Hyppää pääsisältöön

Välinpitämätön valtio

MOT-ohjelmani Likaista peliä siivoojilla kertoi Suomeen tulleiden kiinalaisten siivoojien ahdingosta. Viime vuosina Suomeen on värvätty yhä enemmän työvoimaa EU:n ulkopuolisista maista. Jotkut ovat haistaneet tässä mahdollisuuden tehdä rahaa.

Suomalaisten työantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden väliin on syntynyt välitysfirmoja. Välitysfirmat pyrkivät tekemään voittoa pääasiassa kahdella tavalla: laskuttamalla työnantajaa rekrytoinnista ja laskuttamalla työntekijää työnvälityksestä. Jälkimmäisessä tapauksessa työntekijä saattaa joutua maksamaan tuhansien eurojen välityspalkkion ja lisäksi kustantamaan koulutuksensa joko lähtömaassa tai Suomessa.
 
Kuten tavallista, viranomaiset ja ministeriöt eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa. Mitään yhteisiä pelisääntöjä työnvälitykselle kolmansista maista ei ole luotu.
 
Portinvartijoina toimivat periaatteessa Suomen edustustot ulkomailla, työlupayksiköt ja Maahanmuuttovirasto. Suomen suurlähetystö Pekingissä haastatteli kaikki maahan pyrkineet kiinalaiset siivoojat. Siivoojien kielitaito oli huono, ja moni heistä kertoi saman tarinan samoilla sanoilla, kuin jokin kolmas taho olisi käskenyt heidän sanoa tietyt asiat. Lähetystö epäili, että jotain on vialla, ja laittoi viestiä Maahanmuuttovirastolle. Virasto ei kuitenkaan reagoinut lähetystön varoituksiin.
 
Työntekijän oleskeluluvan ensimmäisen osaratkaisun tekee työlupayksikkö. Uudenmaan työlupayksikkö näytti vihreää valoa lähes sadalle Seviritan välittämälle kiinalaiselle siivoojalle. Lopulliset ratkaisut teki Maahanmuuttovirasto. Viraston johtajan Heikki Taskisen mukaan oleskelulupien osaratkaisut tulevat työlupayksiköistä kuin ”Manulle illallinen”, eli Maahanmuuttovirastossa ei erikseen kiinnitetä huomiota esimerkiksi välitysfirmojen toimintaan tai siihen, ovatko maahanpyrkijät ehkä joutuneet jonkinlaisen kiskonnan kohteeksi. Viranomaisverkossa on siis reikä, jonka läpi kiinalaiset putosivat.
 
Sisäministeriössä herättiin työnvälitysfirmojen olemassaoloon vasta tänä vuonna. Syyskuun alussa julkaistiin raportti ”Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa”. Raporttia varten järjestettiin kolme asiantuntijakuulemista keväällä 2008. Kuulemisiin osallistuivat myös MOT-jutussani esiintyneet välitysfirmat Sevirita ja FutuVision sekä työnantajan edustajana SOL Palvelut Oy.
 
Sevirita ei säästele sanojaan lausunnossaan: ”Valtion tulee irtaantua ajatuksesta, että julkinen taho tai työnantaja olisi vastuussa kieli- ja muusta koulutuksesta tai kotoutumisesta. Vastuu kotoutumisesta ja riittävästä osaamisesta kuuluu maahanmuuttajille itselleen.” Ja: ”Työvoiman maahanmuuton kriteereinä tulisi ensisijaisesti olla suomalaisen yhteiskunnan etu, nyt korostuneesti keskustellaan maahanmuuttajan eduista.”
 
Sevirita kävi myös erikseen hakemassa tukea toiminnalleen sisäministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
 
Onneksi osa virkamiehistä tajusi, ettei maahanmuuttoa voida edistää pelkästään työnvälitysfirmojen ja työnantajien toiveiden mukaan. Työryhmä kuuli myös työntekijäpuolen ja työsuojelupiirien edustajia. Lopuksi se päätyi esittämään 25:tä suositusta työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Suosituksilla ei ole mitään laillista sitovuutta.
 
Suosituksissa Suomen edustustoille ulkomailla halutaan lisää valvontavastuuta: ”Edustustot tukevat vain hyvin suunniteltua ja kohdennettua rekrytointia, millä ehkäistään rekrytoitavien henkilöiden taloudellista hyväksikäyttöä lähtömaassa ja joutumista kiskonnantapaiseen työsyrjinnän tai jopa ihmiskaupan uhriksi Suomessa.”
 
Työryhmä päätyi myös suosittelemaan, että työntekijöiden koulutuksen maksaa työnantaja: "Kielikoulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus aloitetaan lähtömaassa. Työnantajat vastaavat pääosin rekrytoinnin ja koulutuksen kustannuksista.”
 
Tällä hetkellä näin ei tapahdu, vaan työntekijät maksavat kirjaimellisesti itsensä kipeiksi koulutuksesta ja kotoutumispalveluista. Herääkin kysymys mitä virkaa tällaisilla raporteilla ja suosituksilla on? Saadaanko villit välitysfirmat ja piittaamattomat työnantajat kuriin suosituksilla, vai pitäisikö luoda velvoittavia säännöksiä, tai jopa muuttaa lakia?  
  • Filippiiniläinen Niezel Carolino syöttää iäkästä naista palveltalossa.

    Hoitajana Suomessa uhkasakon alla

    Vanhushoitoa viiden vuoden pakkosopimuksilla

    (23.5.) Lähes viisisataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoitaa Suomessa muistisairaita yksityisissä hoitokodeissa. He toimivat hoiva-avustajina, koska heidän yliopistokoulutuksensa ei kelpaa Suomessa. Moni on joutunut allekirjoittamaan laittoman sopimuksen.

  • Hitsaaja työssään Mayerin Turun telakalla huhtikuussa 2017.

    Tutki kiinnostavimpia yrityskauppoja

    MOT:n lista kiinnostavimmista yritysmyynneistä 20 vuodelta

    MOT on koonnut tietokannan kiinnostavimmista ulkomaille myydyistä yrityksistä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Voit tutkia taulukkoa haluamiesi muuttujien mukaan. Taulukko liittyy maanantaina 22.5. esitettävään ohjelmaan MOT: Näin Suomi myytiin.