Hyppää pääsisältöön

Johan on Venninen

Johan Venninen (1909-2008) oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä. Hänelle mikään ei ole näyttänyt olevan mahdotonta. Sisukkaasta Vennisestä kertovat Tosi tarina -dokumentit kuvattiin vuosina 1997 ja 2008.

Venninen rakensi puutarhaa korkealle kalliolle. Venninen hitsasi ja käytti muita metallikoneita. Venninen räjäytti kallioon valtavaa luolaa ja luolaan kaivoa. Venninen veneili ja kalasti. Venninen oli täysin sokea. Ensimmäisen dokumentin esitysaikaan Johan Ebenhard Venninen oli lähes 90-vuotias.

"Venninen on niin suuri ihminen, että sitä on vaikea ymmärtää. Pysäyttävää on se, että hän ei ole lainkaan katkera", sanoo eleettömän vaikuttavan dokumentin ohjannut Matti Kaukinen haastattelussa vuonna 2007. Samana vuonna Venniselle myönnettiin Vuoden Mensa -palkinto.

Tietolaatikko

Johan Ebenhard Venninen (s. 1.2.1909 - k. 13.4.2008) sokeutui tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Myöhemmin hänen toiseen silmäänsa palautui näkö osittain. Kansalaissodan aikaan poika joutui isoäitinsä elätettäväksi. Venninen kierteli kerjuulla, oli paimenpoikana ja sai rengin paikan. Sota-aika meni linnoitustöissä. Lapin jälleenrakentamisen aikaan Venniselle sattui toinen onnettomuus. Sen seurauksena näkö sammui kokonaan. 1940-luvun lopulla Johan Venninen kävi hieromakoulun ja toimi hierojana vielä lähes 90-vuotiaana.

Mensa-palkinto 2007 Johan Venniselle: Vuosittain jaettavan palkinnon saa henkilö, jonka Suomen Mensa ry katsoo merkittävästi edistäneen lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistamista, käyttöä, koulutusta tai osoittaneen erityisiä kykyjä omassa elämässään. Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.

Vesille Vennisen mieli

Venninen oli myös innokas kalamies. Ohjelmassa Vesille Vennisen mieli nähdään, kuinka kekseliäs mies rakensi apuvälineitä, joiden avulla pystyi sokeanakin suunnistamaan merellä. Kaloille hän soitti musiikkia veteen upotetun kuulokkeen kautta.

Vennisen testamentti

Keväällä 2008 dokumentin tekijät tapasivat Vennisen tarkoituksenaan kuvata dokumenttiin jatko-osa. Tuolloin 99-vuotiaalla Vennisellä oli jäljellä muutama toive: hän toivoi, että hänen rakentamansa luola ja sinne syntynyt lähde säästettäisiin jälkipolville ja että pihalla kasvava suuri mänty rauhoitettaisiin.

Vaatimattomat toiveet vaatimattomalta mieheltä, jonka saavutukset olivat olosuhteisiin nähden mittaamattoman suuria. Johan Venninen kuoli 13. huhtikuuta 2008, kesken dokumentin kuvausten.

Hautajaisten jälkeen tekijät tapasivat Vennisen sisarenpojan Kalevi Sirénin. Käsityksemme poikkeuksellisen elämän eläneestä miehestä syventyy entisestään, kun Sirén kertoo enostaan joulukuussa 2008 ensiesityksensä saaneessa ohjelmassa Vennisen testamentti.

Kun Vennisestä kertovat dokumentit uusittiin televisiossa vuonna 2007 sai se aikaan positiivisen palautevyöryn. Ylen aikaisessa haastateltiin ohjaaja Matti Kaukista.

Teksti: Timo-Erkki Heino - Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei!

Voisiko tämänkin pätkän tekstittää englanniksi, jotta tämä yksi Suomen hienoimmista kulttuuriperinnöistä saataisiin inspiraation lähteeksi muullekin kansalle? Tässä tiivistyy varmasti Suomen täysi ja puhtain olemus.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ja sinnikäs oman tiensä kulkija, arvostan suuresti!

Lähettänyt käyttäjä

Mahtava mies.Rauhallinen,sisukas ja peräänantamaton.Tässä miehessä voidaan nähdä kaikki ne lahjakkuudet mitä Jumala itsekullekin on antanut ja tarkoittanut.Siunaten Hänen muistoaan ja toivoen,että filmejä näytetään vähintään kerran vuodessa koko maailmalle.

Lähettänyt käyttäjä

Hiljaiseksi veti Vennisen tarina. Olisi loukkaus hänen muistoaan kohtaan valjastaa hänet kuolemansa jälkeen suomalaisuuden, sisun tms. mainoskyltiksi. Aniharva kuitenkaan yltää lähellekään Vennisen mittoja. Dokumentti on hyvää lääkettä meille itsekeskeisille turhan valittajoille. Näistä kommenteistakin se näkee; moni heräsi katsomaan peiliin.

Lähettänyt käyttäjä

Vennisen tarina voisi ottaa pakolliseksi esim. Koulujen yhteiskuntaopin tai uskontotuntien lomaan. En tiedä vaikuttaisiko niihin nuoriin jotka eivät ole oppineet kunnioittamaan lähimmäisiään mutta yrittää aina voi. Venninen oli todellinen MIES. Eikä porukassa muita kiusaava lökähousu. Venninen ansaitsisi patsaan kotikuntaansa.Kyllä meillä valitetaan turhista !

Lähettänyt käyttäjä

Vaan mitäpä miettivät ne mitättömät sällit, jotka kiusasivat tätä sokeaa miestä Hämeenlinnassa, ja pakottivat tämän muuttamaan pois rakentamastaan talosta...

Lähettänyt käyttäjä

Joo, kyllä tämän miehen aikaansaannokset tulisi jälkeenjääneiden säilyttää, jos ei sukulaiset siihen kykene/viitsi, niin sitten jollain muulla keinolla.
Kyse oli kuitenkin aivan poikkeuksellisesta ihmisestä...

Lähettänyt käyttäjä

Tämä tarina sisusta ja positiivisuudesta vetää hiljaiseksi. Samalla myös tulee mieleen, miten paljon valitetaan Suomessakin turhasta. Ollaan kateita, katkeria, ilkeitäkin. Tämä pitäisi näyttää jo tarhaikäisille että näkisivät mitä on oikea sisu. Kunnioitus Venniselle ! PS. Ja lähiöbaarien kantaretkuille voisi näyttää myös.

Lähettänyt käyttäjä

Ei kun hän ei halunnut mitään hoitoa, ja mitäs hoitoa sokeutuneelle muuten voi antaakaan?
Minusta dokumentissa ei ihannoida ahkeruutta ja työntekoa sinänsä.
Jälkidokumentit taasen todella saattaa vähän surulliseksi, koska kaikki Johanin aikaansaannokset on jätetty sikseen pilaantumaan, ja lieneekö sitä mäntyäkään rauhoitettu...

Lähettänyt käyttäjä

Ihan kiva dokumentti ja sympaattinen ukko, mutta tuo ahkeruuden ja työnteon ihannointi on moraalisesti melko arveluttavaa. Mies kärsi selvästi työnarkomaniasta. Kuitenkin hänet jätettiin yksin sairautensa kanssa eikä tarjottu mitään hoitoa.

Lähettänyt käyttäjä

Luulisi olevan jälkeenjääneille kunnia-asia saattaa Vennisen työt loppuun...

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ihminen ja mies. Tämmöisiä pitäs olla enemmän näyttämässä miten eletään. Ei siinä välttämättä tarvita insinööriä tai lääkäriä. Aivan loistava esimerkki nykyisille työtä pelkääville ihmisille. Johan on mulle number 1.

Lähettänyt käyttäjä

Itselläni kun joskus elämäntuska iskee niin, katson aina jonkin näistä dokumenteista ja saan voimia, Hän oili todellakin ainutlaatuinen ihminen, iso kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Lämmin kiitos dokumenttien tekijöille hienosta työstä. Venninen oli mahtava esimerkki sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja elämän hyväksymisestä. Dokumenteista tuli niin hyvä mieli ja antoi itsellekin ymmärrystä siitä, miten tulisi pyrkiä elämään. Itsellänikin on 92v rautavaari, joka on keksinyt jos minkälaista patenttiratkaisua ongelmiin. Kiitos kaikille teräskannoille!

Lähettänyt käyttäjä

Aivan käsittämättömän hieno ja uskomaton sarja, jokaisen ihmisen täytyisi katsoa nämä jaksot. Herättää ja pistää miettimään asioita uudelta kannalta, todella. KIITOS, UPEAA

Lähettänyt käyttäjä

50 leukaa yhdellä kädellä tai yhdellä sormella. Hiukan ärsyttää, että miksi pitää heittää aivan överiksi tämän Johanin kyvyt, vaikka todellinen teräsmies hän onkin. Jokatapauksessa upea ja pysäyttävä dokumennti uskomattomasta miehestä.

Lähettänyt käyttäjä

Nöyräksi vetää. Kaikki muut työt jäivät kesken kun tähän dokumenttiin törmäsin. Hän oli Suuri Ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

yritin itsekin löytää youtubest mutta en löytäny.

Lähettänyt käyttäjä

Hei Leena, laitoin tästän tekstitetyn videon YouTubeen ja sillä on kohta miljoona katsojaa! Mahtavaa!!!!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Pyhä , pyhempi on tämä Johan Venninen minulle kuin esim Jeesus, jolla oli kaikki aistit tallella. Vennisen ihmeteot vaikuttavat nminuun paljon voimakkaammin, ja kun lihaa ja verta, todistetusti. Kyllä pitäis joka Vappu, työn päivänä, aina esittää TV :ssä tämä ohjelma, joka vuosi !!! Vapun päivän illalla, kun toreilta kotiuduttu jo.
Näin hienoa ihmistä en ole koskaan tavannut, tai edes TV :stä nähnyt. Suuri rauha Vennisen sielulle, Rakkaudella, Ira

Lähettänyt käyttäjä

Aivan uskomattoman HIENO MIES!!! Ja loistavat dokumentit! Kiitos!!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Vennisen tarina pitää saada Youtubeen ja englanniksi tekstitettynä koko maailmalle nähtäväksi.

Lähettänyt käyttäjä

Katselen kymmenettä kertaa ja ihmettelen, et olenpas ihan munaton miäs, kun olen edelleenkin avuton - avujen varassa elävä.
Hävettää ihan aivan
Häpeän - tää ei ole vitsi.

Vedän hitaasti henkeä ja nousen tästä Sinuhe-Koomastani!

Terveisiä vaan, terveisiä!

Lähettänyt käyttäjä

Minä järkytyin, - ihan kyyneliin saakka, nelkyt'vitonen, voimakas mies.
Miten monta kertaa olenkaan jättänyt asioita tekemättä, kun ulkona sataa, tai liian hiostavaa halkoa klapia... ?!

Venninen in itse Seppä Ilmarinen!

Lähettänyt käyttäjä

Tässä miehessä näyttäytyy suomalainen sisu parhaimmillaan, moni olisi hänen sijassaan jäänyt keinutuoliin surkuttelemaan.
Hänestä kertovaa dokumenttia pitäisi näyttää yhtä usein ja tärkeänä kuin tuntematonta sotilasta.
Hänelle pitäisi antaa "työn sankari" arvonimi.
Usein kun ihmisiltä kysytään, ketä suomalaista arvostat, monet heittävät jonkun julkkiksen tai poliitikon ikäänkuin vain hyvin menestyvien ( usein vielä kyseenalaisilla keinoilla) elämä olisi arvokasta ja tärkeää,
toivottavasti Vennisestä kertovan ohjelman katsoneet miettisivät, mikä elämässä on tärkeätä ja keitä kannattaa arvostaa.
Mitä kaikkea hän olsi saanutkaan aikaan, jos olisi nähnyt.

Lähettänyt käyttäjä

Venninen on ensimmäinen kasvissyöjä jota aidosti arvostan. Ei tuputtanut tapojaan tai koittanut olla muita parempi, mutta sen sijaan toimi itse mitä mainioimpana esimerkkinä siitä mihin kasvisravinnosta on! Sitkeä, vahva ja terve kuin pukki todella vanhaksi. Ei voi muuta kuin hattua nostaa. Muutenkin mitä mahtavimmat dokumentit, katson nämä aina silloin tällöin suurella kunnioituksella.

Lähettänyt käyttäjä

Antaa todella ajattelemisen aihetta, miten paljon suurempaan ihmisen kyvyt riittävät kuin useimmat meistä pystyvät käyttämään,jos on riittävästi uskoa ja luottamusta itseensä ja elämään. Silloin, kun tekijänä on hieno ja viisas ihminen, ei lopputulos voi olla muuta kuin upea ja koskettava.

Lähettänyt käyttäjä

Todella pysäyttävää katsottavaa! Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä tämä.

Lähettänyt käyttäjä

Pysäytti ja herätti ainakin minut ja muutaman muunkin.

Lähettänyt käyttäjä

Opettajat; näyttäkää nämä dokumentit 8-9 luokalaisille, näytteeksi siitä kannattaako valittaa jos pitsaa ei ole pakastimessa... Jos ei sillä hetkellä aukea elämän salat niin jää ainakin mieleen ja varmasti aukeaa myöhemmin.

Lähettänyt käyttäjä

Hienot dokumentit hienosta miehestä. Kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin kaikki kolme ohjelmaa. Erittäin vaikuttavaa!

Lähettänyt käyttäjä

KIITOS!!! Aivan ihana ohjelma.Pistää näin vähän alle viiskymppisen miettimään...ja paljon...Kiitos Johan Venninen sinne pilven reunalle ja tänne maallepäin teille hyvien opetusohjelmien tekijät.

Lähettänyt käyttäjä

Olipa onni että huomasin katsoa ohjelman, se vaikutti koko ajatteluuni. Jäin kaipaamaan paikkakuntaa, tosin muodostin siitä itselleni oletuksen eikä se ole tärkeintä. Kiitos!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikki Vennisestä kertovat ohjelmat tulisi näyttää koulussa opetuskertomuksena selviytymisestä , viimeistään yläasteikäisille . Melkein tippa silmässä nostan hattua edesmenneelle uskomattomalle suoriutujalle joka ei ollut elämälle eikä muille kateellinen eikä vaipunut itsesääliin vaikeuksien kohdatessa .

Lähettänyt käyttäjä

Upea dokumentti todella kovan elämän kokeneesta ihmisestä. Rauha hänelle ja muistoa kunnioittaen!

Lähettänyt käyttäjä

erittäin hieno näyte todellisesta Suomalaisesta sisusta! tällainen tosidokumentti pitäisi markkinoida ympäri maailmaa? tulisi siinä samalla Suomi tunnetuksi ja edesmennyt Vänninen saisi ansaitsemaansa kunniaa!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Venninen on kyllä aito sisukkuuden esikuva.

Lähettänyt käyttäjä

Meille kaikille opiksi otettavaa.Nuorimmasta vanhimpaan. Suurin kunnioitukseni Hänelle vielä tuon puoleiseen

Lähettänyt käyttäjä

Kerrassaan uskomaton herra! En voi muuta kuin kunnioittaa!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Tama dokumentti pitaisi nayttaa kaikille nuorille suomalaisille, peruskoulun viimeisella luokalla ja keskiasteen kouluissa. Saate sanoiksi: Jos jokus tuntuu, ettei hommat suju....

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokseni Johan Venniselle, vaikka sinne pilven päälle. Elämäsi antaa uskoa minulle ja on opettanut olemaan valittamatta jostain pienestä. Olet elämäni sankari ja toivottavasti muistaisin aina elämänmyönteisyytesi ja positiivisuutesi? Miehistä parhainta A luokkaa olit ja olet sydämessäni aina.

Lähettänyt käyttäjä

kunnioitus hänen muistolleen mahtava ihminen ja persoona ei pienet murheet haitannut häntä

Lähettänyt käyttäjä

Tuollaisista ohjelmista tulee hyvälle mielelle. Arvostan kovasti edesmennyttä Vennistä. Ahkera ja elämäniloinen mies, jolta ei ideat loppuneet.

Lähettänyt käyttäjä

Tuli vaan mieleen, että jokaiselle tuonpuoleiseen siirtyvälle voisi suoda viimeisen toiveen, jota myös kunnioitetaan (kunhan se on kohtuullinen). Mies rakensi kaivon ja on hyvin ymmärrettävää, että se olisi hyvä säilyttää tuleville sukupolville, kuten myös pihan iso mänty rauhoittaa.

Lähettänyt käyttäjä

Uskomaton kaveri. Oikein hävettää omat kitinät, kun katsoo tämän kaverin vilpitöntä elänäniloa ja asennetta elämään.

Lähettänyt käyttäjä

Todella hienosti mies pärjäsi sokeana ihmisenä. Ei edes moni näkökykyinen pärjää noin hienosti.. Kaikki kunnioitus hänen muistolleen.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi, kun käännerikas oikeudenkäynti eteni ja sai kokoajan oudompia piirteitä. Kansainvälisestikin suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Hasse Walli ja Hector H.E.C.-yhtyeen keikalla Iltatähdessä.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista.

  • Reijo Salminen ja Antti Korhonen Thilia Thalia Thallallaassa.

    Thilia Thalia Thallallaa

    Thilia Thalia Tallallaa viihdytti suomalaisia 80-luvulla.

    Letkeä teatterivisailu Thilia Thalia Tallallaa viihdytti suomalaisia tv-katsojia usealla tuotantojaksolla vuodesta 1982 alkaen.

  • Reijo Salminen Marko Gustafssonin haastattelussa.

    Visailutietäjä Reijo Salminen

    Visailujuontajalta kyseltiin neuvoja aamuöisissä puheluissa.

    Reijo Salmisesta tuli Thilia Thalia Thallallaan ansiosta koko kansan tietoviisas, jolta kyseltiin neuvoja aamuöisissä puheluissa.

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Tiina Pirhonen, Pirkka-Pekka Petelis, Aake Kalliala ja Pirjo Luoma-aho Hymyhuulissa (1987).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.