Myrskyn merkkejä ei huomattu

Islannin suurlähettiläs Hannes Heimisson muistuttaa tänään nähtävässä MOT:ssä, että luottoluokituslaitokset antoivat islantilaisille pankeille hyviä arvosanoja "loppuun asti".

"Lopulla" hän tarkoittaa syys-lokakuun vaihdetta, jolloin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin vaikutukset tulivat kaikille selväksi. Islannin pankit olivat kuitenkin menettäneet mahdollisuutensa saada uutta lainaa edullisesti jo kauan ennen tämän syksyn dramaattisia viikkoja.
 
Mutta miten pankki voi menettää luottamuksensa, jos sen luottokelpoisuus on hyvä? Fitch, Moody's, Standard & Poor's ja muutamat muut luokituslaitokset olivat seuranneet tarkkaan Islannin valtiontaloutta sekä pankkien taseita ja kassavirtaa. Eivätkä nekään huomanneet mitään!
 
Laitokset olivat toki pudottaneet luokituksia hieman ja panneet islantilaisia tarkkailulistoille: "Outlook negative". Se tarkoittaa, että seuraavalla tarkastelukierroksella tulee taas luokituksen pudotus, jos mitään positiivista ei tapahdu.
 
Islantilaiset pankit olivat kuitenkin pohjimmiltaan terveitä: ne olivat sijoittaneet lainarahansa periaatteessa arvokkaisiin kohteisiin kuten rahoitusalan yhtiöihin ja kivitaloihin. Taseet olivat kunnossa, arvoa oli.
 
Todellisten rahamaailman asiantuntijoiden keskuudessa tämä ei kuitenkaan riitä. Laina-asiakkaan on pystyttävä maksamaan velkojaan takaisin myös silloin kun tapahtuu jotain odottamatonta, jotain sellaista mitä ei voi pukea taseisiin numeroiksi.
 
Kun jotain odottamatonta on odotettavissa, osapuolten suojaksi tulee kansainvälinen luottovakuutus eli CDS (Credit Default Swap). Ne ovat johdannaisia eli derivatiiveja, joiden hinta määräytyy sen mukaan miten markkinat arvioivat luotonottajan maksukyvyttömyysriskiä. CDS:n avulla lainan ottaja suojaa itsensä siltä varalta, että hän ei saa kriisitilanteessa rahojaan irti. Lainan antaja puolestaan saa lisäkorvauksen siitä, että hän suostuu ottamaan riskiä. Eli mitä suurempi riski, sitä korkeampi vakuutusmaksu.
 
CDS-markkinoilla voivat pelata myös ulkopuoliset, jotka eivät itse osallistu lainan ottamiseen tai antamiseen. Heille kysymyksessä on ns. synteettinen arvopaperi, eli suomeksi sanottuna vedonlyönti muiden konkurssien todennäköisyydellä. Maailmanlaajuiset CDS-markkinat ovat valtavat, joidenkin arvioiden mukaan kokonaisarvoltaan jopa 43 000 000 000 000 dollaria.
 
CDS-vakuutuksen hinta on vakaissa oloissa alle prosentti lainasummasta. Sillä tasolla pysyivät myös islantilaispankkien CDS-marginaalit kesään 2007 saakka. Sen jälkeen epäluottamus alkoi kasvaa niin, että vuoden lopulla hinta kävi kolmessa prosentissa.
 
Tämän vuoden puolella islantilaispankkien luottovakuutusten hinnat heittelivät holtittomasti, kahden ja peräti 11:n prosentin välillä. Niistä olisi pitänyt huomata, että markkinat eivät luottaneet islantilaisiin pankkeihin. Olisi pitänyt, mutta kun tunnetut luottoluokituslaitoksetkaan eivät menettäneet uskoaan vakavaraisiin islantilaisiin, niin miten sitten tavallinen sijoittaja olisi tajunnut asian?
 
MOT:n toimitukseen tuli lokakuussa islantilaispankkien romahduksen jälkeen vihainen sähköposti nimettömältä rahoitusalan ammattilaiselta. Hän ihmetteli suomalaisten tiedotusvälineiden kyvyttömyyttä huomata islantilaispankkien CDS-kurssien heilumista. Viestin voinee lainata tähän melkein kokonaan:
 
”Nykyisen finanssikriisin aikana myös useat suomalaiset islantilaispankkien asiakkaat ovat joutuneet kärsimään em. pankkien luhistumisesta. Periaatteessa ko. pankkien luhistumisen pitäisi johtaa tappioihin myös suomalaisille pankeille, koska kaikki pankit ovat hyvin vahvasti tekemisissä toistensa kanssa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt koska suomalaiset pankit ovat osanneet varautua islantilaisten pankkien konkurssiin jo vuoden ajan.
 
Tämä on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Ammattilaisten kesken pankkien luottoriskillä käydään kauppaa CDS-markkinoilla, joilla treidataan (käydään kauppaa) riskittömästä korosta irroitettua bondien (velkakirjojen) riskilisää ja jota käytetään yleisesti suojaamaan positioita ja toisaalta myös ’synteettisinä bondeina’.
 
Vaikka CDS-markkinaa on voimakkaasti kritisoitu, niin tämä luottomarkkinoiden kuumemittari on käytännössä ollut ongelmien ennustajana aivan toista luokkaa kuin perinteisesti käytetyt luottoluokitukset – tietääkseni maailman kaatuneista pankeista kaikki ovat olleet A-luokkaa, jolloin pikaisen konkurssin pitäisi teoreettisesti olla täysin mahdotonta.
 
Viime vuoden aikana parikin suomalaista pankinjohtajaa varoitteli islantilaispankkien vaaroista suurin piirtein niin voimakkaasti kuin kilpaileva toimija vain hyvän liiketavan rajoissa voi. Mediassa tämä pääsääntöisesti tuomittiin eikä yksikään median edustaja ottanut asiaa vakavasti ja alkanut tutkimaan asiaa. Kuitenkin, jokaisessa suomalaisessa suuremmassa mediatalossa on varmasti Bloombergin tai Reutersin pääte, josta suurempien yhtiöiden luottoriskijohdannaisten tasot (CDS) pystyisi tarkistamaan koska tahansa ilman erityisasiantuntemusta.
 
Käytännössä islantilaispankit treidasivat koko viime vuoden tasoilla, jotka matemaattisesti tarkoittivat 80-90%:n konkurssitodennäköisyyttä. Suomalaiset pankit toimivat tietenkin fiksusti ja suojasivat itsensä kun riski konkurssiin kerran oli näin ilmeinen. Mikä tällöin on median vastuu suhteessa suomalaisiin tallettajiin, jotka sijoittivat rahojaan 5,5%:n tuotolla kun vastaava vuoden tuotto CDS:ssä pyöri 15:n ja 20%:n välillä. Eikö yksikään media ymmärtänyt asiaa, vai mistä suomalaisen median vaikenemisessa oli kyse?
 
Käytännössä median vahtikoiraroolin totaalinen epäonnistuminen on johtanut nyt siis nimenomaan tavallisten suomalaisten talletusasiakkaiden ongelmiin.”
 
Kiitos nimettömälle kirjoittajalle aiheellisista moitteista. Tästä lähtien CDS-kursseja kannattaa seurata paitsi tiedotusvälineissä, myös suomalaisten kaupunkien rahatoimistoissa. Ehkä Kaupthingiin luottanut Espookin hankkii Bloombergin ja Reutersin päätteet.

Tuottaja Matti Virtanen

P.S. Nimetön kirjoittaja päätti viestinsä salaperäisesti: ”CDS-tasoista löytyy tälläkin hetkellä muutamia erittäin läheisesti tavallisia suomalaisia koskettavia oleellisia tietoja.” – MOT-blogi tarjoaa vinkin vapaasti taloustoimitusten käyttöön.
 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (ei varmistettu)

Taasen tuli osoitetuksi, että MOT:in toimittajien taustatutkimus on niin laajaa ja perusteellista, että asia, joka on ollut MOT:issa pulpahtaa ennen pitkää esille muissakin yhteyksissä. Islanti-varoitus 2 vuotta sitten on hyvä esimerkki tästä. Kannattaa seurata MOT:ia.

Tekijöille Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Vuotta 2009. Sekä tietenkin hyviä yhteiskuntaa ja talouselämää koskevia keskustelunavauksia.