Hyppää pääsisältöön

Villahousupakko

Timo Antero Kuusisto on ollut kipeänä muutaman päivän, ja nyt on aika palata kouluun. Isä käskee pukeutumaan lämpimästi.

Pian Timolle selviää, että isä vaatii häntä panemaan jalkaan nöyryyttävät, sydänpaikatut villahousut.

Koulussa on luvassa vielä yllätys, jonka vuoksi Timo ehkä joutuu riisumaan päällyshousunsa ja näyttämään nolot villahousunsa.

Pojan levoton mieli laukkaa, eikä ainekirjoituksestakaan tule juuri mitään.

Pelkona on lisäksi, että poika jää vaille suurta herkkuaan, lihapullia.

Tietolaatikko

Näyttelijöiden lisäksi mukana oli Mäkkylän koulun oppilaita vuodelta 1977.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Synt. 1970 (ei varmistettu)

Villahousupakon minäkin odotan näkeväni tv:stä! Pääsiäisenä nähty Aikapoika ja mono herätti muistot ja oma 8v tyttöni tykkäsi siitä tosi paljon, parhaillaankin katsoo sitä varmaan jo neljättä kertaa.

Lähettänyt käyttäjä Äiti vm 1963 (ei varmistettu)

Tuli oma lapsuus mieleeni näitä "otoksia" katsellessani :)! Olisin niin mielelläni halunnut näyttää tämän "villahousupakko"-ohjelman alakouluikäiselle tyttärelleni! Milloin laitatte sen tulemaan kanavaltanne? Ihan pakko!

Lähettänyt käyttäjä Muistoja (ei varmistettu)

Toivon että elokuva villahousupakko esitettäisiin telkkarissa.

Lähettänyt käyttäjä vm70 (ei varmistettu)

Jo vain. Koulutv:stä nämä ala-asteella 78 muistaakseni tuli katsottua tuoreeltaan. Ai aikoja.. tämä on rautaa ja ajankuva hymyilyttää yhä.

Lähettänyt käyttäjä vuosimallia 1973 (ei varmistettu)

Tämän olin jo unohtanut :) Mieleen on jäänyt se missä koululaiset aloitti syömälakon. Hakkaavat haarukoita pöytään :) Olispa kiva nähdä nämä telkkarissa :)

Lähettänyt käyttäjä Maisa (ei varmistettu)

Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin, tämä on jäänyt mieleen. Aivan ihana!

Lähettänyt käyttäjä syntynyt 67 (ei varmistettu)

villahousupakko ei unohdu ikinä eikä ylimääräinen lihapulla-annos timo Antero oli raikas ja ennakkoluuloton jonka esiintymistä löytyy riumua myös pepin uusinnat nyt tammikuusa 2014 ilahduttavat

Lähettänyt käyttäjä Lisää ymmärrystä! (ei varmistettu)

Olen virolaissyntyinen. Tämä poika, Timo Antero Kuusisto, tuli tutuksi kuunnelman kautta. Esikoiseni sai molemmat etunimensa häneltä.
Erityisesti vaikutuksen teki tarinan aikuisten tapa ymmärtää lapsen huolia, nolatuksi tulemisen pelkoja ja sitä kauttaa oikein toimiminen vastaavissa tilanteissa.
Tänäpäivänä kun aikuiset ei aina osaa tai halua säästä lasta pulasta, joskus tuntuu että aikuinen ikäänkuin pelastaa omaa nahkaansa nolaamalla heikomman. Timo Antero Kuusisto oli onnenpekka kun häntä ympäröi järkeviä aikuisia. Tarinassa tulee hyvin esiin myös se,miten pelko kehittää päässämme tarpeettomia ajatuksia jotka taas paisuttavat pelon kohtuuttomiin mittasuhteisiin. Aikuisen avulla Timo poika pääsi niistä eroon.
Juuri siksi aikuisten on ymmärrettävä, miten tärkeässä asemassa he ovat, ohjatessaan lapsia elämään.

Lähettänyt käyttäjä henna (ei varmistettu)

Timo Anteron esittäjä kävi samaa koulua. Oli se ihmeellistä kun koulussa oli joku joka oli päässyt näyttelemään.

  • Kirsti Gallen-Kallela kuvattuna 1942

    Seikkailunhalu vei Gallén-Kallelan perheen Afrikkaan ja osaksi murhamysteeriä Pariisissa

    Kirsti Gallén-Kallela muisteli isäänsä radiossa 1955.

    Kirsti Gallén-Kallelan (1896–1980) vanhempien Akselin ja Maryn taiteilijaelämä vei hänet jo lapsena Euroopan suurkaupunkien boheemipiireihin, Yhdysvaltojen intiaanien pariin, Afrikkaan suurpetojen luokse ja suomalaiseen erämaahan inspiraatiota etsimään. Kirsti muisteli seikkailuitaan radiossa vuonna 1955.

  • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

    Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

    Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

    Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

    1
  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

Elävä arkisto


Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Posti- ja lennätinlaitoksen keltakylkinen kiitäjä porhalsi pitkin ja poikin 19600- ja 1970-luvuilla.

Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Lue lisää:

Vankilan arkea vuonna 1971

“Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

Uusimmat julkaisut

  • Kirsti Gallen-Kallela kuvattuna 1942

    Seikkailunhalu vei Gallén-Kallelan perheen Afrikkaan ja osaksi murhamysteeriä Pariisissa

    Kirsti Gallén-Kallela muisteli isäänsä radiossa 1955.

    Kirsti Gallén-Kallelan (1896–1980) vanhempien Akselin ja Maryn taiteilijaelämä vei hänet jo lapsena Euroopan suurkaupunkien boheemipiireihin, Yhdysvaltojen intiaanien pariin, Afrikkaan suurpetojen luokse ja suomalaiseen erämaahan inspiraatiota etsimään. Kirsti muisteli seikkailuitaan radiossa vuonna 1955.

  • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

    Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

    Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

    Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

    1
  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

  • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

    Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

    Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

    Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

    1
  • Royals Iltatähdessä 1976.

    Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

    Iltatähtiä ohjelman ensimmäisiltä vuosilta 1973–1976

    1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

    4
  • Juontaja Mikko Alatalo TV2:n "Iltatähti"-ohjelmassa.

    Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

    Iltatähden kymmenen vuotta

    Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Mikko Alatalo kertoo diskokulttuurista Iltatähdessä.

    Iltatähti sukeltaa diskon säihkeeseen

    Mikko Alatalo selvittää diskomusiikin olemusta

    ”Oliko diskomusiikki olemassa jo ennen diskoteekkeja? Vai synnyttikö 1970-luvun uusi seurustelumuoto uuden omaleimaisen musiikinlajinsa?” Anna Mikko Alatalon johdattaa itsesi kimaltelevaan ja sykkivään diskokulttuuriin!

    3
  • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko jäätanssin EM-kisoissa vuonna 1993

    Rahkamon ja Kokon ensimmäisen mitalin takana oli kova työ ja huipputiimi

    Dokumentti jäätanssiparin harjoittelusta 1993 EM-kisoihin

    Vuonna 1993 jäätanssipari Susanna Rahkamon ja Petri Kokon tavoitteena oli saada uransa ensimmäinen arvokisamitali taitoluistelun EM-kisoista Helsingissä. Dokumentissa Euroopan paras jäätanssipari? seurataan heidän sulavaa harjoitteluaan tähän koitokseen. Ohjelmassa tavataan myös parin värikäs ja persoonallinen taustatiimi.

  • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko Aamu-tv:n haastattelussa

    Rahkamo ja Kokko poistuvat jäältä

    Menestynyt jäätanssipari kertoo uransa lopettamisesta

    Susanna Rahkamo ja Petri Kokko olivat Suomen sodanjälkeisen ajan menestyneimpiä taitoluistelijoita. Euroopan mestarit ja MM-hopeamitalistit lopettivat uransa vuonna 2000.

  • Joiku ei tarvitse sanoja

    1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.

  • Poazovazzi – porolappalaiset

    Kuvaaja Veikko Mård ja ohjaaja Antero Ruuhonen onnistuivat Poazovazzi-dokumentissa tallentamaan porosaamelaisten nyt jo kadonneen elämänmuodon viimeisen välähdyksen.

    1
  • Sammeli Morottaja tapaa presidentti Urho Kekkosen 1976

    Sammelin laki – lupasiko Kekkonen saamelaislain

    Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

    Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

    1
  • Ihmisiä helmikuussa 1966

    Yrjö Länsipuro haastattelee ihmisiä helmikuisissa tunnelmissa. Veturinkuljettajalle talvi tuo vaihdeongelmia, mainoskuvaajalle uimapukutyttöjä studiontäydeltä.

  • Astrid Määttänen (nyk. Lindeberg) ja Anna Strengell Raz dva tri -venäjänkurssin ensimmäisessä osassa.

    Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää

    Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi

    Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.

    1
  • Var är baren? – kielikurssi ruotsinlaivalla

    Vuonna 1976 valmistunut Träff-kieliohjelma opetti ruotsia sen luonnollisessa käyttöympäristössä, ruotsinlaivalla. Kysymyssanalla missä (var) ja lukusanoilla yksi, kaksi, viisi ja kuusi (en, två, fem och sex) pääsee jo pitkälle.

    1
  • Suomelle viisi hiihtosuunnistuskultaa

    Isäntämaa metsästi ahnaasti mitaleita hiihtosuunnistuksen MM-kilpailuissa Kuopiossa 1988. Suomi vei kuudesta jaossa olevasta kullasta peräti viisi.

  • Bulgarian aurinkorannalla 1963

    Suomalaisten uusi matkailukohde vuonna 1963 oli Bulgaria. Välkkyvien vesien Nessebariin matkataan Tamara Lundin ja Åke Lindmanin seurassa.

    1
  • Tyttö ja mies laivassa

    Lomalle halajaa työn uuvuttama ihmispolo

    Jokaisen ihmisen pitää päästä lomalle - vapauteen.

    Työssä raatavien ihmisten terveys heikentyy pitkän talven aikana. Työn vuoksi olemme vankeina kuin häkkilinnut. Siksi jokaisen ihmisen pitäisi päästä lomalle – vapauteen ja aurinkoon, vaaditaan Kansan Elokuvan lyhtyfilmissä vuodelta 1948.

  • Kekkosen vaalijuliste vuodelta 1956

    Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Herttoniemen kansakoulu

    Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Zrkus Poussa Ylen Aamu-tv:ssä 2009.

    Zarkus Poussa – lyömäsoittimien suvereeni hallitsija

    Muusikko Zarkus Poussa hurmaa monipuolisuudellaan

    Muusikko Markus "Zarkus" Poussa kuoli 24. tammikuuta 2016 sairauskohtaukseen. Pianisti Iiro Rantala kuvasi vuonna 2004 Lauantaivekkari-ohjelmassa uutta muusikkopolvea "käsittämättömän monipuoliseksi, joka hallitsee suvereenisti miltei kaikki tyylit, soittaa useita instrumentteja, laulaa, tanssii ja näyttelee". Lyömäsoitintaiteilija Zarkus Poussan hän nostaa tämän polven kirkkaimmaksi edustajaksi.

  • Lemmy haastattelussa 1988.

    Lemmy kehui suomalaisia

    Rockstop kohtasi rokkarin Readingissa 1988.

    Tapaninpäivänä 2015 kuollut basisti-laulaja Lemmy Kilmister arveli 1988 Motörhead-yhtyeensä suosion Suomessa johtuvan lähinnä bändin juomatavoista.

    4
  • Kuvakaappaus musiikkivideolta.

    Eagles liisi pitkään rocktaivaalla

    Legendaarinen yhtye aloitti Linda Ronstadtin taustabändinä.

    Eaglesin perustajajäsen Glenn Frey menehtyi tammikuun 18. päivä vuonna 2016. Yhden kaikkien aikojen menestyneimmän yhtyeen tarina on pitkä ja helvettikin ehti jäätyä matkan varrella.

  • Rosvo Roope -elokuvan juliste (2015).

    Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

    3
  • Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan juliste (2015).

    Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

    Klasikkosatu kääntyi kotimaiseksi komediaksi vuonna 1953

    Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.

    2
  • Ratavartijan kaunis Inkeri (1950).

    Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

    2
  • Sissit-elokuvan kansikuva.

    Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Sana sanasta -ohjelmassa keskusteltiin Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista 1992

    Suomalaiset olivat valmiita avaamaan kotinsa Bosnian sodan uhreille 1992

    Bosnian sota kosketti suomalaisia 1992

    Jugoslavian hajoamiseen johtaneet sodat ja varsinkin Bosnian sota saivat suomalaisten auttamishalun liikkeelle. Moni oli valmis lähettämään rahaa alueelle tai jopa ottamaan sotalapsen. Ajankohtaisen kakkosen Sana sanasta -erikoisohjelma käsitteli aihetta elokuussa 1992, ja mietti miten suomalaiset voivat auttaa ja miten auttamisesta olisi eniten hyötyä.

    1
  • Ei ulkomaalaisia suomalaisten saunoihin tai naapuriin

    Ulkomaalaisten on parempi pysyä poissa suomalaisten yleisistä saunoista, etteivät taudit leviä, tuumivat nuoret aikuiset katuhaastatteluissa vuonna 1987. Naapuriinkaan ei ulkomaalaisia toivottu puutteellisen suomen kielen taidon takia.

    5
  • Pommin särkemä ikkuna Valkealan vastaanottokeskuksessa.

    Pakolaisviha räjähti Valkealassa 1991

    Valkealan vastaanottokeskuksessa räjäytettiin pommi.

    Suomeen saapuvien somalipakolaisten määrän nopea kasvu talvella 1990–1991 vahvisti samalla pakolaisvastaisia asenteita. Muukalaisviha kärjistyi pelotteeksi tarkoitettuun pommi-iskuun Valkealan vastaanottoasemalle.

  • Vietnamilaisia ja suomalaisia bussissa

    Ysäri-Suomi totutteli monikulttuurisuuteen

    Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin.

    Miten maahanmuuttajiin on suhtauduttu ja miten eri kulttuurien vaikutus näkyy Suomessa? Ensimmäiset pakolaiset tulivat 1970-luvulla, mitä heidän sopeuttamisestaan ajateltiin ja mitä siitä opittiin?

    1
  • Maahanmuuton hinta

    Millaisia sosiaalietuuksia maahanmuuttajat saavat Suomessa ja muualla? Suomiko maailman avokätisin pakolaisten vastaanottaja? kysyy MOT-ohjelma.

    17
  • Kurdi-isä lapsensa kanssa talvisella pihalla Suomessa

    Lasten turvallisuus oli kurdiperheelle tärkeintä

    Kurdiperheitä Suomessa vuonna 1995.

    Millaista on paeta kotimaastaan ja asua pakolaisena Suomessa? Ohjelma vuodelta 1995 kertoo kahdesta kurdiperheestä, jotka ovat tulleet Suomeen Iranista ja Turkista.

  • Äiti suukottaa lastaan kadulla Damaskoksessa Syyriassa.

    Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

    Raportti Syyriasta vuonna 1983.

    Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

  • Vietnamin venepakolaiset

    Noin 300 000 pakeni kiikkerillä veneillä 1970-luvun loppuvuosina. Ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1979.

    3
  • Vilho Ollarannan kirjan Matin ja Maijan puhetaito -kirjan kansi vuodelta 1959, piirros Matti Larres.

    Höhhötystä, muminointia ja muita Kouluradion puheharjoituksia

    Lasten kieliä notkistettiin päristelyllä ja haukunnalla

    Kouluradio tarjosi 1950- ja 1960-lukujen koululaisille runsaasti puheoppia. Opetusohjelmissa treenattiin notkeakielisyyttä mm. ammumisen, haukunnan ja päristelyn avulla. Koululogopedi Vilho Ollarannan vuonna 1957 toimittamasta Puhetaidon perusteita -sarjasta on säilynyt jälkipolville kaksi osaa.

  • Peilikuvia-sarjan toisen jakson aloituskuva

    Peilikuvia-sarja opetti ilmaisun iloa ja tekniikkaa

    Ohjelmasarja puheviestinnästä ja ilmaisutaidoista

    "Puhujaksi ja ilmaisijaksi ei kasva vain päätä tai ääntä harjoittamalla, ilmaisijan instrumentti on koko ruumis. Ilmaisun harjoittelu alkaa äänen ja kehon avaamisella, kontaktin etsimisellä omaan itseen. Insrumenttiaan on uskallettava käyttää." Kolmiosainen opetusohjelmasarja Peilikuvia vuodelta 1992 käsitteli puheviestintää ja ilmaisutaitoa.

  • Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).

    Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

    Aamuisin kuultujen kukkojen kiekaisuja ja tarinoita.

    Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko.

    3
  • Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

    Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

    Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa. Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli tätä harvinaista nauhaa opetellessaan Hitlerin puhetapaa Perikato-elokuvan rooliin.

    3
  • Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

    Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

    Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

    7
  • Matkoja menneeseen Suomeen

    Yleisradion ääniauto kiersi 1930-luvulla monissa paikoissa.

    Millaista oli elämä maamme rajaseuduilla aikana ennen sotia? Yleisradion ääniauto ehti 1930-luvulla kiertää monissa paikoissa, jotka sittemmin olemme oppineet tuntemaan menetettynä Suomena.

    3
  • Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

    Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

  • Viipurin pyöreä torni ja torikauppaa 1930-luvulla

    Mikrofoni vierailee 1930-luvun Viipurissa

    Suomalainen Viipuri oli 1930-luvulla vilkas kauppapaikka ja historian täyteinen matkailukohde. Aikakauden radio-ohjelmat kertovat rinkelikaupungin kaupankäynnistä ja kulttuurista sekä esittelevät Viipurin linnaa ja kaunista Monrepos-puistoa kartanoineen.

  • Katunäkymä Helsingistä 1960-luvulta

    Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön. Vinkkaa, mitä käyttöä keksit #uusioea

    13