Hyppää pääsisältöön

Villahousupakko

Timo Antero Kuusisto on ollut kipeänä muutaman päivän, ja nyt on aika palata kouluun. Isä käskee pukeutumaan lämpimästi.

Pian Timolle selviää, että isä vaatii häntä panemaan jalkaan nöyryyttävät, sydänpaikatut villahousut.

Koulussa on luvassa vielä yllätys, jonka vuoksi Timo ehkä joutuu riisumaan päällyshousunsa ja näyttämään nolot villahousunsa.

Pojan levoton mieli laukkaa, eikä ainekirjoituksestakaan tule juuri mitään.

Pelkona on lisäksi, että poika jää vaille suurta herkkuaan, lihapullia.

Tietolaatikko

Näyttelijöiden lisäksi mukana oli Mäkkylän koulun oppilaita vuodelta 1977.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Villahousupakon minäkin odotan näkeväni tv:stä! Pääsiäisenä nähty Aikapoika ja mono herätti muistot ja oma 8v tyttöni tykkäsi siitä tosi paljon, parhaillaankin katsoo sitä varmaan jo neljättä kertaa.

Lähettänyt käyttäjä

Tuli oma lapsuus mieleeni näitä "otoksia" katsellessani :)! Olisin niin mielelläni halunnut näyttää tämän "villahousupakko"-ohjelman alakouluikäiselle tyttärelleni! Milloin laitatte sen tulemaan kanavaltanne? Ihan pakko!

Lähettänyt käyttäjä

Toivon että elokuva villahousupakko esitettäisiin telkkarissa.

Lähettänyt käyttäjä

Jo vain. Koulutv:stä nämä ala-asteella 78 muistaakseni tuli katsottua tuoreeltaan. Ai aikoja.. tämä on rautaa ja ajankuva hymyilyttää yhä.

Lähettänyt käyttäjä

Tämän olin jo unohtanut :) Mieleen on jäänyt se missä koululaiset aloitti syömälakon. Hakkaavat haarukoita pöytään :) Olispa kiva nähdä nämä telkkarissa :)

Lähettänyt käyttäjä

Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin, tämä on jäänyt mieleen. Aivan ihana!

Lähettänyt käyttäjä

villahousupakko ei unohdu ikinä eikä ylimääräinen lihapulla-annos timo Antero oli raikas ja ennakkoluuloton jonka esiintymistä löytyy riumua myös pepin uusinnat nyt tammikuusa 2014 ilahduttavat

Lähettänyt käyttäjä

Olen virolaissyntyinen. Tämä poika, Timo Antero Kuusisto, tuli tutuksi kuunnelman kautta. Esikoiseni sai molemmat etunimensa häneltä.
Erityisesti vaikutuksen teki tarinan aikuisten tapa ymmärtää lapsen huolia, nolatuksi tulemisen pelkoja ja sitä kauttaa oikein toimiminen vastaavissa tilanteissa.
Tänäpäivänä kun aikuiset ei aina osaa tai halua säästä lasta pulasta, joskus tuntuu että aikuinen ikäänkuin pelastaa omaa nahkaansa nolaamalla heikomman. Timo Antero Kuusisto oli onnenpekka kun häntä ympäröi järkeviä aikuisia. Tarinassa tulee hyvin esiin myös se,miten pelko kehittää päässämme tarpeettomia ajatuksia jotka taas paisuttavat pelon kohtuuttomiin mittasuhteisiin. Aikuisen avulla Timo poika pääsi niistä eroon.
Juuri siksi aikuisten on ymmärrettävä, miten tärkeässä asemassa he ovat, ohjatessaan lapsia elämään.

Lähettänyt käyttäjä

Timo Anteron esittäjä kävi samaa koulua. Oli se ihmeellistä kun koulussa oli joku joka oli päässyt näyttelemään.

Lähettänyt käyttäjä

Ihana Villahousu-draama! Muistan vielä tuon miten ihmeteltiin, että uutistenlukija Heikki Kahila rokkasi noin mageesti villapöksyt kintuissaan....maailma ei ollut entisensä sen jälkeen. Anarkiaa.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korvasta joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Leijonille ensimmäinen MM-mitali 1992

    Vuonna 1992 Suomi ylsi ensi kertaa jääkiekon MM-mitaleille.

    Prahassa 1992 Suomi ylsi ensi kertaa kiekon MM-mitaleille. Leijonat selvittivät tiensä historialliseen Ruotsi-finaaliin ikimuistoisessa rankkarikisassa Tšekkoslovakiaa vastaan.

  • Milanon raskas rankkarihäviö 1994

    Suomi jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa.

    Suomi pelasi huiman ottelusarjan jääkiekon MM-kisoissa 1994, mutta jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa Kanadan vaahteralehtiä vastaan.

  • Se oli siinä 1995!

    Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa vuonna 1995.

    MM95-loppuottelun selostuksesta on tullut osa kansakunnan kollektiivista äänimuistia. Katso finaalin maalikooste ja kuuntele Mertarannan otteluselostus.

  • Leijonien karvas MM-tappio 1998

    Suomi hävisi MM-kullan Ruotsille.

    Sveitsin MM-kisoissa 1998 jääkiekon maailmanmestaruus ratkesi Ruotsin ja Suomen kahdessa kohtaamisessa, joissa tehtiin yhteensä yksi maali.

  • Tšekki kaatoi Leijonat tuplafinaalissa 1999

    Leijonat joutuivat tyytymään hopeaan.

    Norjassa pelattujen jääkiekon MM-kisojen kaksiosaisen finaalin viimeinen peli päättyi Suomen voittoon Tšekistä. Jatkoajalla Leijonat saivat kuitenkin tyytyä hopeaan.

  • Kiekkokulta taas jatkoajalla Tšekkiin 2001

    MM-kisoissa 2001 Tšekki vei kullan Leijonien nenän edestä.

    Jääkiekon vuoden 2001 MM-kisoissa Tšekki nappasi toistamiseen kullan Leijonien nenän edestä jatkoajalla, ja kotimaisista kisateltoista kuului tuskan parahdus.

  • Pronssia Québecista 2008

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa.

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa Kanadassa 17.5.2008 lyödessään Ruotsin pronssikamppailussa lukemin 4-0.

  • Suomelle kultaa 2011 – Leijonien pukukopissa ilo irti

    MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin.

    Vuonna 2011 Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden Slovakiassa järjestetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa. Riemu repesi Bratislavassa Leijonien pukukopissa voittoisan finaaliottelun jälkeen. MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin. Vielä riitti voimia haastatteluihinkin.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.