Hyppää pääsisältöön

Näin naapurissa

Näin naapurissa -ohjelmasarjan tarkoituksena oli lisätä suomalaisten tietoutta itäisestä naapurimaastamme Neuvostoliitosta.

Viikottaisen neuvostotietouden välitys aloitettiin jo vuonna 1975 sarjalla Naapurineljännes. Syksyllä 1978 lähetysaikaa lisättiin puoleen tuntiin ja ohjelma sai uuden nimen.

Vuosina 1978-1985 lähetettyä Näin naapurissa -sarjaa toimittivat Pentti Kemppainen, Leena Pakkanen ja Heikki Vuohelainen.

Ohjelmissa vastattiin kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin, mutta eri jaksoissa kuultiin myös reportaaseja Neuvostoliiton eri elämänalueista.

Ohjelmaa tehtiin yhteistyössä Neuvostoliiton radion ja uutistoimisto APN:n kanssa. Tästä johtuen sarjan välittämä tietous myötäili virallista neuvostonäkemystä.

Kahdessa ensimmäisessä näytteessä vastataan kysymyksiin mm. kansanedustajien palkoista, vaalijärjestelmästä, länsimaisten lehtien saatavuudesta, passimuodollisuuksista, keräilypostimerkkien vaihdosta ja lasten pakkohuostaanotosta.

Reportterit perehtyvät myös mm. Neuvostoliiton kiisteltyihin uskonto-oloihin ja samovaarin historiaan. Näytteissä vieraillaan myös valkovenäläisellä kolhoositilalla, georgialaisessa luostarissa, Leningradin metrossa ja turkishuutokaupassa.

Tuottaja Heikki Peltosen mielestä sarja tuli tarpeeseen, sillä Neuvostoliitosta jos mistä Suomessa puuttui tietoa. Naapurimaan laajuuden tähden aihetta "tullaan käsittelemään vuosikausia".

Ohjelmista kuullaan otteita, ja niistä on poistettu äänilevymusiikki.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Enpä tiedä, mihin tarpeeseen ohjelma "Näin naapurissa" tuli, kuten Heikki Peltonen niminen ns.journalisti tuossa edelle näyttää sanovan.Täm Heikki on ilmeisesti sama Heikki Peltonen joka vieläkin jaksaa torstaisin keskeyttää, manipuloida, esittää ja ivata haastateltaviaan. "Minä olen Heikki Peltonen ja minun kanssani tätä ohjelmaa olivat tekemässä.."

Eikö koskaan teille, Heikki Peltonen tullut mieleen, että tuona aikana kun "Näin naapurissa" tehtiin, niin siellä vangittiin helluntalaisia, babtisteja, luterilaisia ja muita uskonnon harjoittajia, joille oli luvattu oikeus harjoittaa uskontoa, paitsi kertoa lapsille, puhua julkisilla paikoilla, kirjottaa lehtiin, kokoontua jne. Näiden lapsia pilkattiin koulussa opettajien toimesta, he eivät edenneet ylistoon tai alemmillekaan tasoille, koska he uskoivat Raamatun Jumalaan. Kammottaa myös ajatella teitä Leena Pakkanen, Pentti Kemppainen ja Heikki Vuohelainen. Jos olitte näin sinisilmäisiä Neuvostoliiton uskonnonvapaudesta, kuten ohjelmanne tuovat esiin, niin tyhmyydestä Jumalakaan ei tuomitse, mutta jos Te teitti tieten tahtoen vääristellen uskovaisten olosuhteita ja heidän vuosikymmeniä jatkututta kidutusta ja ahvistusta perheille, niin kyllä silloin olette Jumalan edessä vastuussa. Käytännössä mikään ei ollut niinkuin kerrotte. Raamattuja kuljetettiin satojatuhansia suomalaisten uskovien toimesta, jotka laittoivat itsensä likoon ja olivat pidätettyinä ja pilkattuina ateististen vartijoiden keskellä.Me monet avustimme rahallisesti ja myös lähetimme aineellista apua. Ennenkaikkea rukoilimme vankileireillä kirutettuina olevien puolesta ja heidä perheitensä puolesta. Jumala piti huolen. Te YLEN toimittajat piditte huolen ettei totuus tullut suomalaisille ilmi.
Nukkukaa hyvin yönne 2013. Hakekaa totuutta. Vain yksi voi pelastaa, Jeesus, Jumalan poika. Kenties sanotte, että tuomitsen teidät Heikki Peltonen, Leena Paakkanen, Heikki Vuohelainen ja Pentti Kemppainen. En tee sitä,vaan kerron näkemykseni. Jos olitte näin sinisilmäisiä, olitte tyhmiä. Jos tietoisesti teitte väärää journalismia, niin jokaisesta väärästä sanasta Jumala tuomitsee, jos ei tee parannusta.
Antti T, pelastunut Jumalan armosta 19.10. 1969 Tampereella ja slaavilaisten ystävä ja tukija.

Lähettänyt käyttäjä

Jokainen joka tajuaa sen että ihminen haluaa työstään, luovuudestaan ja riskinotostaan liksan, ymmärsi jo tuolloin että tällaiset ohjelmat ja koko Neuvostoliitto oli huono vitsi. Ja viimeistään Berliinin muurin olemassolon olisi pitänyt herättää tyhmimmätkin, mutta mitä vielä, yliopistolla 10 vuotta opiskelleiden joukossa oli risupartoja jotka olivat vappumarsseilla Neuvostohurmoksessaan.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto lopulta romahti, samat risuparrat kiirehtivät kertomaan että "eihän siellä ollutkaan mitään kommunismia". Ja taas löytyi cheerleader jengi jotka ottivat tuonkin selityksen omakseen.

Se on kumma juttu noissa vasemmistolaisissa että koko ajan pitää selittää ja selittää. Jos joku selittää miten ihanaa ja hienoa hänen elämänsä on, kaikki miettivät että jotain on pielessä kun pitää selitellä. "Näin naapurissa" ohjelman faneilla ei tuo homma kääntynyt ihan oikein.

Lähettänyt käyttäjä

Turha tätä on taivastella. Ei tämä ohjelma ollut millään muotoa "kommunistien propagandaohjelma" - sehän oli täysin virallisen ja yleisesti hyväksytyn ulkopoliittisen linjauksen eli Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista tiedotusta, johon kaikki poliittiset puolueet olivat sitoutuneita kokoomuksesta kommunisteihin. Eihän tässä tietääkseni varsinaisia valheita kerrota vaan lähinnä siloteltuja totuuksia. Ystävälliset suhteet itänaapuriin nyt olivat noina vuosina välttämättömyys, ja tämän tuli näkyä myös Yleisradion ohjelmissa. Ohjelma palveli siten enemmänkin ulkopoliittisia tarkoitusperiä kuin perinteisiä median tehtäviä.
Ihmiset myös kuuntelivat ohjelmia siihen aikaan kriittisemmällä otteella kuin nykyään: tuskin tämä meni kenellekään sellaisenaan läpi. Ohjelman tekijät varmaan odottivatkin, että kuuntelijat tulkitsevat tietoa "rivien välistä".
Historiaa tuntevat ymmärtävät, että suurvalta Neuvostoliiton kriittinen käsittely missään suomalaisessa mediassa ei kylmän sodan olosuhteissa olisi ollut mitenkään mahdollista. Kyllähän se näyttää jälkeenpäinkin vielä ärsyttävän...

Lähettänyt käyttäjä

Propagandaa, ehkä, tarkoitushan oli tuohon aikaan edistää Suomen ja Neuvostoliiton ystävällismielisiä ja luottamuksellisia suhteita. Niinpä suomalaisten mielipiteitä piti muokata myötämielisemmiksi itänaapuria kohtaan tai ainakin neutraloida ns. "neuvostovastaisuutta". Eihän näissä ohjelmissa valehdeltu. Asiat vain esitettiin täysin kritiikittömästi ja ärsyttävän opettavaiseen sävyyn aivan kuin kielteiset käsitykset Neuvostoliitosta olisivat ääliömäisiä ja näitä ääliöiden pahansuopia porvarijorinoita sitten faktoilla oiotaan. Kauhean arroganttia.

Lähettänyt käyttäjä

Kommunistien propagandaohjelma.

Lähettänyt käyttäjä

erehdyin kerran poikamiesaikoinani 1977 kertomaan paikallisravintolan pöytäseurueelle että N-L tulee katoamaan,meinasi tulla turpiin ja portsari antoi ikuisen porttikiellon!

Lähettänyt käyttäjä

Perhana, näitähän on tehty lapsuudessani. Miksi kulutinkaan kaiken sen ajan Rockradion parissa... Neuvostoliittohan oli parasta sitten toisen Maailmansodan!

Lähettänyt käyttäjä

Millaista Neuvostoliitto-propagandaa Suomessa on harrastettu vasta vähän aikaa sitten. Onneksi en elänyt noita aikoja.

Lähettänyt käyttäjä

Pääsisipä tähän satumaahan

Lähettänyt käyttäjä

Nykyään samaa soopaa syötetään mediassa vain toisesta asiasta. "Neuvostovastaiduus" on nykyään sama, kuin "mashanmuuttajavastaisuus" Asiasta jotain kriittistä esittävät leimataan moukiksi ja tyhmiksi . Kyllä joskus vielä näitäkin "laskuja" maksellaan ja huomataan, että asiat olisi voinut hoitaa toisinkin.

  • Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

    Suomen vanhin mielisairaala oli toiminnassa 167 vuotta.

    Suomi sai ensimmäisen mielisairaalansa eli psykiatrisen sairaalan vuonna 1841. Yli sataviisikymmentä vuotta palvelleen Lapinlahden tarina pitää sisällään koko psyykkisen hoidon kehityksen, joka oli aivan alkutekijöissä vielä 1800-luvulla. Jalkaraudoista, pakkopaidoista ja kuumista kylvyistä on edetty moderniin psykiatriaan ja terapioihin.

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

    Suomen vanhin mielisairaala oli toiminnassa 167 vuotta.

    Suomi sai ensimmäisen mielisairaalansa eli psykiatrisen sairaalan vuonna 1841. Yli sataviisikymmentä vuotta palvelleen Lapinlahden tarina pitää sisällään koko psyykkisen hoidon kehityksen, joka oli aivan alkutekijöissä vielä 1800-luvulla. Jalkaraudoista, pakkopaidoista ja kuumista kylvyistä on edetty moderniin psykiatriaan ja terapioihin.

  • 27.9. Teeman Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen

    Kokki Kolmonen kokkasi usein tulkinkin avulla 1980-luvulla.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen luotsaamassa Patakakkonen-sarjassa tutustutettiin 1980-luvulla katsojia etnisten keittiöiden ruokakulttuureihin. Eri maiden erikoisuuksia valmistettiin vaihtuvien vieraiden kanssa studiossa – usein tulkin avustuksella.

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Hello, Hello, Hello

Pelokkaat englantilaispoliisit Stan ja Dud pohtivat klassikkokielikurssissa, missä se kissa oikein on. Kaikki olisi paljon helpompaa, mikäli viekkaat Cecil ja Cissy jättäisivät hyväuskoiset poliisimiehet rauhaan.

Lue lisää:

Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä on paljastunut satoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Liikkeen johto yritti aluksi vaieta rikokset, mutta nyttemmin tekojen uhrit ovat tulleet julkisuuteen.

  • Bill Haleyn pelättiin villitsevän Erottajalla 1956

    Rock Around the Clockin ensi-illassa ei mellakoitukaan.

    Rocktähti Bill Haleyn tähdittämän Rock Around the Clock -elokuvan ensi-ilta 28. syyskuuta 1956 oli ensimmäinen merkittävä rocktapaus Suomessa. Maailmalla filmi oli saanut aikaan mellakoita, mutta helsinkiläisessä Edison-teatterissa ei nähty "edes tanssitaudin oireita". Nuorten ikkunasta -ohjelmasarjan ensimmäisessä lähetyksessä tarkasteltiin kuitenkin huolestuneesti "nuoria villitsevää rock and roll -ilmiötä".

  • Rokkenrolli meni 1950-luvulla ihan pelleilyksi

    Rock and rollia pidettiin Suomessa aluksi hullutteluna.

    Rock and rollia pidettiin 1950-luvun Suomessa aluksi ohimenevänä hullutteluna. Vanhemmat muusikot naureskelivat amatöörimäisille lanteenvatkaajille, ja arvioivat uuden ilmiön "neliskulmaiseksi" musiikiksi kunnon jazzin rinnalla.

  • Uskomaton Randi testasi suomalaisen taikavarvun

    Yhdysvaltalainen skeptikko Rajatiedon messuilla 1989.

    Järjestyksessään seitsemännet Rajatiedon messut pidettiin vuonna 1989 Helsingissä. Messuilla vieraili myös yhdysvaltalainen yliluonnollisten ilmiöiden epäilijä ja paljastaja James Randi eli The Amazing Randi.

  • Taivu, lusikka, taivu!

    Israelilainen Uri Geller Studio 1:ssä 1974.

    Yleisradion Studio 1:ssä nähtiin kummia, kun israelilainen Uri Geller saapui näyttämään taitojaan. Mies esitteli suorassa lähetyksessä esimerkiksi telepatiaa, lusikan taivutusta ja pysähtyneiden kellojen korjaamista ajatuksen voimalla.

  • Olliver Hawk ja ihmeparantamisen taito

    Ihmeparantajien huijaus paljastettiin televisiossa.

    Hypnotisoijana tunnettu Olliver Hawk paljasti havainnollistavalla esimerkillään ihmeparantamisen todellisen puolen. Verellä läträys ja harras tunnelma luovat illuusion johon on helppo uskoa.

  • 27.9. Teeman Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen

    Kokki Kolmonen kokkasi usein tulkinkin avulla 1980-luvulla.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen luotsaamassa Patakakkonen-sarjassa tutustutettiin 1980-luvulla katsojia etnisten keittiöiden ruokakulttuureihin. Eri maiden erikoisuuksia valmistettiin vaihtuvien vieraiden kanssa studiossa – usein tulkin avustuksella.

  • Patakakkonen muiden maiden ruokien äärellä

    Esitellään eri maiden perinneruokia Intiasta Islantiin.

    Keittiömestari Jaakko Kolmosen suunnittelemassa ja juontamassa Patakakkosessa poikettiin ajoittain myös suomalaisen ruokaympyrän ulkopuolelle. Tähän koosteeseen on kerätty 1980- ja 1990-luvuilta sarjan jaksoja, joissa esitellään eri maiden perinneruokia vaihtuvien vieraiden avustuksella. Lähempiin kohdemaihin Kolmonen myös matkusti paikan päälle.

  • Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

    Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen pötsiruokien äärellä.

    Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

  • Patakakkosen paastoajan ruokia

    Vanamo ja Kolmonen tutustuvat karjalaisten pääsiäiseen.

    Kolmonen ja Vanamo tutustuivat ortodoksikarjalaisten pääsiäistä edeltävään paastoaikaan, paastoajan ruokiin ja karjalaiseen kulttuuriin Nurmeksessa Bomban karjalaistalolla 1979.

  • Kokki Kolmonen riistan ja ruhojen kimpussa

    Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko Kolmosen 1980-alussa vuosittain isännöimä Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin. Ohjelmissa esiteltiin Suomen saaliseläimiä ja valistettiin kansaa saaliin taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen.

  • Kymmenen vuotta täyttävä Yle Elävä arkisto on nettipalvelujen pioneeri

    Elävä arkisto avatiin 9.9.2006.

    Kun Yle Elävä arkisto 10 vuotta sitten eli 9.9.2006 avattiin, Yle otti kansainvälisestikin vertailtuna huimia harppauksia. Netti oli vielä nuori ja suomalaiset, nykyiset nettipalvelut perustamatta. Ohjelmapäällikkö Reijo Perälä muistelee Ylen pitkäikäisimmän suoratoistopalvelun alkuvaiheita blogissaan. Eilinen elää!

  • Elävän arkiston verkkopalvelu 10 vuotta

    Yle Elävä arkisto avattiin syyskuussa 2006.

    Yle Elävä arkisto täyttää syyskuussa jo 10 vuotta. Palvelu avattiin vuonna 2006 osana Yleisradion 80-vuotisjuhlallisuuksia. Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista eloa, kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita ohjelmapaketiksi.

  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Rauta-aika

    "Unohtakaa Kalevala" kuului käsikirjoittajan ohje ohjaajalle

    "Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

  • Holmberg toi Tuntemattoman takaisin Pyynikille

    Kalle Holmberg ojasi Tuntemattoman sotilaan 1997.

    Tuntemattoman sotilaan ulkoilmaversio nähtiin Pyynikin kesäteatterissa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1997. Panu Rajalan dramatisoimaa ja Kalle Holmbergin ohjaamaa tulkintaa luonnehdittiinn dynaamiseksi ja toimintaa täynnä olevaksi spektaakkeliksi, jossa ruutia ja huutoa ei säästelty.

  • Kalle Holmberg: Taistojen tiellä

    Teatterimies Kalle Holmberg johtaa esitystä Paattisissa 1972

    Suosittu työväenlaulu oli alunperin suojeluskuntamarssi. Teatterimies Kalle Holmberg johtaa komealla tyylillään sen joukkoesitystä Paattisissa vuonna 1972.

  • Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

    Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

    Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

  • Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

    Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

    Piirrostarina muurahaiskeossa syntyneen Caru-tytön seikkailuista on tarina kasvamisesta, erilaisuudesta ja oppimisesta. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

  • Myttö ja vuodenajat

    Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, tietää Tiina Halosen vastaansanomattoman viehättävän animaation päähenkilö, pikkutyttö nimeltään Myttö.

  • Lohikäärme Justus

    Aika ei ole haalistanut Tuula Pukkilan riemastuttavaa animaatiota lohikäärme Justuksesta ja ystävyyden merkityksestä. Elämä lohikäärmeenä ei aina ole helppoa mutta hauskaa se on!

  • Taikuri Savinen

    Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti tv:ssä 1977

    Niin ihmiset kuin eläimetkin iloitsevat Taikuri Savisesta, joka tarpeen tullen taikoo asiat paremmin päin. Kaikkien mielen mukaan ei voi toimia, mutta Savinen keksii konstit, joilla lopputulos sittenkin sopii jokaiselle. Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1977.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.