Hyppää pääsisältöön

Talonpojan ralli

Talonpojan ralli oli 1990-luvun leikkimielinen kilpailu, jossa emännät ja isännät kilpailevat heille tutuissa ja tuntemattomissakin lajeissa.

Kesäkuun alussa 1995 esitetyssä jaksossa kisailivat maatalouspariskunnat Tuula ja Timo Haapamäki sekä Päivi ja Ola Suomalainen.

Kisassa on mm. tietokilpailua, traktorilla-ajoa, lohien istuttamista, traktorinpyörän kantamista ja kaivokoripalloa.

Taiteilijavieraana on Eila Pienimäki, joka aloitti iskelmälaulajan uraa jo 1950-luvun lopussa Toivo Kärjen (pseud. Kari Aava) säveltämällä ja Reino Helismaan (pseud. Rauni Kouta) säveltämällä laululla Vanhan veräjän luona.

Tässä ohjelmassa hän esittää laulun Yksi ainoa ihminen, joka on Timo Hämäläisen käsialaa. Pienimäki esittää myös ohjelman lopussa Timo Kososen tekemän laulun Valvotko aamuun.

Maataloushenkinen Talonpojan ralli tuli TV2:lta kesinä 1993-1998.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Moi
Voisi talonpojan rallin uusia. Turhapuron sanoessa "on niitä tyhmempiäkin päätöksiä tehty"

Lähettänyt käyttäjä

Kyllä Talonpojan rallit vois uusia kesäisin ni olis jotain katottavaa telkkarissa.

Lähettänyt käyttäjä

Kyllähän tämä ohjelma on ehdottomasti parhaimmistoa mitä Tv-stä on tullut. Tätä tuli katseltua paljonkin ja joka ikinen jakso oli nauhoitettuna ja luulenpa että nauhat tuli varmaankin yli 10 kertaa läpi katsottu sairaalassa ollessani. Jälkeenpäin kuulin että tämähän oli jo herättänyt hoitohenkilökunnassa ärsyyntymistä kun nämä samat kaksi hauskaa juontajaa höpisivät huoneeni Tv.ssä päivästä toiseen :)

Lähettänyt käyttäjä

Minäkin olin nuorena tässä ohjelmassa, mutta sitä jaksoa juuri ei ole elävissä aristoissa. Olisiko mitään mahdollisuutta saada joka ikinen jakso tänne arkistoon ? olisi mukava katsoa

Lähettänyt käyttäjä

Voidaanko talonpojan ralli uusia

Lähettänyt käyttäjä

Tuli ihan yhtäkkiä mieleen että mikäs se oli sen ohjelman nimi, jossa oli maataloushenkisiä kilpailuja, Talonpojan rallihan se! Tätä tuli pienenä seurattua jonkin verran. :)

Lähettänyt käyttäjä

Tämä oli pienenä ehdoton ykkösohjelma telkkarissa kesäisin :)

Lähettänyt käyttäjä

Reppu:

Ei tämä ohjelma ollut ollenkaan hullumpi, kun katsoo, millaista "Big b(r)other" soopaa televisiosta nykyisellään tulee, huomionarvoisena asianhaarana toki, että ko. törky ei ole sentään pääsääntöisesti yleltä lähtöisin.

Myös minulla on eläviä muistoja tästä ohjelmasta, tunnusmusiikki on juurtunut mieleeni...

Lähettänyt käyttäjä

Aivan mahtava nuorapoikana tätä tuli tuijotettua :D

Lähettänyt käyttäjä

Hui sentään mitä kepulaista propagandaa.

Lähettänyt käyttäjä

Siis aivan ehdoton ykkönen! Konstailematonta ja aitoa menoa. Heti uusinnat käyntiin.

Lähettänyt käyttäjä

Uusinnat käyntiin mieluusti! Nyt kun on itsekin valmistunut "talonpojaksi" Ilmajoen Maatalousoppilaitoksesta.

Lähettänyt käyttäjä

Muistan kun alle kouluikäsenä likkana katselin tätä aina vanhempien kanssa, hienoja muistoja ne :) Ja hieno ohjelma, uusinnat olisi todella kivoja!

Lähettänyt käyttäjä

Heh, muistan kun tätä tuli pienempänä poikana katottua ihan innoissaan, tietenkin jyväjemmarin perheestä kyse ja koneet kiinnosti niin pirusti! :)

Aina mahdutettiin aikaa Talonpojan rallille ja vallotettii hirveällä huudolla kaukosäädin, ettei kukaan vaan käännä kanavaa pois! =)

Tulispa tämäkin legendaarinen ohjelma vielä tänä päivänä, mutta kun ei. Mikähän tämänkin ohjelman lopetti?..

Lähettänyt käyttäjä

Miksi ihmeessä tätä talonpojan rallia ei oo enää näkynyt telkkarissa? Muistan kun pienenä poikana tuli katottua tätä telkkarista voi että ois mukava katsoa uusintana kaikki jaksot jos ne jostain löytyisi. :)

Lähettänyt käyttäjä

Tämä ohjelma olisi mukavaa nähdä uusintana! Lapsena tätä katsottiin isän ja äidin kanssa ja nuo pätkätkin toivat kyllä muistoja mieleen! Jos ei ohjelmapaikalle tätä saada niin voitaisiinko saada jaksot edes nettiin? Tai saako Yleltä näitä pyytää dvdnä?

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    Tapio Kautovaara kertoo savolaisesta kalamiehestä Hermosta.

    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

  • Mirri-tädin ja Suvi-Päivikin muistelot vuonna 1981

    Mirri-täti oli 1950-luvun lasten radiosuosikki

    Vuonna 1981 Tänään iltapäivällä -radio-ohjelman haastattelussa kuullaan Mirri-tädin muistoja hänen juontamastaan Perheen pienimmille -ohjelmasta. Mirri-tädin, oikealta nimeltään Mirjami Suonion (1906–1987) kanssa studiossa vieraana on myös Suvi Päivikki, joka oli suositun lastenohjelman vakiovieraita.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Albert Edelfeltin elämän tärkein nainen oli äiti

    Albert Edelfelt

    Taiteilijaelämää Pariisissa viettänyt Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen vuosina 1873–1901 satoja kirjeitä. Kirjeissä piirtyy Edelfeltin tie taiteilijaksi, epävarmuus ja menestys, ystävät, seurapiirit ja koko värikäs Pariisi. Toimittaja Eeva Luotonen haastattelee Edelfeltin kirjeet kirjaksi koonnutta tutkija Anna Kortelaista Viisasten kerho -ohjelmassa.

  • "Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

    Tapio Kautovaara kertoo savolaisesta kalamiehestä Hermosta.

    Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

  • Mirri-tädin ja Suvi-Päivikin muistelot vuonna 1981

    Mirri-täti oli 1950-luvun lasten radiosuosikki

    Vuonna 1981 Tänään iltapäivällä -radio-ohjelman haastattelussa kuullaan Mirri-tädin muistoja hänen juontamastaan Perheen pienimmille -ohjelmasta. Mirri-tädin, oikealta nimeltään Mirjami Suonion (1906–1987) kanssa studiossa vieraana on myös Suvi Päivikki, joka oli suositun lastenohjelman vakiovieraita.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Miisa pyrki pinnalle Amerikassa

Suomalainen pop pyrki jo 90-luvulla innokkaasti maailmalle. Turkulaista Miisa Päällysahoa vietiin vuonna 1995 kovalla vauhdilla USA:n markkinoille.

Lue lisää:

"Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin"

Aikana jolloin lääkärit ja apteekit olivat vielä harvinaisuuksia monilla seuduilla, oli ihmisen itse yritettävä hahmottaa sairauksiensa syitä ja keksittävä hoitoja. Jos omat konstit eivät riittäneet turvauduttiin kansanparantajiin ja tietäjiin.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Juice Leskinen: Viidestoista yö

    Kappaleesta tuli yksi Suomen "kansallislauluista"

    "Se sanoo asiat niin kuin ne on", totesi Ulla Tapanisen haastattelema suomalainen mies Esplanadin puistokonsertissa kesällä 1980.

  • Näin tehtiin Juicen Odysseus

    Kappaletta ruoditaan ohjelmassa monelta kantilta

    Erkki Aallon tv-dokumentti kuvaa Odysseus-laulun syntyvaiheita vuonna 1974. Coitus Int esittää uutuusbiisin Tampereen yo-talolla.

  • Juice Leskinen 50 vuotta

    "Legenda", vastaa Juice ja nauraa räkäisesti päälle.

    "Legenda", vastaa Juice Leskinen ja nauraa räkäisesti päälle kysyttäessä mikä hänestä tulee isona. Sitä hän tosin taisi olla jo Tampereen radion haastattelun aikoihin 50-vuotispäivänsä aattona.

  • Juice kommentoi elämäntapojaan

    Juice piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

    Juice Leskisen taiteilijaelämään kuului auttamattomasti alkoholi ja tupakka. Hän piti tuotantoaan ruumistaan arvokkaampana.

  • Juice Nybergin vieraana

    Juicen haastattelu vuodelta 2004.

    "Miltä se tuntuu, kun on aina oikeassa", kysyi Mikko Alatalo Juice Leskiseltä? Juice ei osannut vastata, kun hänellä ei ollut kokemusta mistään muusta.

  • Juice Leskinen vedenneitona

    Lauantai-illan huumaa -sarjassa tiputettiin ihmisiä veteen.

    Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä. Uimamaisteriksi tunnustautuvan Juice Leskisen asettaminen vedenneidoksi, oli Mikko Kuustosen kosto ihailemalleen lauluntekijälle.

  • Juice Leskinen: Syksyn sävel

    Kappaleesta tuli yksi suurimmista Juicen hiteistä

    Syksyn sävel ilmestyi ensi kerran singlenä loppuvuodesta 1975. Vuosien saatossa siitä kasvoi yksi suurimmista Juicen hiteistä.

  • Juice lukee jouluevankeliumia

    Juice hartaana Helsingin rautatieaseman parvekkeella.

    "Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava." Näin alkaa perinteinen jouluevankeliumi.

  • Juice Leskinen: Sika

    Sika on vaihtoehtoisten joululaulujen klassikko.

    Juice Leskisen vuonna 1980 ilmestynyt Sika on vaihtoehtoisten joululaulujemme rakastetuimpia edustajia. Tuubi-ohjelmassa tekijää säestää mieskööri.

  • Juicen ja Safkan joululauluja aikuisille

    24 uudelleen sovitettua värssyä.

    Juice Leskinen ja Safka Pekkonen huolehtivat pikkutuhman Aikuisten joulukalenterin loppumasennuksesta. Kaksikymmentäneljä uusin sanoin ja erilaisin elkein tulkittua joululaulua eivät säästäneet satiirin säilältä juuri ketään.

  • Juice & Grand Slam: Luonas kai olla saan

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko

    Juicen parisuhdelaulujen klassikko kuultiin Grand Slam -yhtyeen kiertueen päätöskonsertissa Nivalan Tuiskulan urheilutalolla vuonna 1983.

  • Juice Leskinen: Ilomantsi

    Juice osallistui euroviisukarsintoihin 1981

    Musiikin moniammattilainen Juice Leskinen osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1981. "Ilomantsi" sijoittui kisassa neljänneksi.

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Juice Leskisen patsas

    Juice-patsas pystytettiin tähden kotipitäjään Juankoskelle.

    Vuonna 2006 edesmenneen kansantaiteilijan Juice Leskisen patsas pystytettiin syystalvella 1995 hänen kotipitäjäänsä Juankoskelle.

  • Kirjoittaja Leskinen

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975.

    Juice Leskinen debytoi kirjailijana vuonna 1975 teoksella "Sonetteja laumalle". Kirjojen ja runojen lisäksi hän kirjoitti mm. kolumneja.

  • Sotilaiden äänet 2: Sekasortoa ja kiperiä päätöksiä

    Suomalaissotilaat harhailevat Kannaksen suurhyökkäyksessä.

    Suomalaisten asemien murruttua Valkeasaaressa sotilaat harhailevat taaksepäin hyökkäävien neuvostojoukkojen seassa. Haavoittuneita joudutaan jättämään, kun jäljellä ei ole tarpeeksi miehiä heitä kantamaan. Sotilaiden äänien toinen osa kertoo kiperistä päätöksistä, harhailusta ja yrityksistä löytää oma joukko-osasto.

  • Sotilaiden äänet 3: Taistelu "Viimeisen toivon"-linjasta

    Suomalaiset taistelevat VT-linjassa.

    Suomalaiset ahertavat kuumeisesti yhä keskeneräisen VT-linjan kimpussa: juoksuhautoja kaivetaan ja uutuuttaan hohtavia asemia yritetään naamioita. Rajujen tykistövalmistelujen jälkeen venäläiset hyökkäävät linjan kimppuun. Sotilaiden äänten kolmas osa kertoo Kuuterselän taisteluista ja Ratsuväkiprikaatin onnekkaasta pakenemisesta.

  • Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

    "Pois pyyhityn pataljoonan" ihmeellinen selviytyminen.

    Jalkaväkirykmentti 49:n ensimmäinen pataljoona taistelee pääpuolustusasemassa vielä kesäkuun 14. päivä, kun muut suomalaiset ovat vetäytyneet VT-linjalle. Uskomattomien vaiheiden jälkeen osasto pääsee lopulta omien puolelle, vaikka sitä on jo useampaan kertaan pidetty menetettynä joukkona. Sotilaiden äänten neljäs osa kertoo tämän "pois pyyhityn pataljoonan" selviytymistaistelusta.

  • Sotilaiden äänet 5: Taistellen kohti Viipuria

    Suomalaiset vetäytyvät Kannaksella kohti Viipuria.

    Kuuterselän murruttua suomalaiset lähtevät perääntymään kohti seuraavaa puolustuslinjaa Viipuri - Kuparsaari - Taipale. Suomalaiset käyvät uuvuttavaa viivytystaistelua jatkuvan saarrostusuhan alla, jotta VKT-asema ehditään miehittää. Loppuun ajettuja miehiä karkaa metsäkaartiin. Aseveljet suhtautuvat lähtijöihin ymmärtävästi, mutta kenttäoikeus on armottomampi.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Kajaanin linna

    Rauniota restauroitiin ensimmäisen kerran vuonna 1890.

    14-vuotias koulutyttö Tittamari tutustuu Kajaanin linnan vaiherikkaseen historiaan.

  • Läskilinssi ja linnan salaisuus

    Kuka on siepannut Suvi-Elinan?

    Läskilinssin kotiin toimitetaan ilkeä uhkauskirje, jossa kerrotaan Läskilinssin rakkaan Suvi-Elinan kaappauksesta.

  • Koulupojat Olavinlinnassa

    Alkaa aikamatka Olavinlinnassa.

    Kun Kari tulee Jussin kutsumana vierailulle Savonlinnaan, alkaa aikamatka Olavinlinnassa. Koulupojat haistavat ruudin katkun vihollisen hyökätessä, miekkailevat portaissa ja näkevät käytävillä linnan historiallisia hahmoja.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.