Hyppää pääsisältöön

Timo Turunen: Äideistä parhain

1990-luvun alkupuolen Tenavatähti-kisan finalisti Timo Turunen esitti äitienpäiväkonsertissa kauniin kappaleen Äideistä parhain.

Timo Turunen oli Tenavatähti-kisan yleisösuosikki vuonna 1990, muttei päässyt kolmen parhaan joukkoon. Voiton vei Daralee, toiseksi tuli Satu Itkonen ja kolmanneksi Leif Lindgren.

Turunen nousi kuitenkin Tenavatähdistä suosituimmaksi ja hän keikkaili kisan jälkeen mm. Katri Helenan kanssa.

Katri Helena myös juonsi Timo Turusen lavalle vuoden 1993 äitienpäiväkonsertissa.

Äideistä parhain on alunperin englanninkielinen nimeltään Mother of mine, ja sen on säveltänyt Bill Parkinson. Suomenkieliset sanat ovat Tuula Valkaman.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

  • Kansanedustaja Mauno Pohjosen harrastuksena oli maasäteilyn tutkiminen. Säteilyä hän paikallisti mm. taikavarvun avulla.

    Vaarallista maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

    Mistä mystisessä maasäteilyssä on kyse?

    Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

  • Tuomari Nurmio ja Liisa Eskola laulavat Aamu-tv:ssä.

    Tuomari Nurmio ja tohtori Eskola palasivat folkiin neliskanttisin kitaroin

    Hande Nurmio ja Folk Liisa esittäytyvät Aamu-tv:ssä.

    Hande "Tuomari" Nurmion ja "Folk Liisa" Eskolan yhteinen folkharrastus jäi 1970-luvulla kesken, mutta virisi uudelleen vuosikymmenien jälkeen. Tammikuussa 2016 duo kertoi Aamu-tv:ssä esikoislevystään ja laatikkomaisista soittopeleistään. Modernin folkmusiikin aalto, joka 1960-luvulla pyyhkäisi Suomeakin, sysäsi Hande Nurmion esiintyjän ja lauluntekijän uralle.

Elävä arkisto


Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

Uusimmat julkaisut

  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

  • Kansanedustaja Mauno Pohjosen harrastuksena oli maasäteilyn tutkiminen. Säteilyä hän paikallisti mm. taikavarvun avulla.

    Vaarallista maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

    Mistä mystisessä maasäteilyssä on kyse?

    Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

  • Tuomari Nurmio ja Liisa Eskola laulavat Aamu-tv:ssä.

    Tuomari Nurmio ja tohtori Eskola palasivat folkiin neliskanttisin kitaroin

    Hande Nurmio ja Folk Liisa esittäytyvät Aamu-tv:ssä.

    Hande "Tuomari" Nurmion ja "Folk Liisa" Eskolan yhteinen folkharrastus jäi 1970-luvulla kesken, mutta virisi uudelleen vuosikymmenien jälkeen. Tammikuussa 2016 duo kertoi Aamu-tv:ssä esikoislevystään ja laatikkomaisista soittopeleistään. Modernin folkmusiikin aalto, joka 1960-luvulla pyyhkäisi Suomeakin, sysäsi Hande Nurmion esiintyjän ja lauluntekijän uralle.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

  • Joiku ei tarvitse sanoja

    1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.

  • Poazovazzi – porolappalaiset

    Kuvaaja Veikko Mård ja ohjaaja Antero Ruuhonen onnistuivat Poazovazzi-dokumentissa tallentamaan porosaamelaisten nyt jo kadonneen elämänmuodon viimeisen välähdyksen.

    1
  • Sammeli Morottaja tapaa presidentti Urho Kekkosen 1976

    Sammelin laki – lupasiko Kekkonen saamelaislain

    Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

    Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

    1
  • Kirjailija Johan Ludwig Runeberg 1863

    Runeberg – oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä

    Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä

    Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.

  • J.L. Runebergin päivä 5.2.

    Johan Ludvig Runeberg oli Suomen kansallisrunoilija

    Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Posti- ja lennätinlaitoksen keltakylkinen kiitäjä porhalsi pitkin ja poikin 19600- ja 1970-luvuilla.

    Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

    Kaikki Postin esittelyfilmit 1960- ja 1970-luvuilta.

    Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

  • Ihmisiä helmikuussa 1966

    Yrjö Länsipuro haastattelee ihmisiä helmikuisissa tunnelmissa. Veturinkuljettajalle talvi tuo vaihdeongelmia, mainoskuvaajalle uimapukutyttöjä studiontäydeltä.

  • Astrid Määttänen (nyk. Lindeberg) ja Anna Strengell Raz dva tri -venäjänkurssin ensimmäisessä osassa.

    Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää

    Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi

    Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.

    1
  • Var är baren? – kielikurssi ruotsinlaivalla

    Vuonna 1976 valmistunut Träff-kieliohjelma opetti ruotsia sen luonnollisessa käyttöympäristössä, ruotsinlaivalla. Kysymyssanalla missä (var) ja lukusanoilla yksi, kaksi, viisi ja kuusi (en, två, fem och sex) pääsee jo pitkälle.

    1
  • Bulgarian aurinkorannalla 1963

    Suomalaisten uusi matkailukohde vuonna 1963 oli Bulgaria. Välkkyvien vesien Nessebariin matkataan Tamara Lundin ja Åke Lindmanin seurassa.

    1
  • Tyttö ja mies laivassa

    Lomalle halajaa työn uuvuttama ihmispolo

    Jokaisen ihmisen pitää päästä lomalle - vapauteen.

    Työssä raatavien ihmisten terveys heikentyy pitkän talven aikana. Työn vuoksi olemme vankeina kuin häkkilinnut. Siksi jokaisen ihmisen pitäisi päästä lomalle – vapauteen ja aurinkoon, vaaditaan Kansan Elokuvan lyhtyfilmissä vuodelta 1948.

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

    3
  • Kekkosen vaalijuliste vuodelta 1956

    Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Herttoniemen kansakoulu

    Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Sana sanasta -ohjelmassa keskusteltiin Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista 1992

    Suomalaiset olivat valmiita avaamaan kotinsa Bosnian sodan uhreille 1992

    Bosnian sota kosketti suomalaisia 1992

    Jugoslavian hajoamiseen johtaneet sodat ja varsinkin Bosnian sota saivat suomalaisten auttamishalun liikkeelle. Moni oli valmis lähettämään rahaa alueelle tai jopa ottamaan sotalapsen. Ajankohtaisen kakkosen Sana sanasta -erikoisohjelma käsitteli aihetta elokuussa 1992, ja mietti miten suomalaiset voivat auttaa ja miten auttamisesta olisi eniten hyötyä.

    1
  • Ei ulkomaalaisia suomalaisten saunoihin tai naapuriin

    Ulkomaalaisten on parempi pysyä poissa suomalaisten yleisistä saunoista, etteivät taudit leviä, tuumivat nuoret aikuiset katuhaastatteluissa vuonna 1987. Naapuriinkaan ei ulkomaalaisia toivottu puutteellisen suomen kielen taidon takia.

    5
  • Pommin särkemä ikkuna Valkealan vastaanottokeskuksessa.

    Pakolaisviha räjähti Valkealassa 1991

    Valkealan vastaanottokeskuksessa räjäytettiin pommi.

    Suomeen saapuvien somalipakolaisten määrän nopea kasvu talvella 1990–1991 vahvisti samalla pakolaisvastaisia asenteita. Muukalaisviha kärjistyi pelotteeksi tarkoitettuun pommi-iskuun Valkealan vastaanottoasemalle.

  • Vietnamilaisia ja suomalaisia bussissa

    Ysäri-Suomi totutteli monikulttuurisuuteen

    Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin.

    Miten maahanmuuttajiin on suhtauduttu ja miten eri kulttuurien vaikutus näkyy Suomessa? Ensimmäiset pakolaiset tulivat 1970-luvulla, mitä heidän sopeuttamisestaan ajateltiin ja mitä siitä opittiin?

    1
  • Maahanmuuton hinta

    Millaisia sosiaalietuuksia maahanmuuttajat saavat Suomessa ja muualla? Suomiko maailman avokätisin pakolaisten vastaanottaja? kysyy MOT-ohjelma.

    17
  • Kurdi-isä lapsensa kanssa talvisella pihalla Suomessa

    Lasten turvallisuus oli kurdiperheelle tärkeintä

    Kurdiperheitä Suomessa vuonna 1995.

    Millaista on paeta kotimaastaan ja asua pakolaisena Suomessa? Ohjelma vuodelta 1995 kertoo kahdesta kurdiperheestä, jotka ovat tulleet Suomeen Iranista ja Turkista.

  • Äiti suukottaa lastaan kadulla Damaskoksessa Syyriassa.

    Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

    Raportti Syyriasta vuonna 1983.

    Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

  • Vietnamin venepakolaiset

    Noin 300 000 pakeni kiikkerillä veneillä 1970-luvun loppuvuosina. Ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1979.

    3
  • Zrkus Poussa Ylen Aamu-tv:ssä 2009.

    Zarkus Poussa – lyömäsoittimien suvereeni hallitsija

    Muusikko Zarkus Poussa hurmaa monipuolisuudellaan

    Muusikko Markus "Zarkus" Poussa kuoli 24. tammikuuta 2016 sairauskohtaukseen. Pianisti Iiro Rantala kuvasi vuonna 2004 Lauantaivekkari-ohjelmassa uutta muusikkopolvea "käsittämättömän monipuoliseksi, joka hallitsee suvereenisti miltei kaikki tyylit, soittaa useita instrumentteja, laulaa, tanssii ja näyttelee". Lyömäsoitintaiteilija Zarkus Poussan hän nostaa tämän polven kirkkaimmaksi edustajaksi.

  • Lemmy haastattelussa 1988.

    Lemmy kehui suomalaisia

    Rockstop kohtasi rokkarin Readingissa 1988.

    Tapaninpäivänä 2015 kuollut basisti-laulaja Lemmy Kilmister arveli 1988 Motörhead-yhtyeensä suosion Suomessa johtuvan lähinnä bändin juomatavoista.

    4
  • Kuvakaappaus musiikkivideolta.

    Eagles liisi pitkään rocktaivaalla

    Legendaarinen yhtye aloitti Linda Ronstadtin taustabändinä.

    Eaglesin perustajajäsen Glenn Frey menehtyi tammikuun 18. päivä vuonna 2016. Yhden kaikkien aikojen menestyneimmän yhtyeen tarina on pitkä ja helvettikin ehti jäätyä matkan varrella.

  • Royals Iltatähdessä 1976.

    Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

    Iltatähtiä ohjelman ensimmäisiltä vuosilta 1973–1976

    1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

    2
  • Juontaja Mikko Alatalo TV2:n "Iltatähti"-ohjelmassa.

    Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

    Iltatähden kymmenen vuotta

    Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Mikko Alatalo kertoo diskokulttuurista Iltatähdessä.

    Iltatähti sukeltaa diskon säihkeeseen

    Mikko Alatalo selvittää diskomusiikin olemusta

    ”Oliko diskomusiikki olemassa jo ennen diskoteekkeja? Vai synnyttikö 1970-luvun uusi seurustelumuoto uuden omaleimaisen musiikinlajinsa?” Anna Mikko Alatalon johdattaa itsesi kimaltelevaan ja sykkivään diskokulttuuriin!

    3
  • Rosvo Roope -elokuvan juliste (2015).

    Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

    1
  • Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan juliste (2015).

    Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

    Klasikkosatu kääntyi kotimaiseksi komediaksi vuonna 1953

    Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.

  • Ratavartijan kaunis Inkeri (1950).

    Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Sissit-elokuvan kansikuva.

    Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Suomelle viisi hiihtosuunnistuskultaa

    Isäntämaa metsästi ahnaasti mitaleita hiihtosuunnistuksen MM-kilpailuissa Kuopiossa 1988. Suomi vei kuudesta jaossa olevasta kullasta peräti viisi.

  • Vilho Ollarannan kirjan Matin ja Maijan puhetaito -kirjan kansi vuodelta 1959, piirros Matti Larres.

    Höhhötystä, muminointia ja muita Kouluradion puheharjoituksia

    Lasten kieliä notkistettiin päristelyllä ja haukunnalla

    Kouluradio tarjosi 1950- ja 1960-lukujen koululaisille runsaasti puheoppia. Opetusohjelmissa treenattiin notkeakielisyyttä mm. ammumisen, haukunnan ja päristelyn avulla. Koululogopedi Vilho Ollarannan vuonna 1957 toimittamasta Puhetaidon perusteita -sarjasta on säilynyt jälkipolville kaksi osaa.

  • Peilikuvia-sarjan toisen jakson aloituskuva

    Peilikuvia-sarja opetti ilmaisun iloa ja tekniikkaa

    Ohjelmasarja puheviestinnästä ja ilmaisutaidoista

    "Puhujaksi ja ilmaisijaksi ei kasva vain päätä tai ääntä harjoittamalla, ilmaisijan instrumentti on koko ruumis. Ilmaisun harjoittelu alkaa äänen ja kehon avaamisella, kontaktin etsimisellä omaan itseen. Insrumenttiaan on uskallettava käyttää." Kolmiosainen opetusohjelmasarja Peilikuvia vuodelta 1992 käsitteli puheviestintää ja ilmaisutaitoa.

  • Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).

    Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

    Aamuisin kuultujen kukkojen kiekaisuja ja tarinoita.

    Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko.

    3
  • Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

    Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

    Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa. Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli tätä harvinaista nauhaa opetellessaan Hitlerin puhetapaa Perikato-elokuvan rooliin.

    3
  • Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

    Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

    Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

    7
  • Matkoja menneeseen Suomeen

    Millaista oli elämä maamme rajaseuduilla aikana ennen sotia? Yleisradion ääniauto ehti 1930-luvulla kiertää monissa paikoissa, jotka sittemmin olemme oppineet tuntemaan menetettynä Suomena.

    3
  • Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

    Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

  • Viipurin pyöreä torni ja torikauppaa 1930-luvulla

    Mikrofoni vierailee 1930-luvun Viipurissa

    Suomalainen Viipuri oli 1930-luvulla vilkas kauppapaikka ja historian täyteinen matkailukohde. Aikakauden radio-ohjelmat kertovat rinkelikaupungin kaupankäynnistä ja kulttuurista sekä esittelevät Viipurin linnaa ja kaunista Monrepos-puistoa kartanoineen.

  • Katunäkymä Helsingistä 1960-luvulta

    Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön. Vinkkaa, mitä käyttöä keksit #uusioea

    13