pois.

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    Tapio Kautovaara kertoo savolaisesta kalamiehestä Hermosta.

    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

  • Mirri-tädin ja Suvi-Päivikin muistelot vuonna 1981

    Mirri-täti oli 1950-luvun lasten radiosuosikki

    Vuonna 1981 Tänään iltapäivällä -radio-ohjelman haastattelussa kuullaan Mirri-tädin muistoja hänen juontamastaan Perheen pienimmille -ohjelmasta. Mirri-tädin, oikealta nimeltään Mirjami Suonion (1906–1987) kanssa studiossa vieraana on myös Suvi Päivikki, joka oli suositun lastenohjelman vakiovieraita.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    Tapio Kautovaara kertoo savolaisesta kalamiehestä Hermosta.

    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

  • Mirri-tädin ja Suvi-Päivikin muistelot vuonna 1981

    Mirri-täti oli 1950-luvun lasten radiosuosikki

    Vuonna 1981 Tänään iltapäivällä -radio-ohjelman haastattelussa kuullaan Mirri-tädin muistoja hänen juontamastaan Perheen pienimmille -ohjelmasta. Mirri-tädin, oikealta nimeltään Mirjami Suonion (1906–1987) kanssa studiossa vieraana on myös Suvi Päivikki, joka oli suositun lastenohjelman vakiovieraita.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rinnat

Kapearaiteisella rautatiellä matkustava maalaismies kiinnostuu vastapäätä istuvan rouvan rinnoista pakkomielteenomaisesti.

  • Lasse Pihlajamaan harmonikka venyi konserttitaiteeseen ja komiikkaan

    Itseoppineesta pelimannista tuli harmonikansoiton uudistaja.

    Lasse Pihlajamaa (1916–2007) opetteli salaa itsekseen soittamaan, hioi taitojaan sirkuksessa, teki haitarista kunnioitetun konsertti-instrumentin ja kehitti siitä vieläpä istuttavan mallin. Elävä arkisto on koonnut paketin Suomen harmonikkakulttuurin uranuurtajan elämäntyöstä.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Juice Leskinen: Viidestoista yö

    Kappaleesta tuli yksi Suomen "kansallislauluista"

    "Se sanoo asiat niin kuin ne on", totesi Ulla Tapanisen haastattelema suomalainen mies Esplanadin puistokonsertissa kesällä 1980.

  • Näin tehtiin Juicen Odysseus

    Kappaletta ruoditaan ohjelmassa monelta kantilta

    Erkki Aallon tv-dokumentti kuvaa Odysseus-laulun syntyvaiheita vuonna 1974. Coitus Int esittää uutuusbiisin Tampereen yo-talolla.

  • Juice Leskinen 50 vuotta

    "Legenda", vastaa Juice ja nauraa räkäisesti päälle.

    "Legenda", vastaa Juice Leskinen ja nauraa räkäisesti päälle kysyttäessä mikä hänestä tulee isona. Sitä hän tosin taisi olla jo Tampereen radion haastattelun aikoihin 50-vuotispäivänsä aattona.

  • Juice kommentoi elämäntapojaan

    Juice piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

    Juice Leskisen taiteilijaelämään kuului auttamattomasti alkoholi ja tupakka. Hän piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

  • Juice Nybergin vieraana

    Juicen haastattelu vuodelta 2004.

    "Miltä se tuntuu, kun on aina oikeassa", kysyi Mikko Alatalo Juice Leskiseltä? Juice ei osannut vastata, kun hänellä ei ollut kokemusta mistään muusta.

  • Juice Leskinen vedenneitona

    Lauantai-illan huumaa -sarjassa tiputettiin ihmisiä veteen.

    Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä. Uimamaisteriksi tunnustautuvan Juice Leskisen asettaminen vedenneidoksi, oli Mikko Kuustosen kosto ihailemalleen lauluntekijälle.

  • Juice Leskinen: Syksyn sävel

    Kappaleesta tuli yksi suurimmista Juicen hiteistä

    Syksyn sävel ilmestyi ensi kerran singlenä loppuvuodesta 1975. Vuosien saatossa siitä kasvoi yksi suurimmista Juicen hiteistä.

  • Juice lukee jouluevankeliumia

    Juice hartaana Helsingin rautatieaseman parvekkeella.

    "Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava." Näin alkaa perinteinen jouluevankeliumi.

  • Juice Leskinen: Sika

    Sika on vaihtoehtoisten joululaulujen klassikko.

    Juice Leskisen vuonna 1980 ilmestynyt Sika on vaihtoehtoisten joululaulujemme rakastetuimpia edustajia. Tuubi-ohjelmassa tekijää säestää mieskööri.

  • Juicen ja Safkan joululauluja aikuisille

    24 uudelleen sovitettua värssyä.

    Juice Leskinen ja Safka Pekkonen huolehtivat pikkutuhman Aikuisten joulukalenterin loppumasennuksesta. Kaksikymmentäneljä uusin sanoin ja erilaisin elkein tulkittua joululaulua eivät säästäneet satiirin säilältä juuri ketään.

  • Juice & Grand Slam: Luonas kai olla saan

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko kuultiin Grand Slam -yhtyeen kiertueen päätöskonsertissa Nivalan Tuiskulan urheilutalolla vuonna 1983.

  • Juice Leskinen: Ilomantsi

    Juice osallistui euroviisukarsintoihin 1981

    Musiikin moniammattilainen Juice Leskinen osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1981. "Ilomantsi" sijoittui kisassa neljänneksi.

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Juice Leskisen patsas

    Juice-patsas pystytettiin tähden kotipitäjään Juankoskelle.

    Vuonna 2006 edesmenneen kansantaiteilijan Juice Leskisen patsas pystytettiin syystalvella 1995 hänen kotipitäjäänsä Juankoskelle.

  • Kirjoittaja Leskinen

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975.

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975 teoksella "Sonetteja laumalle". Kirjojen ja runojen lisäksi hän kirjoitti mm. kolumneja.

  • Sotilaiden äänet 2: Sekasortoa ja kiperiä päätöksiä

    Suomalaissotilaat harhailevat Kannaksen suurhyökkäyksessä.

    Suomalaisten asemien murruttua Valkeasaaressa sotilaat harhailevat taaksepäin hyökkäävien neuvostojoukkojen seassa. Haavoittuneita joudutaan jättämään, kun jäljellä ei ole tarpeeksi miehiä heitä kantamaan. Sotilaiden äänien toinen osa kertoo kiperistä päätöksistä, harhailusta ja yrityksistä löytää oma joukko-osasto.

  • Sotilaiden äänet 3: Taistelu "Viimeisen toivon"-linjasta

    Suomalaiset taistelevat VT-linjassa.

    Suomalaiset ahertavat kuumeisesti yhä keskeneräisen VT-linjan kimpussa: juoksuhautoja kaivetaan ja uutuuttaan hohtavia asemia yritetään naamioita. Rajujen tykistövalmistelujen jälkeen venäläiset hyökkäävät linjan kimppuun. Sotilaiden äänten kolmas osa kertoo Kuuterselän taisteluista ja Ratsuväkiprikaatin onnekkaasta pakenemisesta.

  • Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

    "Pois pyyhityn pataljoonan" ihmeellinen selviytyminen.

    Jalkaväkirykmentti 49:n ensimmäinen pataljoona taistelee pääpuolustusasemassa vielä kesäkuun 14. päivä, kun muut suomalaiset ovat vetäytyneet VT-linjalle. Uskomattomien vaiheiden jälkeen osasto pääsee lopulta omien puolelle, vaikka sitä on jo useampaan kertaan pidetty menetettynä joukkona. Sotilaiden äänten neljäs osa kertoo tämän "pois pyyhityn pataljoonan" selviytymistaistelusta.

  • Sotilaiden äänet 5: Taistellen kohti Viipuria

    Suomalaiset vetäytyvät Kannaksella kohti Viipuria.

    Kuuterselän murruttua suomalaiset lähtevät perääntymään kohti seuraavaa puolustuslinjaa Viipuri - Kuparsaari - Taipale. Suomalaiset käyvät uuvuttavaa viivytystaistelua jatkuvan saarrostusuhan alla, jotta VKT-asema ehditään miehittää. Loppuun ajettuja miehiä karkaa metsäkaartiin. Aseveljet suhtautuvat lähtijöihin ymmärtävästi, mutta kenttäoikeus on armottomampi.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.