Hyppää pääsisältöön

Johan on Venninen

Johan Venninen (1909-2008) oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä. Hänelle mikään ei ole näyttänyt olevan mahdotonta. Sisukkaasta Vennisestä kertovat Tosi tarina -dokumentit kuvattiin vuosina 1997 ja 2008.

Venninen rakensi puutarhaa korkealle kalliolle. Venninen hitsasi ja käytti muita metallikoneita. Venninen räjäytti kallioon valtavaa luolaa ja luolaan kaivoa. Venninen veneili ja kalasti. Venninen oli täysin sokea. Ensimmäisen dokumentin esitysaikaan Johan Ebenhard Venninen oli lähes 90-vuotias.

"Venninen on niin suuri ihminen, että sitä on vaikea ymmärtää. Pysäyttävää on se, että hän ei ole lainkaan katkera", sanoo eleettömän vaikuttavan dokumentin ohjannut Matti Kaukinen haastattelussa vuonna 2007. Samana vuonna Venniselle myönnettiin Vuoden Mensa -palkinto.

Tietolaatikko

Johan Ebenhard Venninen (s. 1.2.1909 - k. 13.4.2008) sokeutui tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Myöhemmin hänen toiseen silmäänsa palautui näkö osittain. Kansalaissodan aikaan poika joutui isoäitinsä elätettäväksi. Venninen kierteli kerjuulla, oli paimenpoikana ja sai rengin paikan. Sota-aika meni linnoitustöissä. Lapin jälleenrakentamisen aikaan Venniselle sattui toinen onnettomuus. Sen seurauksena näkö sammui kokonaan. 1940-luvun lopulla Johan Venninen kävi hieromakoulun ja toimi hierojana vielä lähes 90-vuotiaana.

Mensa-palkinto 2007 Johan Venniselle: Vuosittain jaettavan palkinnon saa henkilö, jonka Suomen Mensa ry katsoo merkittävästi edistäneen lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistamista, käyttöä, koulutusta tai osoittaneen erityisiä kykyjä omassa elämässään. Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.

Vesille Vennisen mieli

Venninen oli myös innokas kalamies. Ohjelmassa Vesille Vennisen mieli nähdään, kuinka kekseliäs mies rakensi apuvälineitä, joiden avulla pystyi sokeanakin suunnistamaan merellä. Kaloille hän soitti musiikkia veteen upotetun kuulokkeen kautta.

Vennisen testamentti

Keväällä 2008 dokumentin tekijät tapasivat Vennisen tarkoituksenaan kuvata dokumenttiin jatko-osa. Tuolloin 99-vuotiaalla Vennisellä oli jäljellä muutama toive: hän toivoi, että hänen rakentamansa luola ja sinne syntynyt lähde säästettäisiin jälkipolville ja että pihalla kasvava suuri mänty rauhoitettaisiin.

Vaatimattomat toiveet vaatimattomalta mieheltä, jonka saavutukset olivat olosuhteisiin nähden mittaamattoman suuria. Johan Venninen kuoli 13. huhtikuuta 2008, kesken dokumentin kuvausten.

Hautajaisten jälkeen tekijät tapasivat Vennisen sisarenpojan Kalevi Sirénin. Käsityksemme poikkeuksellisen elämän eläneestä miehestä syventyy entisestään, kun Sirén kertoo enostaan joulukuussa 2008 ensiesityksensä saaneessa ohjelmassa Vennisen testamentti.

Kun Vennisestä kertovat dokumentit uusittiin televisiossa vuonna 2007 sai se aikaan positiivisen palautevyöryn. Ylen aikaisessa haastateltiin ohjaaja Matti Kaukista.

Teksti: Timo-Erkki Heino - Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei!

Voisiko tämänkin pätkän tekstittää englanniksi, jotta tämä yksi Suomen hienoimmista kulttuuriperinnöistä saataisiin inspiraation lähteeksi muullekin kansalle? Tässä tiivistyy varmasti Suomen täysi ja puhtain olemus.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ja sinnikäs oman tiensä kulkija, arvostan suuresti!

Lähettänyt käyttäjä

Mahtava mies.Rauhallinen,sisukas ja peräänantamaton.Tässä miehessä voidaan nähdä kaikki ne lahjakkuudet mitä Jumala itsekullekin on antanut ja tarkoittanut.Siunaten Hänen muistoaan ja toivoen,että filmejä näytetään vähintään kerran vuodessa koko maailmalle.

Lähettänyt käyttäjä

Hiljaiseksi veti Vennisen tarina. Olisi loukkaus hänen muistoaan kohtaan valjastaa hänet kuolemansa jälkeen suomalaisuuden, sisun tms. mainoskyltiksi. Aniharva kuitenkaan yltää lähellekään Vennisen mittoja. Dokumentti on hyvää lääkettä meille itsekeskeisille turhan valittajoille. Näistä kommenteistakin se näkee; moni heräsi katsomaan peiliin.

Lähettänyt käyttäjä

Vennisen tarina voisi ottaa pakolliseksi esim. Koulujen yhteiskuntaopin tai uskontotuntien lomaan. En tiedä vaikuttaisiko niihin nuoriin jotka eivät ole oppineet kunnioittamaan lähimmäisiään mutta yrittää aina voi. Venninen oli todellinen MIES. Eikä porukassa muita kiusaava lökähousu. Venninen ansaitsisi patsaan kotikuntaansa.Kyllä meillä valitetaan turhista !

Lähettänyt käyttäjä

Vaan mitäpä miettivät ne mitättömät sällit, jotka kiusasivat tätä sokeaa miestä Hämeenlinnassa, ja pakottivat tämän muuttamaan pois rakentamastaan talosta...

Lähettänyt käyttäjä

Joo, kyllä tämän miehen aikaansaannokset tulisi jälkeenjääneiden säilyttää, jos ei sukulaiset siihen kykene/viitsi, niin sitten jollain muulla keinolla.
Kyse oli kuitenkin aivan poikkeuksellisesta ihmisestä...

Lähettänyt käyttäjä

Tämä tarina sisusta ja positiivisuudesta vetää hiljaiseksi. Samalla myös tulee mieleen, miten paljon valitetaan Suomessakin turhasta. Ollaan kateita, katkeria, ilkeitäkin. Tämä pitäisi näyttää jo tarhaikäisille että näkisivät mitä on oikea sisu. Kunnioitus Venniselle ! PS. Ja lähiöbaarien kantaretkuille voisi näyttää myös.

Lähettänyt käyttäjä

Ei kun hän ei halunnut mitään hoitoa, ja mitäs hoitoa sokeutuneelle muuten voi antaakaan?
Minusta dokumentissa ei ihannoida ahkeruutta ja työntekoa sinänsä.
Jälkidokumentit taasen todella saattaa vähän surulliseksi, koska kaikki Johanin aikaansaannokset on jätetty sikseen pilaantumaan, ja lieneekö sitä mäntyäkään rauhoitettu...

Lähettänyt käyttäjä

Ihan kiva dokumentti ja sympaattinen ukko, mutta tuo ahkeruuden ja työnteon ihannointi on moraalisesti melko arveluttavaa. Mies kärsi selvästi työnarkomaniasta. Kuitenkin hänet jätettiin yksin sairautensa kanssa eikä tarjottu mitään hoitoa.

Lähettänyt käyttäjä

Luulisi olevan jälkeenjääneille kunnia-asia saattaa Vennisen työt loppuun...

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ihminen ja mies. Tämmöisiä pitäs olla enemmän näyttämässä miten eletään. Ei siinä välttämättä tarvita insinööriä tai lääkäriä. Aivan loistava esimerkki nykyisille työtä pelkääville ihmisille. Johan on mulle number 1.

Lähettänyt käyttäjä

Itselläni kun joskus elämäntuska iskee niin, katson aina jonkin näistä dokumenteista ja saan voimia, Hän oili todellakin ainutlaatuinen ihminen, iso kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Lämmin kiitos dokumenttien tekijöille hienosta työstä. Venninen oli mahtava esimerkki sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja elämän hyväksymisestä. Dokumenteista tuli niin hyvä mieli ja antoi itsellekin ymmärrystä siitä, miten tulisi pyrkiä elämään. Itsellänikin on 92v rautavaari, joka on keksinyt jos minkälaista patenttiratkaisua ongelmiin. Kiitos kaikille teräskannoille!

Lähettänyt käyttäjä

Aivan käsittämättömän hieno ja uskomaton sarja, jokaisen ihmisen täytyisi katsoa nämä jaksot. Herättää ja pistää miettimään asioita uudelta kannalta, todella. KIITOS, UPEAA

Lähettänyt käyttäjä

50 leukaa yhdellä kädellä tai yhdellä sormella. Hiukan ärsyttää, että miksi pitää heittää aivan överiksi tämän Johanin kyvyt, vaikka todellinen teräsmies hän onkin. Jokatapauksessa upea ja pysäyttävä dokumennti uskomattomasta miehestä.

Lähettänyt käyttäjä

Nöyräksi vetää. Kaikki muut työt jäivät kesken kun tähän dokumenttiin törmäsin. Hän oli Suuri Ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

yritin itsekin löytää youtubest mutta en löytäny.

Lähettänyt käyttäjä

Hei Leena, laitoin tästän tekstitetyn videon YouTubeen ja sillä on kohta miljoona katsojaa! Mahtavaa!!!!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Pyhä , pyhempi on tämä Johan Venninen minulle kuin esim Jeesus, jolla oli kaikki aistit tallella. Vennisen ihmeteot vaikuttavat nminuun paljon voimakkaammin, ja kun lihaa ja verta, todistetusti. Kyllä pitäis joka Vappu, työn päivänä, aina esittää TV :ssä tämä ohjelma, joka vuosi !!! Vapun päivän illalla, kun toreilta kotiuduttu jo.
Näin hienoa ihmistä en ole koskaan tavannut, tai edes TV :stä nähnyt. Suuri rauha Vennisen sielulle, Rakkaudella, Ira

Lähettänyt käyttäjä

Aivan uskomattoman HIENO MIES!!! Ja loistavat dokumentit! Kiitos!!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Vennisen tarina pitää saada Youtubeen ja englanniksi tekstitettynä koko maailmalle nähtäväksi.

Lähettänyt käyttäjä

Katselen kymmenettä kertaa ja ihmettelen, et olenpas ihan munaton miäs, kun olen edelleenkin avuton - avujen varassa elävä.
Hävettää ihan aivan
Häpeän - tää ei ole vitsi.

Vedän hitaasti henkeä ja nousen tästä Sinuhe-Koomastani!

Terveisiä vaan, terveisiä!

Lähettänyt käyttäjä

Minä järkytyin, - ihan kyyneliin saakka, nelkyt'vitonen, voimakas mies.
Miten monta kertaa olenkaan jättänyt asioita tekemättä, kun ulkona sataa, tai liian hiostavaa halkoa klapia... ?!

Venninen in itse Seppä Ilmarinen!

Lähettänyt käyttäjä

Tässä miehessä näyttäytyy suomalainen sisu parhaimmillaan, moni olisi hänen sijassaan jäänyt keinutuoliin surkuttelemaan.
Hänestä kertovaa dokumenttia pitäisi näyttää yhtä usein ja tärkeänä kuin tuntematonta sotilasta.
Hänelle pitäisi antaa "työn sankari" arvonimi.
Usein kun ihmisiltä kysytään, ketä suomalaista arvostat, monet heittävät jonkun julkkiksen tai poliitikon ikäänkuin vain hyvin menestyvien ( usein vielä kyseenalaisilla keinoilla) elämä olisi arvokasta ja tärkeää,
toivottavasti Vennisestä kertovan ohjelman katsoneet miettisivät, mikä elämässä on tärkeätä ja keitä kannattaa arvostaa.
Mitä kaikkea hän olsi saanutkaan aikaan, jos olisi nähnyt.

Lähettänyt käyttäjä

Venninen on ensimmäinen kasvissyöjä jota aidosti arvostan. Ei tuputtanut tapojaan tai koittanut olla muita parempi, mutta sen sijaan toimi itse mitä mainioimpana esimerkkinä siitä mihin kasvisravinnosta on! Sitkeä, vahva ja terve kuin pukki todella vanhaksi. Ei voi muuta kuin hattua nostaa. Muutenkin mitä mahtavimmat dokumentit, katson nämä aina silloin tällöin suurella kunnioituksella.

Lähettänyt käyttäjä

Antaa todella ajattelemisen aihetta, miten paljon suurempaan ihmisen kyvyt riittävät kuin useimmat meistä pystyvät käyttämään,jos on riittävästi uskoa ja luottamusta itseensä ja elämään. Silloin, kun tekijänä on hieno ja viisas ihminen, ei lopputulos voi olla muuta kuin upea ja koskettava.

Lähettänyt käyttäjä

Todella pysäyttävää katsottavaa! Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä tämä.

Lähettänyt käyttäjä

Pysäytti ja herätti ainakin minut ja muutaman muunkin.

Lähettänyt käyttäjä

Opettajat; näyttäkää nämä dokumentit 8-9 luokalaisille, näytteeksi siitä kannattaako valittaa jos pitsaa ei ole pakastimessa... Jos ei sillä hetkellä aukea elämän salat niin jää ainakin mieleen ja varmasti aukeaa myöhemmin.

Lähettänyt käyttäjä

Hienot dokumentit hienosta miehestä. Kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin kaikki kolme ohjelmaa. Erittäin vaikuttavaa!

Lähettänyt käyttäjä

KIITOS!!! Aivan ihana ohjelma.Pistää näin vähän alle viiskymppisen miettimään...ja paljon...Kiitos Johan Venninen sinne pilven reunalle ja tänne maallepäin teille hyvien opetusohjelmien tekijät.

Lähettänyt käyttäjä

Olipa onni että huomasin katsoa ohjelman, se vaikutti koko ajatteluuni. Jäin kaipaamaan paikkakuntaa, tosin muodostin siitä itselleni oletuksen eikä se ole tärkeintä. Kiitos!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikki Vennisestä kertovat ohjelmat tulisi näyttää koulussa opetuskertomuksena selviytymisestä , viimeistään yläasteikäisille . Melkein tippa silmässä nostan hattua edesmenneelle uskomattomalle suoriutujalle joka ei ollut elämälle eikä muille kateellinen eikä vaipunut itsesääliin vaikeuksien kohdatessa .

Lähettänyt käyttäjä

Upea dokumentti todella kovan elämän kokeneesta ihmisestä. Rauha hänelle ja muistoa kunnioittaen!

Lähettänyt käyttäjä

erittäin hieno näyte todellisesta Suomalaisesta sisusta! tällainen tosidokumentti pitäisi markkinoida ympäri maailmaa? tulisi siinä samalla Suomi tunnetuksi ja edesmennyt Vänninen saisi ansaitsemaansa kunniaa!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Venninen on kyllä aito sisukkuuden esikuva.

Lähettänyt käyttäjä

Meille kaikille opiksi otettavaa.Nuorimmasta vanhimpaan. Suurin kunnioitukseni Hänelle vielä tuon puoleiseen

Lähettänyt käyttäjä

Kerrassaan uskomaton herra! En voi muuta kuin kunnioittaa!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Tama dokumentti pitaisi nayttaa kaikille nuorille suomalaisille, peruskoulun viimeisella luokalla ja keskiasteen kouluissa. Saate sanoiksi: Jos jokus tuntuu, ettei hommat suju....

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokseni Johan Venniselle, vaikka sinne pilven päälle. Elämäsi antaa uskoa minulle ja on opettanut olemaan valittamatta jostain pienestä. Olet elämäni sankari ja toivottavasti muistaisin aina elämänmyönteisyytesi ja positiivisuutesi? Miehistä parhainta A luokkaa olit ja olet sydämessäni aina.

Lähettänyt käyttäjä

kunnioitus hänen muistolleen mahtava ihminen ja persoona ei pienet murheet haitannut häntä

Lähettänyt käyttäjä

Tuollaisista ohjelmista tulee hyvälle mielelle. Arvostan kovasti edesmennyttä Vennistä. Ahkera ja elämäniloinen mies, jolta ei ideat loppuneet.

Lähettänyt käyttäjä

Tuli vaan mieleen, että jokaiselle tuonpuoleiseen siirtyvälle voisi suoda viimeisen toiveen, jota myös kunnioitetaan (kunhan se on kohtuullinen). Mies rakensi kaivon ja on hyvin ymmärrettävää, että se olisi hyvä säilyttää tuleville sukupolville, kuten myös pihan iso mänty rauhoittaa.

Lähettänyt käyttäjä

Uskomaton kaveri. Oikein hävettää omat kitinät, kun katsoo tämän kaverin vilpitöntä elänäniloa ja asennetta elämään.

Lähettänyt käyttäjä

Todella hienosti mies pärjäsi sokeana ihmisenä. Ei edes moni näkökykyinen pärjää noin hienosti.. Kaikki kunnioitus hänen muistolleen.

  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    Miten entisaikaan ihmiset löysivät toisensa?

    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta.

  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    A-studion raportti legendaarisilta festareilta.

    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.

  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    Teemu Selänne kisailee Kisalippu Albertvilleen -ohjelmassa.

    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.

  • Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

    Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

    Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastaltavien kertomuksia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    Miten entisaikaan ihmiset löysivät toisensa?

    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta.

  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    A-studion raportti legendaarisilta festareilta.

    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.

  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    Teemu Selänne kisailee Kisalippu Albertvilleen -ohjelmassa.

    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastaltavien kertomuksia.

Lue lisää:

Läpiveto: Puhutaan Jopea

Jopet Shown tuomat puheparret ovat tuoneet suomalaiseen kielenkäyttöön kaivattua väria. Läpivedossa esiintyi Jopen puheparsiin keskittynyt kerho.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Liisankadun Popstudiossa poppi pärisi ja proge venyi ja venyi

    Live-harvinaisuuksia 1970-luvulta.

    Erkki "Unde" Lehtolan ja Jake Nymanin isännöimä Popstudio-ohjelma rakentui kotimaisten pop- ja rock-yhtyeiden live-konserttien ympärille. Radio-ohjelma esitteli uusia, suurelle yleisölle tuntemattomampia bändejä, mutta sai vieraakseen myös 1970-luvun suurimpia yhtyeitä.

  • Kolmiapila kurotti kohti uutta elokuvakerrontaa

    Vuonna 1953 valmistunut elokuva rakentui episodeihin

    Fennada-Filmin vuonna 1953 tuottama Kolmiapila oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva. Valistushenkinen sanoma kerrotaan kolmen itsenäisen tarinan kautta: episodit ovat ohjanneet Esko Töyri, Kyllikki Forssell ja Roland af Hällström. Pääosissa nähdään komea kavalkadi aikakauden nimekkäimpiä näyttelijöitä.

  • Täällä alkaa seikkailu oli Donnerin viileän vahva rakkaudentunnustus Helsingille

    Koe kesä 1965 Donnerin tapaan.

    Jörn Donner piirsi kesällä 1965 elokuvassaan Täällä alkaa seikkailu ääriviivat sellaiselle kansainväliselle Helsingille, jonka hän itse toivoi näkevänsä. Kohde oli hänelle tuttu, mutta näkökulma korostetun vieraantunut. Uusin, kansainvälisin ottein toteutettu Harriet Anderssonin tähdittämä elokuva oli menestys sekä Suomessa että Ruotsissa.

  • Pääosassa Jouko Turkka

    Eero Tuomikosken dokumentti ohjaajasta työnsä ääressä.

    Vuonna 1984 Teatterikorkeakoulun rehtori Jouko Turkka oli julkisuudessa erittäin kiistelty ja kiistanalainen henkilö. Eero Tuomikosken dokumentti ei suoraan ota kantaa näihin kiistoihin vaan näyttää Turkan tekemässä työtään, ohjaamassa näyttelijäoppilaita.

  • Turkan lapset

    Turkka oli yhdelle opiskelijalleen isä, toiselle jumala.

    Teatterikoulun rehtorina Jouko Turkka oli yhdelle isä, toiselle jumala, kolmannelle jotakin muuta. Mitä sitten tapahtui? Entä mitä Turkka itse ajatteli oppilaistaan kymmenen vuotta myöhemmin? Marketta Mattila selvitti asiaa vuonna 1994.

  • Kiimaiset poliisit

    Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja jakoi kansaa.

    "Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." (Jukka Kajava, HS 21.4.1993)

  • Jouko Turkka oppilaineen Hamletin kimpussa

    Seurataan Teatterikorkeakoulun oppilasryhmän harjoituksia.

    Mirja Pyykön kolmiosaisessa dokumentissa seurataan läheltä Jouko Turkan Teatterikorkeakoulun oppilasryhmän harjoituksia vuonna 1985. Ryhmä valmisteli rehtorinsa johdolla Hamlet-näytelmää Kino Helsingin näyttämölle.

  • Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

    Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

    Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

  • Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

    Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

    Piirrostarina muurahaiskeossa syntyneen Caru-tytön seikkailuista on tarina kasvamisesta, erilaisuudesta ja oppimisesta. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

  • Myttö ja vuodenajat

    Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, tietää Tiina Halosen vastaansanomattoman viehättävän animaation päähenkilö, pikkutyttö nimeltään Myttö.

  • Lohikäärme Justus

    Aika ei ole haalistanut Tuula Pukkilan riemastuttavaa animaatiota lohikäärme Justuksesta ja ystävyyden merkityksestä. Elämä lohikäärmeenä ei aina ole helppoa mutta hauskaa se on!

  • Taikuri Savinen

    Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti tv:ssä 1977

    Niin ihmiset kuin eläimetkin iloitsevat Taikuri Savisesta, joka tarpeen tullen taikoo asiat paremmin päin. Kaikkien mielen mukaan ei voi toimia, mutta Savinen keksii konstit, joilla lopputulos sittenkin sopii jokaiselle. Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1977.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.