Hyppää pääsisältöön

Johan on Venninen

Johan Venninen (1909-2008) oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä. Hänelle mikään ei ole näyttänyt olevan mahdotonta. Sisukkaasta Vennisestä kertovat Tosi tarina -dokumentit kuvattiin vuosina 1997 ja 2008.

Venninen rakensi puutarhaa korkealle kalliolle. Venninen hitsasi ja käytti muita metallikoneita. Venninen räjäytti kallioon valtavaa luolaa ja luolaan kaivoa. Venninen veneili ja kalasti. Venninen oli täysin sokea. Ensimmäisen dokumentin esitysaikaan Johan Ebenhard Venninen oli lähes 90-vuotias.

"Venninen on niin suuri ihminen, että sitä on vaikea ymmärtää. Pysäyttävää on se, että hän ei ole lainkaan katkera", sanoo eleettömän vaikuttavan dokumentin ohjannut Matti Kaukinen haastattelussa vuonna 2007. Samana vuonna Venniselle myönnettiin Vuoden Mensa -palkinto.

Tietolaatikko

Johan Ebenhard Venninen (s. 1.2.1909 - k. 13.4.2008) sokeutui tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Myöhemmin hänen toiseen silmäänsa palautui näkö osittain. Kansalaissodan aikaan poika joutui isoäitinsä elätettäväksi. Venninen kierteli kerjuulla, oli paimenpoikana ja sai rengin paikan. Sota-aika meni linnoitustöissä. Lapin jälleenrakentamisen aikaan Venniselle sattui toinen onnettomuus. Sen seurauksena näkö sammui kokonaan. 1940-luvun lopulla Johan Venninen kävi hieromakoulun ja toimi hierojana vielä lähes 90-vuotiaana.

Mensa-palkinto 2007 Johan Venniselle: Vuosittain jaettavan palkinnon saa henkilö, jonka Suomen Mensa ry katsoo merkittävästi edistäneen lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistamista, käyttöä, koulutusta tai osoittaneen erityisiä kykyjä omassa elämässään. Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.

Vesille Vennisen mieli

Venninen oli myös innokas kalamies. Ohjelmassa Vesille Vennisen mieli nähdään, kuinka kekseliäs mies rakensi apuvälineitä, joiden avulla pystyi sokeanakin suunnistamaan merellä. Kaloille hän soitti musiikkia veteen upotetun kuulokkeen kautta.

Vennisen testamentti

Keväällä 2008 dokumentin tekijät tapasivat Vennisen tarkoituksenaan kuvata dokumenttiin jatko-osa. Tuolloin 99-vuotiaalla Vennisellä oli jäljellä muutama toive: hän toivoi, että hänen rakentamansa luola ja sinne syntynyt lähde säästettäisiin jälkipolville ja että pihalla kasvava suuri mänty rauhoitettaisiin.

Vaatimattomat toiveet vaatimattomalta mieheltä, jonka saavutukset olivat olosuhteisiin nähden mittaamattoman suuria. Johan Venninen kuoli 13. huhtikuuta 2008, kesken dokumentin kuvausten.

Hautajaisten jälkeen tekijät tapasivat Vennisen sisarenpojan Kalevi Sirénin. Käsityksemme poikkeuksellisen elämän eläneestä miehestä syventyy entisestään, kun Sirén kertoo enostaan joulukuussa 2008 ensiesityksensä saaneessa ohjelmassa Vennisen testamentti.

Kun Vennisestä kertovat dokumentit uusittiin televisiossa vuonna 2007 sai se aikaan positiivisen palautevyöryn. Ylen aikaisessa haastateltiin ohjaaja Matti Kaukista.

Teksti: Timo-Erkki Heino - Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei!

Voisiko tämänkin pätkän tekstittää englanniksi, jotta tämä yksi Suomen hienoimmista kulttuuriperinnöistä saataisiin inspiraation lähteeksi muullekin kansalle? Tässä tiivistyy varmasti Suomen täysi ja puhtain olemus.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ja sinnikäs oman tiensä kulkija, arvostan suuresti!

Lähettänyt käyttäjä

Mahtava mies.Rauhallinen,sisukas ja peräänantamaton.Tässä miehessä voidaan nähdä kaikki ne lahjakkuudet mitä Jumala itsekullekin on antanut ja tarkoittanut.Siunaten Hänen muistoaan ja toivoen,että filmejä näytetään vähintään kerran vuodessa koko maailmalle.

Lähettänyt käyttäjä

Hiljaiseksi veti Vennisen tarina. Olisi loukkaus hänen muistoaan kohtaan valjastaa hänet kuolemansa jälkeen suomalaisuuden, sisun tms. mainoskyltiksi. Aniharva kuitenkaan yltää lähellekään Vennisen mittoja. Dokumentti on hyvää lääkettä meille itsekeskeisille turhan valittajoille. Näistä kommenteistakin se näkee; moni heräsi katsomaan peiliin.

Lähettänyt käyttäjä

Vennisen tarina voisi ottaa pakolliseksi esim. Koulujen yhteiskuntaopin tai uskontotuntien lomaan. En tiedä vaikuttaisiko niihin nuoriin jotka eivät ole oppineet kunnioittamaan lähimmäisiään mutta yrittää aina voi. Venninen oli todellinen MIES. Eikä porukassa muita kiusaava lökähousu. Venninen ansaitsisi patsaan kotikuntaansa.Kyllä meillä valitetaan turhista !

Lähettänyt käyttäjä

Vaan mitäpä miettivät ne mitättömät sällit, jotka kiusasivat tätä sokeaa miestä Hämeenlinnassa, ja pakottivat tämän muuttamaan pois rakentamastaan talosta...

Lähettänyt käyttäjä

Joo, kyllä tämän miehen aikaansaannokset tulisi jälkeenjääneiden säilyttää, jos ei sukulaiset siihen kykene/viitsi, niin sitten jollain muulla keinolla.
Kyse oli kuitenkin aivan poikkeuksellisesta ihmisestä...

Lähettänyt käyttäjä

Tämä tarina sisusta ja positiivisuudesta vetää hiljaiseksi. Samalla myös tulee mieleen, miten paljon valitetaan Suomessakin turhasta. Ollaan kateita, katkeria, ilkeitäkin. Tämä pitäisi näyttää jo tarhaikäisille että näkisivät mitä on oikea sisu. Kunnioitus Venniselle ! PS. Ja lähiöbaarien kantaretkuille voisi näyttää myös.

Lähettänyt käyttäjä

Ei kun hän ei halunnut mitään hoitoa, ja mitäs hoitoa sokeutuneelle muuten voi antaakaan?
Minusta dokumentissa ei ihannoida ahkeruutta ja työntekoa sinänsä.
Jälkidokumentit taasen todella saattaa vähän surulliseksi, koska kaikki Johanin aikaansaannokset on jätetty sikseen pilaantumaan, ja lieneekö sitä mäntyäkään rauhoitettu...

Lähettänyt käyttäjä

Ihan kiva dokumentti ja sympaattinen ukko, mutta tuo ahkeruuden ja työnteon ihannointi on moraalisesti melko arveluttavaa. Mies kärsi selvästi työnarkomaniasta. Kuitenkin hänet jätettiin yksin sairautensa kanssa eikä tarjottu mitään hoitoa.

Lähettänyt käyttäjä

Luulisi olevan jälkeenjääneille kunnia-asia saattaa Vennisen työt loppuun...

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ihminen ja mies. Tämmöisiä pitäs olla enemmän näyttämässä miten eletään. Ei siinä välttämättä tarvita insinööriä tai lääkäriä. Aivan loistava esimerkki nykyisille työtä pelkääville ihmisille. Johan on mulle number 1.

Lähettänyt käyttäjä

Itselläni kun joskus elämäntuska iskee niin, katson aina jonkin näistä dokumenteista ja saan voimia, Hän oili todellakin ainutlaatuinen ihminen, iso kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Lämmin kiitos dokumenttien tekijöille hienosta työstä. Venninen oli mahtava esimerkki sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja elämän hyväksymisestä. Dokumenteista tuli niin hyvä mieli ja antoi itsellekin ymmärrystä siitä, miten tulisi pyrkiä elämään. Itsellänikin on 92v rautavaari, joka on keksinyt jos minkälaista patenttiratkaisua ongelmiin. Kiitos kaikille teräskannoille!

Lähettänyt käyttäjä

Aivan käsittämättömän hieno ja uskomaton sarja, jokaisen ihmisen täytyisi katsoa nämä jaksot. Herättää ja pistää miettimään asioita uudelta kannalta, todella. KIITOS, UPEAA

Lähettänyt käyttäjä

50 leukaa yhdellä kädellä tai yhdellä sormella. Hiukan ärsyttää, että miksi pitää heittää aivan överiksi tämän Johanin kyvyt, vaikka todellinen teräsmies hän onkin. Jokatapauksessa upea ja pysäyttävä dokumennti uskomattomasta miehestä.

Lähettänyt käyttäjä

Nöyräksi vetää. Kaikki muut työt jäivät kesken kun tähän dokumenttiin törmäsin. Hän oli Suuri Ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

yritin itsekin löytää youtubest mutta en löytäny.

Lähettänyt käyttäjä

Hei Leena, laitoin tästän tekstitetyn videon YouTubeen ja sillä on kohta miljoona katsojaa! Mahtavaa!!!!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Pyhä , pyhempi on tämä Johan Venninen minulle kuin esim Jeesus, jolla oli kaikki aistit tallella. Vennisen ihmeteot vaikuttavat nminuun paljon voimakkaammin, ja kun lihaa ja verta, todistetusti. Kyllä pitäis joka Vappu, työn päivänä, aina esittää TV :ssä tämä ohjelma, joka vuosi !!! Vapun päivän illalla, kun toreilta kotiuduttu jo.
Näin hienoa ihmistä en ole koskaan tavannut, tai edes TV :stä nähnyt. Suuri rauha Vennisen sielulle, Rakkaudella, Ira

Lähettänyt käyttäjä

Aivan uskomattoman HIENO MIES!!! Ja loistavat dokumentit! Kiitos!!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Vennisen tarina pitää saada Youtubeen ja englanniksi tekstitettynä koko maailmalle nähtäväksi.

Lähettänyt käyttäjä

Katselen kymmenettä kertaa ja ihmettelen, et olenpas ihan munaton miäs, kun olen edelleenkin avuton - avujen varassa elävä.
Hävettää ihan aivan
Häpeän - tää ei ole vitsi.

Vedän hitaasti henkeä ja nousen tästä Sinuhe-Koomastani!

Terveisiä vaan, terveisiä!

Lähettänyt käyttäjä

Minä järkytyin, - ihan kyyneliin saakka, nelkyt'vitonen, voimakas mies.
Miten monta kertaa olenkaan jättänyt asioita tekemättä, kun ulkona sataa, tai liian hiostavaa halkoa klapia... ?!

Venninen in itse Seppä Ilmarinen!

Lähettänyt käyttäjä

Tässä miehessä näyttäytyy suomalainen sisu parhaimmillaan, moni olisi hänen sijassaan jäänyt keinutuoliin surkuttelemaan.
Hänestä kertovaa dokumenttia pitäisi näyttää yhtä usein ja tärkeänä kuin tuntematonta sotilasta.
Hänelle pitäisi antaa "työn sankari" arvonimi.
Usein kun ihmisiltä kysytään, ketä suomalaista arvostat, monet heittävät jonkun julkkiksen tai poliitikon ikäänkuin vain hyvin menestyvien ( usein vielä kyseenalaisilla keinoilla) elämä olisi arvokasta ja tärkeää,
toivottavasti Vennisestä kertovan ohjelman katsoneet miettisivät, mikä elämässä on tärkeätä ja keitä kannattaa arvostaa.
Mitä kaikkea hän olsi saanutkaan aikaan, jos olisi nähnyt.

Lähettänyt käyttäjä

Venninen on ensimmäinen kasvissyöjä jota aidosti arvostan. Ei tuputtanut tapojaan tai koittanut olla muita parempi, mutta sen sijaan toimi itse mitä mainioimpana esimerkkinä siitä mihin kasvisravinnosta on! Sitkeä, vahva ja terve kuin pukki todella vanhaksi. Ei voi muuta kuin hattua nostaa. Muutenkin mitä mahtavimmat dokumentit, katson nämä aina silloin tällöin suurella kunnioituksella.

Lähettänyt käyttäjä

Antaa todella ajattelemisen aihetta, miten paljon suurempaan ihmisen kyvyt riittävät kuin useimmat meistä pystyvät käyttämään,jos on riittävästi uskoa ja luottamusta itseensä ja elämään. Silloin, kun tekijänä on hieno ja viisas ihminen, ei lopputulos voi olla muuta kuin upea ja koskettava.

Lähettänyt käyttäjä

Todella pysäyttävää katsottavaa! Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä tämä.

Lähettänyt käyttäjä

Pysäytti ja herätti ainakin minut ja muutaman muunkin.

Lähettänyt käyttäjä

Opettajat; näyttäkää nämä dokumentit 8-9 luokalaisille, näytteeksi siitä kannattaako valittaa jos pitsaa ei ole pakastimessa... Jos ei sillä hetkellä aukea elämän salat niin jää ainakin mieleen ja varmasti aukeaa myöhemmin.

Lähettänyt käyttäjä

Hienot dokumentit hienosta miehestä. Kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin kaikki kolme ohjelmaa. Erittäin vaikuttavaa!

Lähettänyt käyttäjä

KIITOS!!! Aivan ihana ohjelma.Pistää näin vähän alle viiskymppisen miettimään...ja paljon...Kiitos Johan Venninen sinne pilven reunalle ja tänne maallepäin teille hyvien opetusohjelmien tekijät.

Lähettänyt käyttäjä

Olipa onni että huomasin katsoa ohjelman, se vaikutti koko ajatteluuni. Jäin kaipaamaan paikkakuntaa, tosin muodostin siitä itselleni oletuksen eikä se ole tärkeintä. Kiitos!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikki Vennisestä kertovat ohjelmat tulisi näyttää koulussa opetuskertomuksena selviytymisestä , viimeistään yläasteikäisille . Melkein tippa silmässä nostan hattua edesmenneelle uskomattomalle suoriutujalle joka ei ollut elämälle eikä muille kateellinen eikä vaipunut itsesääliin vaikeuksien kohdatessa .

Lähettänyt käyttäjä

Upea dokumentti todella kovan elämän kokeneesta ihmisestä. Rauha hänelle ja muistoa kunnioittaen!

Lähettänyt käyttäjä

erittäin hieno näyte todellisesta Suomalaisesta sisusta! tällainen tosidokumentti pitäisi markkinoida ympäri maailmaa? tulisi siinä samalla Suomi tunnetuksi ja edesmennyt Vänninen saisi ansaitsemaansa kunniaa!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Venninen on kyllä aito sisukkuuden esikuva.

Lähettänyt käyttäjä

Meille kaikille opiksi otettavaa.Nuorimmasta vanhimpaan. Suurin kunnioitukseni Hänelle vielä tuon puoleiseen

Lähettänyt käyttäjä

Kerrassaan uskomaton herra! En voi muuta kuin kunnioittaa!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Tama dokumentti pitaisi nayttaa kaikille nuorille suomalaisille, peruskoulun viimeisella luokalla ja keskiasteen kouluissa. Saate sanoiksi: Jos jokus tuntuu, ettei hommat suju....

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokseni Johan Venniselle, vaikka sinne pilven päälle. Elämäsi antaa uskoa minulle ja on opettanut olemaan valittamatta jostain pienestä. Olet elämäni sankari ja toivottavasti muistaisin aina elämänmyönteisyytesi ja positiivisuutesi? Miehistä parhainta A luokkaa olit ja olet sydämessäni aina.

Lähettänyt käyttäjä

kunnioitus hänen muistolleen mahtava ihminen ja persoona ei pienet murheet haitannut häntä

Lähettänyt käyttäjä

Tuollaisista ohjelmista tulee hyvälle mielelle. Arvostan kovasti edesmennyttä Vennistä. Ahkera ja elämäniloinen mies, jolta ei ideat loppuneet.

Lähettänyt käyttäjä

Tuli vaan mieleen, että jokaiselle tuonpuoleiseen siirtyvälle voisi suoda viimeisen toiveen, jota myös kunnioitetaan (kunhan se on kohtuullinen). Mies rakensi kaivon ja on hyvin ymmärrettävää, että se olisi hyvä säilyttää tuleville sukupolville, kuten myös pihan iso mänty rauhoittaa.

Lähettänyt käyttäjä

Uskomaton kaveri. Oikein hävettää omat kitinät, kun katsoo tämän kaverin vilpitöntä elänäniloa ja asennetta elämään.

Lähettänyt käyttäjä

Todella hienosti mies pärjäsi sokeana ihmisenä. Ei edes moni näkökykyinen pärjää noin hienosti.. Kaikki kunnioitus hänen muistolleen.

  • Tartu mikkiin, Saara Aalto

    Saara Aalto tarttui mikkiin useammassakin jakossa.

    Laulaja Saara Aalto nähtiin useamman kerran Ylen suositussa Tartu Mikkiin -ohjelmassa kisailemassa karaoketaidoillaan ja kappaletietämyksellään. Artikkeliin on koottu Aallon esiintymisistä kolme kokonaista kappaletta.

  • Lappeenrannan Pokrovan kirkko on vuosisatoja yhdistänyt itää ja länttä

    Pokrovan kirkko Lappeenrannassa

    Lappeenrannassa sijaitseva Jumalasynnyttäjän Suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko on maamme vanhin säilynyt ortodoksinen kirkko. Se sijaitsee Linnoituksen kaupunginosassa ja on selvinnyt monista koettelemuksista. Pokrovan kirkon identiteettiä, kirkon merkitystä seurakuntalaisille ja kaupungille pohti kirkkoherra Timo Tynkkynen marraskuussa 2016 Elävälle arkistolle antamassaan haastattelussa.

  • Kerenski oli hetken Venäjän voimahahmo vallankumousten vuonna 1917

    Väliaikainen hallitus ei suvainnut Suomen itsenäisyyttä.

    Sosialisti Aleksandr Kerenski kohosi Venäjän väliaikaisen hallituksen keskushenkilöksi kumousvuonna 1917. Hän peruutti syrjäytetyn tsaarin määräämät venäläistämistoimet Suomessa, mutta tyrmäsi samalla suomalaisten itsenäisyyspuuhat. Ennen kuin pääministeri kukistui Lokakuun vallankumouksessa, hänet ikuistettiin tunnetuimpaan poliittiseen pilalauluumme. Elävän arkiston koosteessa historioijat arvioivat Kerenskin aikaa, ja mukana on myös harvinainen haastattelu vuodelta 1967.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Elävän arkiston joulukalenterit

Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.

  • Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

    Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

    Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

  • Elina, Sari ja Saara Aalto huippukokoustivat mummolassa yksivuotiaina

    Kuvauksia yksivuotiaiden elämästä, mukana Saara Aalto.

    Laulaja ja X-Factor -tähti Saara Aalto ja tämän serkut Elina ja Sari ikuistettiin vuonna 1988 isoisänsä Eeli Aallon ohjaamaan dokumenttiin Huippukokous mummolassa. Sympaattisessa ja oivaltavassa ohjelmassa yksivuotiaiden lasten touhuja selostetaan kuin suurta uutistapahtumaa konsanaan.

  • Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa

    Laulaja on nähty euroviisukarsinnoissa viisi kertaa.

    Laulaja on tavoitellut Suomen euroviisuedustajuutta peräti viisi kertaa. Lähimmäs hän pääsi vuoden 2011 viisukarsinnoissa sekä vuoden 2016 Uuden Musiikin Kilpailussa, joissa molemmissa Aalto sijoittui toiseksi.

  • Tartu mikkiin, Saara Aalto

    Saara Aalto tarttui mikkiin useammassakin jakossa.

    Laulaja Saara Aalto nähtiin useamman kerran Ylen suositussa Tartu Mikkiin -ohjelmassa kisailemassa karaoketaidoillaan ja kappaletietämyksellään. Artikkeliin on koottu Aallon esiintymisistä kolme kokonaista kappaletta.

  • Elävän arkiston joulukalenterit

    Makupaloja Ylen joulukalentereista vuodesta 1962 alkaen.

    Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.

  • Rockstopin viides vuosi

    Rockstop-ohjelman kausi 1991–1992.

    Rock- ja pop-maailman ajankohtaisohjelma Rockstopin viides vuosi nähtiin televisiossa syksystä 1991 kevääseen 1992 saakka. Yksitoista jaksoa sisältäneellä kaudella 1980-luvun glamourin ja hiusspraylla kuorrutetujen tukkapehkojen tilalle oli tullut maallisempaa ilmaisua ja tyyliä. Erikoisohjelmia omistettiin muun muassa ajankohtaiselle Guns N' Rosesille, mystiselle The Doorsille ja suomalaiselle Hurriganesille. Juontajana toimi tuttuun tapaan Heli Nevakare.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Miten minusta tuli minä, Ilkka Malmberg

    Toimittaja oli suomalaisuuden tarkkanäköinen kuvaaja.

    Miten lahtelaisesta yksinhuoltajaäidin pojasta tuli yksi maamme rakastetuimmista toimittajista? Ilkka Malmberg on toimittaja Marko Gustafssonin vieraana.

  • Nuorison itsenäisyysjuhla jäähallissa 1986

    Itsenäisyyspäivänjuhla jäähallissa 1986

    Ohjelma Itsenäisyys ja rock vie meidät juhliin nuorison pariin Helsingin jäähalliin 30 vuoden taakse. 6.12.1986 Helsingin jäähallissa esiintyvät lähes kaikki 80-luvun puolivälin suosikkibändit.
    tiistai 6.12. klo 21.55

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Ihmisten puolue: Pikkujoulut

    Pysyykö juhlinta tänä vuonna asiallisena?

    Puolue viettää pikkujouluja. Edellisvuoden toilailusta viisastunut jäsenistö lupaa, että juhlinta pysyy tänä vuonna asiallisena.

  • Juice Leskinen: Pikkujoulu

    Pikkujouluja voi viettää kahdeksatkin päivässä toteaa Juice.

    Pikkujouluaika aikaistuu vuosi vuodelta. Jos jo heinäkuussa aloittaa, ehtii jouluun mennessä juhlia ainakin toistasataa kertaa.

  • Firman pikkujoulut

    Kuinka Suomessa on tapana viettää firman pikkujouluja ja mitä kaikkea niissä voikaan tapahtua?

  • Pikkujoulumenyy Patakakkosen tapaan

    Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson tarjoavat pikkujoulun kunniaksi lihapatoja, salaatteja ja makean nälkään ananasta ja omenatorttua.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.