Hyppää pääsisältöön

Salmonella, salmonella, salmonella

MOT-ohjelmani Vaarallinen muuttolintu käsitteli siipikarjan virustauteja, kuten lintuinfluenssaa ja Newcastlen tautia. Toistaiseksi suurempi ongelma ovat kuitenkin siipikarjan lihan välittämät bakteeri-infektiot, lähinnä ripulitaudit. Yleisimmin tauti välittyy broilerinlihan välityksellä.

Kun kyselee suomalaisten siipikarjatilojen tautitilanteesta, saa vastaukseksi, että ”tuotanto on ehdottoman puhdasta, koska meillä ei ole salmonellatapauksia”. On totta, että Suomi on yksi maailman puhtaimpia maita, mitä tulee siipikarjan salmonellatartuntoihin. Alle prosentissa tiloilta teurastamoon menevästä lihasta on löytynyt salmonellaa. Puhtaampi on vain Ruotsi, josta ei viime vuosina ole löytynyt yhtään tapausta. On myös totta, että salmonellaan ehkäisyyn tähtäävät toimet pitävät loitolla myös muut taudinaiheuttajat, kuten lintuinfluenssan.

Muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa salmonella on todellinen ongelma. Euroopassa salmonellaa löydetään keskimäärin joka neljännestä näytteestä. Eräissä Keski-Euroopan maissa jopa puolet myynnissä olevista broilereista arvioidaan olevan salmonellan saastuttamia.

Yhdysvalloissa liha puhdistetaan salmonellasta kemiallisella käsittelyllä, jossa se ”pestään” kloorihapolla salmonellabakteereiden tappamiseksi. Käytäntö oli yleinen Suomessakin ennen tuotantoketjun ryhdistäytymistä ja tautien ennaltaehkäisyn terästymistä. Kauppapolitiikan paineessa EU:n komissio on hiljattain sallinut broilerinlihan pintakäsittelyn kemikaaleilla myös Euroopassa.

Suomen ja Ruotsin salmonellapuhtauden takia maat ovat saaneet erityisluvan tehdä pistokokeita tuontilihalle. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran vuonna 2005 tekemissä ratsioissa salmonellaa löytyi joka viidennestä lihaerästä. Käsiteltyä, esimerkiksi suolattua tai marinoitua lihaa saa kuitenkin tuoda ilman salmonellatutkimuksia. Lihan alkuperämaata ei tarvitse enää merkitä. Brasiliasta ja Kaukoidästä tuleva siipikarjanliha saatetaan sulattaa ja myydä kuluttajille tuoretuotteena.

Kun raaputtaa Suomen siipikarjateollisuuden siloista pintaa, alta löytyy muutakin kuin salmonellavapautta. Helsingin ympäristökeskus teki vuonna 2004 tutkimuksen patogeenisten bakteerien esiintymisestä marinoidussa kotimaisessa broilerin ja kalkkunan lihassa. Salmonellaa ei todettu yhdessäkään näytteessä, mikä osoittaa, että maamme salmonellantorjuntaohjelma on erittäin tehokas. Sen sijaan muita tautia aiheuttavia eli patogeenisia bakteereita löytyi runsaasti, kaikkiaan 42 prosentissa näytteistä. Näytteistä löytyi muun muassa kampylobakteereita, stafylokokkeja ja listeriaa.

Myös Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti on tehnyt tutkimusta kampylobakteerin esiintymisessä suomalaissa teurastamoissa. MOT:n saaman vihjeen mukaan kerätyt näytteet ovat olleet hätkähdyttäviä: kampylobakteereita on löytynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikista tutkittavana olleista siipikarjateurastamoista. Tuloksia ei ole vielä julkistettu, eikä päätutkija suostunut kertomaan edes mistä tutkimuksessa oli kyse, eli mitä tutkittiin ja miten. Suhtautuminen toimittajaa kohtaan oli aggressiivista. ”Ja kukas sä olitkaan? - - Mihin tarvitset tätä tietoa?”

Siipikarjan tuotantoketju on pitkä ja monipolvinen. Pyramidimaisessa tuotantoprosessissa taudinaiheuttajat saattavat siirtyä tasolta toiselle, jolloin ongelma moninkertaistuu. Suomessa tiedetään tapauksia, joissa esimerkiksi kolibakteeri on siirtynyt hautomoista untuvikkojen mukana siipikarjatiloille. Näistäkään ei julkisuudessa paljoa puhuta, kun tiedotusvälineille hoetaan vain mantraa salmonellavapaudesta.

  • Teollisuuden lobbaus on nostanut renkaiden nastamääriä

    Norjassa pelätään nastarenkaiden haittoja

    Pohjoismaisen nasta-asetuksen piti vähentää teiden kulumista pienentämällä autojen renkaissa olevien nastojen määrää. Teollisuus sai kuitenkin asetukseen poikkeusmenettelyn, ns. yliajokokeen, jonka seurauksena nastojen määrä on päinvastoin kasvanut.

  • Tarjolla loikka Natoon

    Hävittäjäkauppa saattaa olla Nato-loikka.

    Suomen Nato-jäsenyyden tiellä on yhä neljä tahoa: Kepu, SDP, presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin demarit. Näin arvioi kokenut suomalaispoliitikko MOT:lle. Ruotsissa on arvioitu, että vaikka porvarit voittaisivat seuraavat valtiopäivävaalit, he eivät hae Nato-jäsenyyttä ilman yhteisymmärrystä demarien kanssa.

  • Taistelu hävittäjäkaupoista: käsikirjoitus

    Lue ohjelman käsikirjoitus täältä

    MOT: Taistelu hävittäjäkaupoista Suomen ilmatilaa on valvottu viimeiset 20 vuotta yhdysvaltalaisvalmisteisilla Hornet-hävittäjillä. Niiden elinkaari päättyy 14 vuoden kuluttua. Ilmavoimien hävittäjät turvaavat rauhan aikana Suomen alueellista koskemattomuutta. Niitä käytetään myös ulkomailla: NATO-operaatioissa ja kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä.

  • "Gunnarkorhoset" taas liikkeellä

    Lobbarit liikkeellä hävittäjäkaupoissa

    Hornetin seuraajan etsintä on nimetty puolustusministeriössä HX-hankkeeksi. Sitä johtaa kenraalimajuri evp Lauri Puranen. Puolustusministeriö pyysi hävittäjien valmistajia ilmoittamaan Suomessa käyttämiensä konsulttien ja viestintätoimistojen nimet, jotta hankintaprosessi olisi tasapuolinen ja läpinäkyvä.