Hyppää pääsisältöön

Näin naapurissa

Näin naapurissa -ohjelmasarjan tarkoituksena oli lisätä suomalaisten tietoutta itäisestä naapurimaastamme Neuvostoliitosta.

Viikottaisen neuvostotietouden välitys aloitettiin jo vuonna 1975 sarjalla Naapurineljännes. Syksyllä 1978 lähetysaikaa lisättiin puoleen tuntiin ja ohjelma sai uuden nimen.

Vuosina 1978-1985 lähetettyä Näin naapurissa -sarjaa toimittivat Pentti Kemppainen, Leena Pakkanen ja Heikki Vuohelainen.

Ohjelmissa vastattiin kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin, mutta eri jaksoissa kuultiin myös reportaaseja Neuvostoliiton eri elämänalueista.

Ohjelmaa tehtiin yhteistyössä Neuvostoliiton radion ja uutistoimisto APN:n kanssa. Tästä johtuen sarjan välittämä tietous myötäili virallista neuvostonäkemystä.

Kahdessa ensimmäisessä näytteessä vastataan kysymyksiin mm. kansanedustajien palkoista, vaalijärjestelmästä, länsimaisten lehtien saatavuudesta, passimuodollisuuksista, keräilypostimerkkien vaihdosta ja lasten pakkohuostaanotosta.

Reportterit perehtyvät myös mm. Neuvostoliiton kiisteltyihin uskonto-oloihin ja samovaarin historiaan. Näytteissä vieraillaan myös valkovenäläisellä kolhoositilalla, georgialaisessa luostarissa, Leningradin metrossa ja turkishuutokaupassa.

Tuottaja Heikki Peltosen mielestä sarja tuli tarpeeseen, sillä Neuvostoliitosta jos mistä Suomessa puuttui tietoa. Naapurimaan laajuuden tähden aihetta "tullaan käsittelemään vuosikausia".

Ohjelmista kuullaan otteita, ja niistä on poistettu äänilevymusiikki.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Enpä tiedä, mihin tarpeeseen ohjelma "Näin naapurissa" tuli, kuten Heikki Peltonen niminen ns.journalisti tuossa edelle näyttää sanovan.Täm Heikki on ilmeisesti sama Heikki Peltonen joka vieläkin jaksaa torstaisin keskeyttää, manipuloida, esittää ja ivata haastateltaviaan. "Minä olen Heikki Peltonen ja minun kanssani tätä ohjelmaa olivat tekemässä.."

Eikö koskaan teille, Heikki Peltonen tullut mieleen, että tuona aikana kun "Näin naapurissa" tehtiin, niin siellä vangittiin helluntalaisia, babtisteja, luterilaisia ja muita uskonnon harjoittajia, joille oli luvattu oikeus harjoittaa uskontoa, paitsi kertoa lapsille, puhua julkisilla paikoilla, kirjottaa lehtiin, kokoontua jne. Näiden lapsia pilkattiin koulussa opettajien toimesta, he eivät edenneet ylistoon tai alemmillekaan tasoille, koska he uskoivat Raamatun Jumalaan. Kammottaa myös ajatella teitä Leena Pakkanen, Pentti Kemppainen ja Heikki Vuohelainen. Jos olitte näin sinisilmäisiä Neuvostoliiton uskonnonvapaudesta, kuten ohjelmanne tuovat esiin, niin tyhmyydestä Jumalakaan ei tuomitse, mutta jos Te teitti tieten tahtoen vääristellen uskovaisten olosuhteita ja heidän vuosikymmeniä jatkututta kidutusta ja ahvistusta perheille, niin kyllä silloin olette Jumalan edessä vastuussa. Käytännössä mikään ei ollut niinkuin kerrotte. Raamattuja kuljetettiin satojatuhansia suomalaisten uskovien toimesta, jotka laittoivat itsensä likoon ja olivat pidätettyinä ja pilkattuina ateististen vartijoiden keskellä.Me monet avustimme rahallisesti ja myös lähetimme aineellista apua. Ennenkaikkea rukoilimme vankileireillä kirutettuina olevien puolesta ja heidä perheitensä puolesta. Jumala piti huolen. Te YLEN toimittajat piditte huolen ettei totuus tullut suomalaisille ilmi.
Nukkukaa hyvin yönne 2013. Hakekaa totuutta. Vain yksi voi pelastaa, Jeesus, Jumalan poika. Kenties sanotte, että tuomitsen teidät Heikki Peltonen, Leena Paakkanen, Heikki Vuohelainen ja Pentti Kemppainen. En tee sitä,vaan kerron näkemykseni. Jos olitte näin sinisilmäisiä, olitte tyhmiä. Jos tietoisesti teitte väärää journalismia, niin jokaisesta väärästä sanasta Jumala tuomitsee, jos ei tee parannusta.
Antti T, pelastunut Jumalan armosta 19.10. 1969 Tampereella ja slaavilaisten ystävä ja tukija.

Lähettänyt käyttäjä

Jokainen joka tajuaa sen että ihminen haluaa työstään, luovuudestaan ja riskinotostaan liksan, ymmärsi jo tuolloin että tällaiset ohjelmat ja koko Neuvostoliitto oli huono vitsi. Ja viimeistään Berliinin muurin olemassolon olisi pitänyt herättää tyhmimmätkin, mutta mitä vielä, yliopistolla 10 vuotta opiskelleiden joukossa oli risupartoja jotka olivat vappumarsseilla Neuvostohurmoksessaan.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto lopulta romahti, samat risuparrat kiirehtivät kertomaan että "eihän siellä ollutkaan mitään kommunismia". Ja taas löytyi cheerleader jengi jotka ottivat tuonkin selityksen omakseen.

Se on kumma juttu noissa vasemmistolaisissa että koko ajan pitää selittää ja selittää. Jos joku selittää miten ihanaa ja hienoa hänen elämänsä on, kaikki miettivät että jotain on pielessä kun pitää selitellä. "Näin naapurissa" ohjelman faneilla ei tuo homma kääntynyt ihan oikein.

Lähettänyt käyttäjä

Turha tätä on taivastella. Ei tämä ohjelma ollut millään muotoa "kommunistien propagandaohjelma" - sehän oli täysin virallisen ja yleisesti hyväksytyn ulkopoliittisen linjauksen eli Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista tiedotusta, johon kaikki poliittiset puolueet olivat sitoutuneita kokoomuksesta kommunisteihin. Eihän tässä tietääkseni varsinaisia valheita kerrota vaan lähinnä siloteltuja totuuksia. Ystävälliset suhteet itänaapuriin nyt olivat noina vuosina välttämättömyys, ja tämän tuli näkyä myös Yleisradion ohjelmissa. Ohjelma palveli siten enemmänkin ulkopoliittisia tarkoitusperiä kuin perinteisiä median tehtäviä.
Ihmiset myös kuuntelivat ohjelmia siihen aikaan kriittisemmällä otteella kuin nykyään: tuskin tämä meni kenellekään sellaisenaan läpi. Ohjelman tekijät varmaan odottivatkin, että kuuntelijat tulkitsevat tietoa "rivien välistä".
Historiaa tuntevat ymmärtävät, että suurvalta Neuvostoliiton kriittinen käsittely missään suomalaisessa mediassa ei kylmän sodan olosuhteissa olisi ollut mitenkään mahdollista. Kyllähän se näyttää jälkeenpäinkin vielä ärsyttävän...

Lähettänyt käyttäjä

Propagandaa, ehkä, tarkoitushan oli tuohon aikaan edistää Suomen ja Neuvostoliiton ystävällismielisiä ja luottamuksellisia suhteita. Niinpä suomalaisten mielipiteitä piti muokata myötämielisemmiksi itänaapuria kohtaan tai ainakin neutraloida ns. "neuvostovastaisuutta". Eihän näissä ohjelmissa valehdeltu. Asiat vain esitettiin täysin kritiikittömästi ja ärsyttävän opettavaiseen sävyyn aivan kuin kielteiset käsitykset Neuvostoliitosta olisivat ääliömäisiä ja näitä ääliöiden pahansuopia porvarijorinoita sitten faktoilla oiotaan. Kauhean arroganttia.

Lähettänyt käyttäjä

Kommunistien propagandaohjelma.

Lähettänyt käyttäjä

erehdyin kerran poikamiesaikoinani 1977 kertomaan paikallisravintolan pöytäseurueelle että N-L tulee katoamaan,meinasi tulla turpiin ja portsari antoi ikuisen porttikiellon!

Lähettänyt käyttäjä

Perhana, näitähän on tehty lapsuudessani. Miksi kulutinkaan kaiken sen ajan Rockradion parissa... Neuvostoliittohan oli parasta sitten toisen Maailmansodan!

Lähettänyt käyttäjä

Millaista Neuvostoliitto-propagandaa Suomessa on harrastettu vasta vähän aikaa sitten. Onneksi en elänyt noita aikoja.

Lähettänyt käyttäjä

Pääsisipä tähän satumaahan

Lähettänyt käyttäjä

Nykyään samaa soopaa syötetään mediassa vain toisesta asiasta. "Neuvostovastaiduus" on nykyään sama, kuin "mashanmuuttajavastaisuus" Asiasta jotain kriittistä esittävät leimataan moukiksi ja tyhmiksi . Kyllä joskus vielä näitäkin "laskuja" maksellaan ja huomataan, että asiat olisi voinut hoitaa toisinkin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuonna 1982 perustettu Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuonna 1982 perustettu Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korva joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.