Eino Leino: Hymyilevä Apollo

Eino Leinon vuonna 1898 ilmestynyt Hymyilevä Apollo on yksi suomalaisten radiokuuntelijoiden rakkaimmista runoista.

Hymyilevä Apollo on viimeinen osa kolmiosaisesta runoelmasta Hymni, jonka Leino julkaisi teoksessa Sata ja yksi laulua vuonna 1898.

Runo puhuu rakkaudesta, keskinäisestä ymmärryksestä ja runoilijan kutsumuksesta. Mutta siinä voi kuulla myös kommentteja kirjoitusajankohdan kansallisesta politiikasta. Leino kaipaa yksimielisyyttä eripuran sijaan: "Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks."

Otteita runosta on esitetty Yleisradiossa uudenvuodenaattoisin jo vuodesta 1948. Ensimmäisenä lausujana oli Urho Somersalmi ja 1950–1970-luvuilla Ture Junttu. Eeva-Kaarina Volasta, Ritva Ahosta ja Katja Kiurua kuultiin 1980–1990-luvuilla ja vuosituhannen vaihteessa Hymyilevän Apollo sai tulkikseen Esko Salmisen. Vuonna 2013 lukijaksi tuli näyttelijä Ilkka Heiskanen.

Hymyilevää Apolloa luetaan YLE Radio 1:n uudenvuodenvaihteen ohjelmassa, ennen Helsingin tuomiokirkon kellon 24:n lyöntejä.

Luettavina olivat aina samat kansalliseen yksimielisyyteen kehottavat säkeistöt (2-5 ja 9-10), jotka esitettiin "muistutuksena Suomen kansalle".

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Mie (ei varmistettu)

Sivulla http://areena.kokeile.yle.fi/1-2492231 kerrotaan runon kaikki radiolausujat. Olisiko teillä mahdollista laittaa myös Eeva-Kaarina Volasen tulkinta tälle sivulle? Vielä kysyn, eikö sivulla julkaistu Juntun tulkinta olekaan oikeasti vuodenvaihteen ohjelmasta?

Lähettänyt käyttäjä Mie taas (ei varmistettu)

Niin ja jos tämän sivun Juntun tulkinta ei ole alkuperäinen vuodenvaihteen ohjelma, niin saisiko alkuperäisen tänne? Kiitos.