Hyppää pääsisältöön

Niskavuoren Heta

Niskavuoren Heta kertoo hämäläisen mahtitilan tyttärestä, joka nai tilallisena vasta aloittelevan Akustin.

Tietolaatikko

Hella Wuolijoen kirjoittama Niskavuori-sarja kertoo tarinan hämäläisen mahtisuvun vaiheista.

Näytelmäsarjan ensimmäinen osa Niskavuoren naiset ilmestyi 1936, ja siitä on tullut vuosien varrella suosituin suomalainen näytelmä.

Muut Niskavuori-teokset ovat Niskavuoren leipä, Niskavuoren nuori emäntä, Niskavuoren Heta ja Entäs nyt, Niskavuori.

Niskavuori-teemassa maaseudun elämää käsitellään etenkin vahvojen naisien kautta. Kirjojen tapahtumat ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelta toisen maailmansodan jälkimaininkeihin.

Heta on Niskavuoren perheen häijyin jäsen, jonka avioliitto entisen rengin kanssa saa paikkakunnan juoruilijat hymisemään.

Heta pitääkin koko avioliittonsa ajan miehensä tietoisena alhaisesta taustastaan, vaikka Akusti rakentaakin perheelle mahtitilan ja nousee kunnalliseksi silmäätekeväksi.

Lopulta Akusti kuolee työhönsä väsyneenä, ja on aika puida Akustin henkinen ja maallinen perintö.

Vasta Akustin kuoltua Heta ymmärtää miehensä ainutlaatuisuuden, ja teoksen lopussa jääkylmä hämäläisemäntä puhkeaa aitoon suruun miehensä kuoleman puolesta.

Samalla tulee täysin julki tieto, jonka Heta on luullut pysyvän ainakin lapsiltaan salassa: perheen vanhin lapsi Jaakko ei ole Akustin, vaan erään paikkakunnan mahtitilan isännän.

Niskavuoren Hetan tarina alkaa 1800-luvulta ja päättyy 1930-luvulle. Se on Niskavuori-teoksista toiseksi viimeisin, ja se julkaistiin 1950, jolloin Hella Wuolijoki oli palannut Yleisradiosta erottamisen jälkeen teatterin pariin.

TV2:n Teatteritoimitus teki Hella Wuolijoen kirjoittamasta Niskavuoren Hetasta 1980-luvun loppupuolella tv-näytelmäversion, jossa oli neljä osaa. Osa kriitikoista piti tulkintaa liian traditionaalisena, mutta tv-katsojat ottivat uuden version omakseen.

Tässä Kalle Pursiaisen ohjaamassa tv-versiossa Hetaa näyttelee Leena Suomu, Akustia Juhani Niemelä, Loviisaa Erja Manto, Juhania Veikko Honkanen, Lammentaustan Santeria Kari Kihlström ja Siipirikkoa Tuija Ernamo.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei Aboa, Yle on aikoinaan tehnyt tallennemyyntisopimuksia elokuvista, mutta tv-sarjojen osalta asia täytyy aina neuvotella erikseen näyttelijöiden ja muiden tekijöiden kanssa. Voit kuitenkin kysellä, josko Niskavuoren Heta olisi tulossa dvd:lle lähiaikoina. Osoitteeseen tuote.info@yle.fi voi muutenkin lähettää toiveita sarjoista, joita haluaisi dvd:lle.

Lähettänyt käyttäjä

Moi

Miksikäs näitä vuoden 1987 Niskavuori-elokuvia ei saa hankittua mistään? Olisi hienoa nähdä joskus tuoreempiakin versioita kuin´niitä 50-luvun mustavalkoisia.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.