Hyppää pääsisältöön

Tuntematon sotilas -kuunnelma

Ensimmäinen kuunnelmasovitus Väinö Linnan sotaromaanista tehtiin vuonna 1966. Se seurasi kirjaa uskollisemmin kuin Edvin Laineen totuttu elokuvaversio.

Tietolaatikko

Kertojat: Matti Ranin ja Kauko Saarentaus.
Henkilöt: Lehto - Aarre Karén. Rahikainen - Sakari Halonen. Kapteeni Kaarna - Kauko Helovirta. Koskela - Mauno Hyvönen. Hietanen - Esa Saario. Salo - Taneli Rinne. Lahtinen - Matti Nurminen. Ukkola - Ilari Paatso. Alik Mäkilä - Arto Tuominen. Vääpeli Korsumäki - Erkki Luomala. Lammio - Martti Järvinen. Vanhala - Pertti Roisko. Sihvonen - Turo Unho. Alik Mielonen - Tauno Kajander. Riitaoja - Seppo Kolehmainen. Kariluoto - Esko Salminen. Luutnantti Autio - Heikki Heino. Määttä - Eero Keskitalo. Majuri Sarastie - Pentti Irjala. Rokka - Martti Tschokkinen. Susi - Severi Seppänen. Sinkkonen - Kalevi Kahra. Starikka - Arvo Lehesmaa. Viirilä - Kauko Laurikainen. Kapteeni Lautsalo - Sakari Jurkka. Vera - Aila Arajuuri. Jokke, nuori vänrikki - Ismo Kallio. Honkajoki - Risto Aaltonen. Hauhia - Heikki Kinnunen. Kaksi alokasta - Jyrki Nousiainen ja Tuure Himanka. Baranov - Yrjö Paulo. Tulkki - Antero Harpf. Korpela - Uljas Kandolin. Everstiluutnantti Karjula - Risto Mäkelä. Lotta - Leena Häkkinen. Vänrikki Jalovaara - Pekka Autiovuori. Asumaniemi - Kari Franck.

Saulo Haarlan ohjaama kuunnelmasarja oli kaikkiaan 19-osainen ja lähes 16 tuntia pitkä.

Linnan sotilaat suhtautuvat pilkallisesti hurmahenkiseen sotaintoiluun, mutta muutkaan aatteet eivät heitä hevillä tempaa mukaansa. Kommunisti Lahtisen maailmankatsomuksellinen valistustyö kilpistyy Hietasen pelleilyyn myös oheisessa näytteessä.

Yhteentörmäykset auktoriteettien ja vieraaksi koetun "pokkurointikurin" kanssa ovat jatkuvia. Toisessa näytteessä Lehto, Rahikainen ja Määttä suorittavat seisomarangaistusta ilmapommituksessa jäätyään kiinni elintarvikkeiden hamstraamisesta.

Myöhemmin kovapintainen Lehto riistää itseltään hengen haavoituttuaan partioretkellä.

Kun Jouko Turkka ohjasi oman versionsa Tuntemattomasta vuonna 1979, hän kiinnitti huomiota siihen, kuinka huomattava osa Linnan miehien sodankäyntiajasta kuluu kiljunkeittoon, tyttöjen vonkaamiseen, ikiliikkujan keksimiseen ym. epämilitaristisiin toimiin.

Mannerheimin syntymäpäivän vietto huipentuu vänrikki Koskelan, punakaartilaisen pojan, humalaiseen mielenosoitukseen upseerikorsussa.

Kaatuneiden jermujen tilalle tuodaan märkäkorvaisia nuorukaisia. Tovereilleen rehvasteleva alokas Hauhia kokee täydellisen turhan kuoleman vartiopaikallaan.

Sodan loppuvaiheessa rempseä Rokkakin katkeroituu pikkusieluisiksi kokemiinsa upseereihin. Omalaatuisen Honkajoen passiivinen vastarinta puolestaan ilmenee herkullisena Švejk-mäisenä viisasteluna.

Nostomies Korpelan ja lotta Kotilaisen kohtaaminen herätti eräissä piireissä närkästystä heti Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä, ja osuus on jätetty pois sekä Edvin Laineen elokuvasta että monista kirjan käännöksistä.

Perääntymisvaiheen epätoivoisia tunnelmia kuvaa myös everstiluutnantti Karjulan sekoaminen, joka johtaa loistotaistelijana tunnetun Viirilän murhaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

-että työ ou oatellu kasata tätä sarjoa CD;lle ja myyntiin ??? TOIMITUS VASTAA Hei Swante, tämä kuunnelma löytyykin jo Yle Shopista. Sieltä löytyy muuten myös Tuntematon sotilas -dvd. http://yleshop.yle.fi/PublishedService?pageID=20&file=page&

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.