Albert Järvinen Band

Legendaarinen Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia Albert Järvinen Bandin kera. Stratocaster soi Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989.

Tietolaatikko

Braindamage - Or Still Alive. Säv. Albert Järvinen. Levytetty 1988.
High. Säv. Albert Järvinen - Ippe Kätkä - Pave Maijanen, san. Albert Järvinen. Levytetty 1976.

Pekka "Albert" Järvinen (1950-1991) soitti ennen Hurriganesia mm. sellaisissa yhtyeissä kuin Harp, Poison ja Kalevala. Viimemainitun riveissä hän herätti jo maanlaajuistakin huomiota.

Hurriganesissa Järvinen soitti useaan otteeseen vuosien 1972 ja 1981 välillä. Pisimmän Hurriganes-taukonsa aikana hän soitti mm. Pave Maijasen kanssa perustamassaan Royalsissa sekä Dave Lindholmin Pen Lee -kokoonpanossa.

Saatuaan lopulliset lähtöpassit Hurriganesista Järvinen esiintyi mm. Sleepy Sleepersin ja Quips-yhtyeen riveissä, mutta suuren osan 1980-lukua hän teki talonmiehen töitä pysytellen poissa parrasvaloista.

Vuonna 1988 syntyi Järvisen toinen soololevy Braindamage - Or Still Alive, jolla oli mukana kitaristin suuri idoli Albert King. Hän keikkaili ja levytti myös Backsliders- ja Coupe de Ville -yhtyeiden kanssa.

Keväällä 1989 Järvinen veti omaa nimeään kantavaa kokoonpanoa, jossa mukana oli vanha Royals-asetoveri Pave Maijanen. Niinpä Tullikamarilla kuultiin myös Royalsin tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluva High.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Janne (ei varmistettu)

Loistava kitaristi ja loistava bändi! Vähälle huomiolle jää usein se miten tiukka basisti Pave Maijanen on...

Lähettänyt käyttäjä Lätkä_60 (ei varmistettu)

Niinhän se on. Mutta Alpun tasoisia lähettiläitä ei tule kuin kerran sadassa vuodessa, ehkä. Supersoittaja, jonka skeban murina ei voinut olla koskettamatta syvältä.

Lähettänyt käyttäjä Jamriver (ei varmistettu)

no on se kumma kuinka kitara soi! perinne elää uudessa ja vanha on kuollut. kunnioittaakkamme vanhaa ja tehkäämme jotian uutta! albert oli oman aikansa kingi ja munkin superidoli, mutta aika etenee ja ihmiset vanhenee ja kuolee, niin aikanaan minäkin...