Hyppää pääsisältöön

Johan on Venninen

Johan Venninen (1909-2008) oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä. Hänelle mikään ei ole näyttänyt olevan mahdotonta. Sisukkaasta Vennisestä kertovat Tosi tarina -dokumentit kuvattiin vuosina 1997 ja 2008.

Venninen rakensi puutarhaa korkealle kalliolle. Venninen hitsasi ja käytti muita metallikoneita. Venninen räjäytti kallioon valtavaa luolaa ja luolaan kaivoa. Venninen veneili ja kalasti. Venninen oli täysin sokea. Ensimmäisen dokumentin esitysaikaan Johan Ebenhard Venninen oli lähes 90-vuotias.

"Venninen on niin suuri ihminen, että sitä on vaikea ymmärtää. Pysäyttävää on se, että hän ei ole lainkaan katkera", sanoo eleettömän vaikuttavan dokumentin ohjannut Matti Kaukinen haastattelussa vuonna 2007. Samana vuonna Venniselle myönnettiin Vuoden Mensa -palkinto.

Tietolaatikko

Johan Ebenhard Venninen (s. 1.2.1909 - k. 13.4.2008) sokeutui tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Myöhemmin hänen toiseen silmäänsa palautui näkö osittain. Kansalaissodan aikaan poika joutui isoäitinsä elätettäväksi. Venninen kierteli kerjuulla, oli paimenpoikana ja sai rengin paikan. Sota-aika meni linnoitustöissä. Lapin jälleenrakentamisen aikaan Venniselle sattui toinen onnettomuus. Sen seurauksena näkö sammui kokonaan. 1940-luvun lopulla Johan Venninen kävi hieromakoulun ja toimi hierojana vielä lähes 90-vuotiaana.

Mensa-palkinto 2007 Johan Venniselle: Vuosittain jaettavan palkinnon saa henkilö, jonka Suomen Mensa ry katsoo merkittävästi edistäneen lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistamista, käyttöä, koulutusta tai osoittaneen erityisiä kykyjä omassa elämässään. Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.

Vesille Vennisen mieli

Venninen oli myös innokas kalamies. Ohjelmassa Vesille Vennisen mieli nähdään, kuinka kekseliäs mies rakensi apuvälineitä, joiden avulla pystyi sokeanakin suunnistamaan merellä. Kaloille hän soitti musiikkia veteen upotetun kuulokkeen kautta.

Vennisen testamentti

Keväällä 2008 dokumentin tekijät tapasivat Vennisen tarkoituksenaan kuvata dokumenttiin jatko-osa. Tuolloin 99-vuotiaalla Vennisellä oli jäljellä muutama toive: hän toivoi, että hänen rakentamansa luola ja sinne syntynyt lähde säästettäisiin jälkipolville ja että pihalla kasvava suuri mänty rauhoitettaisiin.

Vaatimattomat toiveet vaatimattomalta mieheltä, jonka saavutukset olivat olosuhteisiin nähden mittaamattoman suuria. Johan Venninen kuoli 13. huhtikuuta 2008, kesken dokumentin kuvausten.

Hautajaisten jälkeen tekijät tapasivat Vennisen sisarenpojan Kalevi Sirénin. Käsityksemme poikkeuksellisen elämän eläneestä miehestä syventyy entisestään, kun Sirén kertoo enostaan joulukuussa 2008 ensiesityksensä saaneessa ohjelmassa Vennisen testamentti.

Kun Vennisestä kertovat dokumentit uusittiin televisiossa vuonna 2007 sai se aikaan positiivisen palautevyöryn. Ylen aikaisessa haastateltiin ohjaaja Matti Kaukista.

Teksti: Timo-Erkki Heino - Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei!

Voisiko tämänkin pätkän tekstittää englanniksi, jotta tämä yksi Suomen hienoimmista kulttuuriperinnöistä saataisiin inspiraation lähteeksi muullekin kansalle? Tässä tiivistyy varmasti Suomen täysi ja puhtain olemus.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ja sinnikäs oman tiensä kulkija, arvostan suuresti!

Lähettänyt käyttäjä

Mahtava mies.Rauhallinen,sisukas ja peräänantamaton.Tässä miehessä voidaan nähdä kaikki ne lahjakkuudet mitä Jumala itsekullekin on antanut ja tarkoittanut.Siunaten Hänen muistoaan ja toivoen,että filmejä näytetään vähintään kerran vuodessa koko maailmalle.

Lähettänyt käyttäjä

Hiljaiseksi veti Vennisen tarina. Olisi loukkaus hänen muistoaan kohtaan valjastaa hänet kuolemansa jälkeen suomalaisuuden, sisun tms. mainoskyltiksi. Aniharva kuitenkaan yltää lähellekään Vennisen mittoja. Dokumentti on hyvää lääkettä meille itsekeskeisille turhan valittajoille. Näistä kommenteistakin se näkee; moni heräsi katsomaan peiliin.

Lähettänyt käyttäjä

Vennisen tarina voisi ottaa pakolliseksi esim. Koulujen yhteiskuntaopin tai uskontotuntien lomaan. En tiedä vaikuttaisiko niihin nuoriin jotka eivät ole oppineet kunnioittamaan lähimmäisiään mutta yrittää aina voi. Venninen oli todellinen MIES. Eikä porukassa muita kiusaava lökähousu. Venninen ansaitsisi patsaan kotikuntaansa.Kyllä meillä valitetaan turhista !

Lähettänyt käyttäjä

Vaan mitäpä miettivät ne mitättömät sällit, jotka kiusasivat tätä sokeaa miestä Hämeenlinnassa, ja pakottivat tämän muuttamaan pois rakentamastaan talosta...

Lähettänyt käyttäjä

Joo, kyllä tämän miehen aikaansaannokset tulisi jälkeenjääneiden säilyttää, jos ei sukulaiset siihen kykene/viitsi, niin sitten jollain muulla keinolla.
Kyse oli kuitenkin aivan poikkeuksellisesta ihmisestä...

Lähettänyt käyttäjä

Tämä tarina sisusta ja positiivisuudesta vetää hiljaiseksi. Samalla myös tulee mieleen, miten paljon valitetaan Suomessakin turhasta. Ollaan kateita, katkeria, ilkeitäkin. Tämä pitäisi näyttää jo tarhaikäisille että näkisivät mitä on oikea sisu. Kunnioitus Venniselle ! PS. Ja lähiöbaarien kantaretkuille voisi näyttää myös.

Lähettänyt käyttäjä

Ei kun hän ei halunnut mitään hoitoa, ja mitäs hoitoa sokeutuneelle muuten voi antaakaan?
Minusta dokumentissa ei ihannoida ahkeruutta ja työntekoa sinänsä.
Jälkidokumentit taasen todella saattaa vähän surulliseksi, koska kaikki Johanin aikaansaannokset on jätetty sikseen pilaantumaan, ja lieneekö sitä mäntyäkään rauhoitettu...

Lähettänyt käyttäjä

Ihan kiva dokumentti ja sympaattinen ukko, mutta tuo ahkeruuden ja työnteon ihannointi on moraalisesti melko arveluttavaa. Mies kärsi selvästi työnarkomaniasta. Kuitenkin hänet jätettiin yksin sairautensa kanssa eikä tarjottu mitään hoitoa.

Lähettänyt käyttäjä

Luulisi olevan jälkeenjääneille kunnia-asia saattaa Vennisen työt loppuun...

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ihminen ja mies. Tämmöisiä pitäs olla enemmän näyttämässä miten eletään. Ei siinä välttämättä tarvita insinööriä tai lääkäriä. Aivan loistava esimerkki nykyisille työtä pelkääville ihmisille. Johan on mulle number 1.

Lähettänyt käyttäjä

Itselläni kun joskus elämäntuska iskee niin, katson aina jonkin näistä dokumenteista ja saan voimia, Hän oili todellakin ainutlaatuinen ihminen, iso kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Lämmin kiitos dokumenttien tekijöille hienosta työstä. Venninen oli mahtava esimerkki sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja elämän hyväksymisestä. Dokumenteista tuli niin hyvä mieli ja antoi itsellekin ymmärrystä siitä, miten tulisi pyrkiä elämään. Itsellänikin on 92v rautavaari, joka on keksinyt jos minkälaista patenttiratkaisua ongelmiin. Kiitos kaikille teräskannoille!

Lähettänyt käyttäjä

Aivan käsittämättömän hieno ja uskomaton sarja, jokaisen ihmisen täytyisi katsoa nämä jaksot. Herättää ja pistää miettimään asioita uudelta kannalta, todella. KIITOS, UPEAA

Lähettänyt käyttäjä

50 leukaa yhdellä kädellä tai yhdellä sormella. Hiukan ärsyttää, että miksi pitää heittää aivan överiksi tämän Johanin kyvyt, vaikka todellinen teräsmies hän onkin. Jokatapauksessa upea ja pysäyttävä dokumennti uskomattomasta miehestä.

Lähettänyt käyttäjä

Nöyräksi vetää. Kaikki muut työt jäivät kesken kun tähän dokumenttiin törmäsin. Hän oli Suuri Ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

yritin itsekin löytää youtubest mutta en löytäny.

Lähettänyt käyttäjä

Hei Leena, laitoin tästän tekstitetyn videon YouTubeen ja sillä on kohta miljoona katsojaa! Mahtavaa!!!!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Pyhä , pyhempi on tämä Johan Venninen minulle kuin esim Jeesus, jolla oli kaikki aistit tallella. Vennisen ihmeteot vaikuttavat nminuun paljon voimakkaammin, ja kun lihaa ja verta, todistetusti. Kyllä pitäis joka Vappu, työn päivänä, aina esittää TV :ssä tämä ohjelma, joka vuosi !!! Vapun päivän illalla, kun toreilta kotiuduttu jo.
Näin hienoa ihmistä en ole koskaan tavannut, tai edes TV :stä nähnyt. Suuri rauha Vennisen sielulle, Rakkaudella, Ira

Lähettänyt käyttäjä

Aivan uskomattoman HIENO MIES!!! Ja loistavat dokumentit! Kiitos!!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Vennisen tarina pitää saada Youtubeen ja englanniksi tekstitettynä koko maailmalle nähtäväksi.

Lähettänyt käyttäjä

Katselen kymmenettä kertaa ja ihmettelen, et olenpas ihan munaton miäs, kun olen edelleenkin avuton - avujen varassa elävä.
Hävettää ihan aivan
Häpeän - tää ei ole vitsi.

Vedän hitaasti henkeä ja nousen tästä Sinuhe-Koomastani!

Terveisiä vaan, terveisiä!

Lähettänyt käyttäjä

Minä järkytyin, - ihan kyyneliin saakka, nelkyt'vitonen, voimakas mies.
Miten monta kertaa olenkaan jättänyt asioita tekemättä, kun ulkona sataa, tai liian hiostavaa halkoa klapia... ?!

Venninen in itse Seppä Ilmarinen!

Lähettänyt käyttäjä

Tässä miehessä näyttäytyy suomalainen sisu parhaimmillaan, moni olisi hänen sijassaan jäänyt keinutuoliin surkuttelemaan.
Hänestä kertovaa dokumenttia pitäisi näyttää yhtä usein ja tärkeänä kuin tuntematonta sotilasta.
Hänelle pitäisi antaa "työn sankari" arvonimi.
Usein kun ihmisiltä kysytään, ketä suomalaista arvostat, monet heittävät jonkun julkkiksen tai poliitikon ikäänkuin vain hyvin menestyvien ( usein vielä kyseenalaisilla keinoilla) elämä olisi arvokasta ja tärkeää,
toivottavasti Vennisestä kertovan ohjelman katsoneet miettisivät, mikä elämässä on tärkeätä ja keitä kannattaa arvostaa.
Mitä kaikkea hän olsi saanutkaan aikaan, jos olisi nähnyt.

Lähettänyt käyttäjä

Venninen on ensimmäinen kasvissyöjä jota aidosti arvostan. Ei tuputtanut tapojaan tai koittanut olla muita parempi, mutta sen sijaan toimi itse mitä mainioimpana esimerkkinä siitä mihin kasvisravinnosta on! Sitkeä, vahva ja terve kuin pukki todella vanhaksi. Ei voi muuta kuin hattua nostaa. Muutenkin mitä mahtavimmat dokumentit, katson nämä aina silloin tällöin suurella kunnioituksella.

Lähettänyt käyttäjä

Antaa todella ajattelemisen aihetta, miten paljon suurempaan ihmisen kyvyt riittävät kuin useimmat meistä pystyvät käyttämään,jos on riittävästi uskoa ja luottamusta itseensä ja elämään. Silloin, kun tekijänä on hieno ja viisas ihminen, ei lopputulos voi olla muuta kuin upea ja koskettava.

Lähettänyt käyttäjä

Todella pysäyttävää katsottavaa! Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä tämä.

Lähettänyt käyttäjä

Pysäytti ja herätti ainakin minut ja muutaman muunkin.

Lähettänyt käyttäjä

Opettajat; näyttäkää nämä dokumentit 8-9 luokalaisille, näytteeksi siitä kannattaako valittaa jos pitsaa ei ole pakastimessa... Jos ei sillä hetkellä aukea elämän salat niin jää ainakin mieleen ja varmasti aukeaa myöhemmin.

Lähettänyt käyttäjä

Hienot dokumentit hienosta miehestä. Kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin kaikki kolme ohjelmaa. Erittäin vaikuttavaa!

Lähettänyt käyttäjä

KIITOS!!! Aivan ihana ohjelma.Pistää näin vähän alle viiskymppisen miettimään...ja paljon...Kiitos Johan Venninen sinne pilven reunalle ja tänne maallepäin teille hyvien opetusohjelmien tekijät.

Lähettänyt käyttäjä

Olipa onni että huomasin katsoa ohjelman, se vaikutti koko ajatteluuni. Jäin kaipaamaan paikkakuntaa, tosin muodostin siitä itselleni oletuksen eikä se ole tärkeintä. Kiitos!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikki Vennisestä kertovat ohjelmat tulisi näyttää koulussa opetuskertomuksena selviytymisestä , viimeistään yläasteikäisille . Melkein tippa silmässä nostan hattua edesmenneelle uskomattomalle suoriutujalle joka ei ollut elämälle eikä muille kateellinen eikä vaipunut itsesääliin vaikeuksien kohdatessa .

Lähettänyt käyttäjä

Upea dokumentti todella kovan elämän kokeneesta ihmisestä. Rauha hänelle ja muistoa kunnioittaen!

Lähettänyt käyttäjä

erittäin hieno näyte todellisesta Suomalaisesta sisusta! tällainen tosidokumentti pitäisi markkinoida ympäri maailmaa? tulisi siinä samalla Suomi tunnetuksi ja edesmennyt Vänninen saisi ansaitsemaansa kunniaa!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Venninen on kyllä aito sisukkuuden esikuva.

Lähettänyt käyttäjä

Meille kaikille opiksi otettavaa.Nuorimmasta vanhimpaan. Suurin kunnioitukseni Hänelle vielä tuon puoleiseen

Lähettänyt käyttäjä

Kerrassaan uskomaton herra! En voi muuta kuin kunnioittaa!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Tama dokumentti pitaisi nayttaa kaikille nuorille suomalaisille, peruskoulun viimeisella luokalla ja keskiasteen kouluissa. Saate sanoiksi: Jos jokus tuntuu, ettei hommat suju....

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokseni Johan Venniselle, vaikka sinne pilven päälle. Elämäsi antaa uskoa minulle ja on opettanut olemaan valittamatta jostain pienestä. Olet elämäni sankari ja toivottavasti muistaisin aina elämänmyönteisyytesi ja positiivisuutesi? Miehistä parhainta A luokkaa olit ja olet sydämessäni aina.

Lähettänyt käyttäjä

kunnioitus hänen muistolleen mahtava ihminen ja persoona ei pienet murheet haitannut häntä

Lähettänyt käyttäjä

Tuollaisista ohjelmista tulee hyvälle mielelle. Arvostan kovasti edesmennyttä Vennistä. Ahkera ja elämäniloinen mies, jolta ei ideat loppuneet.

Lähettänyt käyttäjä

Tuli vaan mieleen, että jokaiselle tuonpuoleiseen siirtyvälle voisi suoda viimeisen toiveen, jota myös kunnioitetaan (kunhan se on kohtuullinen). Mies rakensi kaivon ja on hyvin ymmärrettävää, että se olisi hyvä säilyttää tuleville sukupolville, kuten myös pihan iso mänty rauhoittaa.

Lähettänyt käyttäjä

Uskomaton kaveri. Oikein hävettää omat kitinät, kun katsoo tämän kaverin vilpitöntä elänäniloa ja asennetta elämään.

Lähettänyt käyttäjä

Todella hienosti mies pärjäsi sokeana ihmisenä. Ei edes moni näkökykyinen pärjää noin hienosti.. Kaikki kunnioitus hänen muistolleen.

  • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    Iron Maiden nauttii suurta suosiota myös Suomessa

    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johanna Tukiainen ja seurustelun vaikeus

Ilkka Kanervan tekstiviestikohu nosti tanssija Johanna Tukiaisen julkisuuteen vuonna 2008. Mirja Pyykkö haastatteli Tukiaista neljä vuotta aiemmin.

Lue lisää:

Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus

Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta.

Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Salpausselän 50 ensimmäistä vuotta

    Lahdessa on hiihdetty kilpaa vuodesta 1926.

    Lahdessa on kilpailtu vuodesta 1926 sekä maailmanmestaruudesta että kansallisella tasolla. Lähes kaikki kisat nähnyt Pekka Tiilikainen muistelee menneitä tapahtumia.

  • Lahden ensimmäiset MM-isännyydet

    Salpausselän ensimmäiset kansainväliset hiihtokisat 1926.

    Salpausselän ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa hiihdettiin naamarit päässä ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia.

  • MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 Salpausselän MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.

  • Mieshiihtäjät juhlivat Lahdessa 1958

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kisoissa.

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kilpailuissa 1958. Maastohiihdon ja yhdistetyn miehet ottivat yhteensä kolme kultaa.

  • Äiteelle MM-pronssia Lahdessa 1958

    Siiri Rantanen kiri pronssille Lahden MM-kisoissa.

    ”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.

  • Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

    Uusi hyppytapa johti kaksoisvoittoon Lahdessa 1958.

    Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

  • Mieto lipsui MM-pronssille 1978

    Juha Miedon vauhtia hidastivat lipsuvat sukset.

    Puolalaisyllättäjä Josef Luszczek voitti 15 kilometrin kilpailun vuoden 1978 MM-kisoissa. Juha Miedon vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset.

  • Naisille MM-viestin voitto 1989

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi kisan.

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

  • Joukkuemäen neljäs MM-kulta Suomeen 1989

    Suomi vei kullan isäntämaa Norjan nenän edestä.

    Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.

  • Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989

    Naiset hiihtivät kultaa Lahden MM-kisoissa 1989.

    Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten 10 kilometrillä Lahden MM-kisoissa 1989.

  • MM-kolmoisvoitto 15 km:llä 1989

    Lahden kisoissa suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

    Lahden MM-hiihdoissa naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

  • Hartsa hiihti maailman ykköseksi 1989

    Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa

    Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa Lahdessa vuonna 1989.

  • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

    Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

    Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

  • Miehille MM-viestihopeaa Lahdessa 1989

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä.

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä Lahden MM-hiihdoissa 1989. Neljä ensimmäistä joukkuetta tuli maaliin kahden sekunnin sisällä.

  • Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon 2001

    Virpi Kuitunen hiihti kultaa, mutta kärysi dopingista.

    Virpi Kuitunen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Lahden MM-kisojen kiihkeässä takaa-ajokilpailussa vuonna 2001.

  • Kaksoisvoitto ensimmäisessä MM-sprintissä

    Muranen ja Sundqvist hiihtivät Suomelle kultaa 2001.

    Pirjo Muranen ja Kati Sundqvist toivat Suomelle kaksoisvoiton historian ensimmäisessä MM-sprintissä Lahdessa vuonna 2001.

  • Naisten MM-viesti 2001 päättyi dopingskandaaliin

    Viestihopea haihtui dopingkäryyn Lahden kisoissa.

    Lahden MM-kisoissa Suomen naisten viestijoukkue hiihti maaliin toiseksi nopeimmin. Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon dopingkäryn vuoksi hiihto hylättiin.

  • Isometsän menetetty takaa-ajohopea

    Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

    Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

  • Suomen hiihtojoukkueessa jo toinen dopingepäily

    Isometsän jälkeen paljastui seuraava dopingkäry.

    Viikon päästä Jari Isometsän dopingkäryn varmistumisesta Suomen joukkueessa alkoi paljastua uusi dopingtapaus. Mieshiihtäjän nimeä ei annettu vielä julkisuuteen.

  • "Korostan sanaa epäily.."

    Neljä uutta dopingtapausta Lahden MM-hiihdoissa 2001.

    Helmikuun 28. päivänä 2001 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Paavo M. Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä, korostaen sanaa epäily.

  • Mika Myllylän kiirastuli

    Mika Myllylä haastattelussa dopingkäryn jälkeen.

    Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari jäi kiinni Hemohesin käytöstä hiihdon MM-kisoissa 2001. Sitä seuranneet kaksi kuukautta olivat hänen elämänsä pahin painajainen.

  • Saimme kekseliään toiveen – nyt Kalapuikkokeitto on Areenassa

    Toteutamme jatkuvasti toiveita, mutta tahdomme niitä lisää!

    Saimme Instagramissa toiveen julkaista Kalapuikkokeitto-komediasarja Areenaan. Tuo toive osoitti tekijältään hienoa kekseliäisyyttä ja herätti meissä runsasta hilpeyttä. Kalapuikkokeitto on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Areenassa.

  • Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

    Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

    Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

  • Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

    Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

    Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21. ja sunnuntai 26.2.

  • Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

    Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

    Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

  • Viro liittyy EU:hun

    Virosta tulee EU-jäsen

    Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

    Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

    Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

  • Antero Alpolan radiohuumoria

    Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

    Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenaan

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.