Hyppää pääsisältöön

Johan on Venninen

Johan Venninen (1909-2008) oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä. Hänelle mikään ei ole näyttänyt olevan mahdotonta. Sisukkaasta Vennisestä kertovat Tosi tarina -dokumentit kuvattiin vuosina 1997 ja 2008.

Venninen rakensi puutarhaa korkealle kalliolle. Venninen hitsasi ja käytti muita metallikoneita. Venninen räjäytti kallioon valtavaa luolaa ja luolaan kaivoa. Venninen veneili ja kalasti. Venninen oli täysin sokea. Ensimmäisen dokumentin esitysaikaan Johan Ebenhard Venninen oli lähes 90-vuotias.

"Venninen on niin suuri ihminen, että sitä on vaikea ymmärtää. Pysäyttävää on se, että hän ei ole lainkaan katkera", sanoo eleettömän vaikuttavan dokumentin ohjannut Matti Kaukinen haastattelussa vuonna 2007. Samana vuonna Venniselle myönnettiin Vuoden Mensa -palkinto.

Tietolaatikko

Johan Ebenhard Venninen (s. 1.2.1909 - k. 13.4.2008) sokeutui tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Myöhemmin hänen toiseen silmäänsa palautui näkö osittain. Kansalaissodan aikaan poika joutui isoäitinsä elätettäväksi. Venninen kierteli kerjuulla, oli paimenpoikana ja sai rengin paikan. Sota-aika meni linnoitustöissä. Lapin jälleenrakentamisen aikaan Venniselle sattui toinen onnettomuus. Sen seurauksena näkö sammui kokonaan. 1940-luvun lopulla Johan Venninen kävi hieromakoulun ja toimi hierojana vielä lähes 90-vuotiaana.

Mensa-palkinto 2007 Johan Venniselle: Vuosittain jaettavan palkinnon saa henkilö, jonka Suomen Mensa ry katsoo merkittävästi edistäneen lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistamista, käyttöä, koulutusta tai osoittaneen erityisiä kykyjä omassa elämässään. Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.

Vesille Vennisen mieli

Venninen oli myös innokas kalamies. Ohjelmassa Vesille Vennisen mieli nähdään, kuinka kekseliäs mies rakensi apuvälineitä, joiden avulla pystyi sokeanakin suunnistamaan merellä. Kaloille hän soitti musiikkia veteen upotetun kuulokkeen kautta.

Vennisen testamentti

Keväällä 2008 dokumentin tekijät tapasivat Vennisen tarkoituksenaan kuvata dokumenttiin jatko-osa. Tuolloin 99-vuotiaalla Vennisellä oli jäljellä muutama toive: hän toivoi, että hänen rakentamansa luola ja sinne syntynyt lähde säästettäisiin jälkipolville ja että pihalla kasvava suuri mänty rauhoitettaisiin.

Vaatimattomat toiveet vaatimattomalta mieheltä, jonka saavutukset olivat olosuhteisiin nähden mittaamattoman suuria. Johan Venninen kuoli 13. huhtikuuta 2008, kesken dokumentin kuvausten.

Hautajaisten jälkeen tekijät tapasivat Vennisen sisarenpojan Kalevi Sirénin. Käsityksemme poikkeuksellisen elämän eläneestä miehestä syventyy entisestään, kun Sirén kertoo enostaan joulukuussa 2008 ensiesityksensä saaneessa ohjelmassa Vennisen testamentti.

Kun Vennisestä kertovat dokumentit uusittiin televisiossa vuonna 2007 sai se aikaan positiivisen palautevyöryn. Ylen aikaisessa haastateltiin ohjaaja Matti Kaukista.

Teksti: Timo-Erkki Heino - Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei!

Voisiko tämänkin pätkän tekstittää englanniksi, jotta tämä yksi Suomen hienoimmista kulttuuriperinnöistä saataisiin inspiraation lähteeksi muullekin kansalle? Tässä tiivistyy varmasti Suomen täysi ja puhtain olemus.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ja sinnikäs oman tiensä kulkija, arvostan suuresti!

Lähettänyt käyttäjä

Mahtava mies.Rauhallinen,sisukas ja peräänantamaton.Tässä miehessä voidaan nähdä kaikki ne lahjakkuudet mitä Jumala itsekullekin on antanut ja tarkoittanut.Siunaten Hänen muistoaan ja toivoen,että filmejä näytetään vähintään kerran vuodessa koko maailmalle.

Lähettänyt käyttäjä

Hiljaiseksi veti Vennisen tarina. Olisi loukkaus hänen muistoaan kohtaan valjastaa hänet kuolemansa jälkeen suomalaisuuden, sisun tms. mainoskyltiksi. Aniharva kuitenkaan yltää lähellekään Vennisen mittoja. Dokumentti on hyvää lääkettä meille itsekeskeisille turhan valittajoille. Näistä kommenteistakin se näkee; moni heräsi katsomaan peiliin.

Lähettänyt käyttäjä

Vennisen tarina voisi ottaa pakolliseksi esim. Koulujen yhteiskuntaopin tai uskontotuntien lomaan. En tiedä vaikuttaisiko niihin nuoriin jotka eivät ole oppineet kunnioittamaan lähimmäisiään mutta yrittää aina voi. Venninen oli todellinen MIES. Eikä porukassa muita kiusaava lökähousu. Venninen ansaitsisi patsaan kotikuntaansa.Kyllä meillä valitetaan turhista !

Lähettänyt käyttäjä

Vaan mitäpä miettivät ne mitättömät sällit, jotka kiusasivat tätä sokeaa miestä Hämeenlinnassa, ja pakottivat tämän muuttamaan pois rakentamastaan talosta...

Lähettänyt käyttäjä

Joo, kyllä tämän miehen aikaansaannokset tulisi jälkeenjääneiden säilyttää, jos ei sukulaiset siihen kykene/viitsi, niin sitten jollain muulla keinolla.
Kyse oli kuitenkin aivan poikkeuksellisesta ihmisestä...

Lähettänyt käyttäjä

Tämä tarina sisusta ja positiivisuudesta vetää hiljaiseksi. Samalla myös tulee mieleen, miten paljon valitetaan Suomessakin turhasta. Ollaan kateita, katkeria, ilkeitäkin. Tämä pitäisi näyttää jo tarhaikäisille että näkisivät mitä on oikea sisu. Kunnioitus Venniselle ! PS. Ja lähiöbaarien kantaretkuille voisi näyttää myös.

Lähettänyt käyttäjä

Ei kun hän ei halunnut mitään hoitoa, ja mitäs hoitoa sokeutuneelle muuten voi antaakaan?
Minusta dokumentissa ei ihannoida ahkeruutta ja työntekoa sinänsä.
Jälkidokumentit taasen todella saattaa vähän surulliseksi, koska kaikki Johanin aikaansaannokset on jätetty sikseen pilaantumaan, ja lieneekö sitä mäntyäkään rauhoitettu...

Lähettänyt käyttäjä

Ihan kiva dokumentti ja sympaattinen ukko, mutta tuo ahkeruuden ja työnteon ihannointi on moraalisesti melko arveluttavaa. Mies kärsi selvästi työnarkomaniasta. Kuitenkin hänet jätettiin yksin sairautensa kanssa eikä tarjottu mitään hoitoa.

Lähettänyt käyttäjä

Luulisi olevan jälkeenjääneille kunnia-asia saattaa Vennisen työt loppuun...

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ihminen ja mies. Tämmöisiä pitäs olla enemmän näyttämässä miten eletään. Ei siinä välttämättä tarvita insinööriä tai lääkäriä. Aivan loistava esimerkki nykyisille työtä pelkääville ihmisille. Johan on mulle number 1.

Lähettänyt käyttäjä

Itselläni kun joskus elämäntuska iskee niin, katson aina jonkin näistä dokumenteista ja saan voimia, Hän oili todellakin ainutlaatuinen ihminen, iso kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Lämmin kiitos dokumenttien tekijöille hienosta työstä. Venninen oli mahtava esimerkki sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja elämän hyväksymisestä. Dokumenteista tuli niin hyvä mieli ja antoi itsellekin ymmärrystä siitä, miten tulisi pyrkiä elämään. Itsellänikin on 92v rautavaari, joka on keksinyt jos minkälaista patenttiratkaisua ongelmiin. Kiitos kaikille teräskannoille!

Lähettänyt käyttäjä

Aivan käsittämättömän hieno ja uskomaton sarja, jokaisen ihmisen täytyisi katsoa nämä jaksot. Herättää ja pistää miettimään asioita uudelta kannalta, todella. KIITOS, UPEAA

Lähettänyt käyttäjä

50 leukaa yhdellä kädellä tai yhdellä sormella. Hiukan ärsyttää, että miksi pitää heittää aivan överiksi tämän Johanin kyvyt, vaikka todellinen teräsmies hän onkin. Jokatapauksessa upea ja pysäyttävä dokumennti uskomattomasta miehestä.

Lähettänyt käyttäjä

Nöyräksi vetää. Kaikki muut työt jäivät kesken kun tähän dokumenttiin törmäsin. Hän oli Suuri Ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

yritin itsekin löytää youtubest mutta en löytäny.

Lähettänyt käyttäjä

Hei Leena, laitoin tästän tekstitetyn videon YouTubeen ja sillä on kohta miljoona katsojaa! Mahtavaa!!!!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Pyhä , pyhempi on tämä Johan Venninen minulle kuin esim Jeesus, jolla oli kaikki aistit tallella. Vennisen ihmeteot vaikuttavat nminuun paljon voimakkaammin, ja kun lihaa ja verta, todistetusti. Kyllä pitäis joka Vappu, työn päivänä, aina esittää TV :ssä tämä ohjelma, joka vuosi !!! Vapun päivän illalla, kun toreilta kotiuduttu jo.
Näin hienoa ihmistä en ole koskaan tavannut, tai edes TV :stä nähnyt. Suuri rauha Vennisen sielulle, Rakkaudella, Ira

Lähettänyt käyttäjä

Aivan uskomattoman HIENO MIES!!! Ja loistavat dokumentit! Kiitos!!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Vennisen tarina pitää saada Youtubeen ja englanniksi tekstitettynä koko maailmalle nähtäväksi.

Lähettänyt käyttäjä

Katselen kymmenettä kertaa ja ihmettelen, et olenpas ihan munaton miäs, kun olen edelleenkin avuton - avujen varassa elävä.
Hävettää ihan aivan
Häpeän - tää ei ole vitsi.

Vedän hitaasti henkeä ja nousen tästä Sinuhe-Koomastani!

Terveisiä vaan, terveisiä!

Lähettänyt käyttäjä

Minä järkytyin, - ihan kyyneliin saakka, nelkyt'vitonen, voimakas mies.
Miten monta kertaa olenkaan jättänyt asioita tekemättä, kun ulkona sataa, tai liian hiostavaa halkoa klapia... ?!

Venninen in itse Seppä Ilmarinen!

Lähettänyt käyttäjä

Tässä miehessä näyttäytyy suomalainen sisu parhaimmillaan, moni olisi hänen sijassaan jäänyt keinutuoliin surkuttelemaan.
Hänestä kertovaa dokumenttia pitäisi näyttää yhtä usein ja tärkeänä kuin tuntematonta sotilasta.
Hänelle pitäisi antaa "työn sankari" arvonimi.
Usein kun ihmisiltä kysytään, ketä suomalaista arvostat, monet heittävät jonkun julkkiksen tai poliitikon ikäänkuin vain hyvin menestyvien ( usein vielä kyseenalaisilla keinoilla) elämä olisi arvokasta ja tärkeää,
toivottavasti Vennisestä kertovan ohjelman katsoneet miettisivät, mikä elämässä on tärkeätä ja keitä kannattaa arvostaa.
Mitä kaikkea hän olsi saanutkaan aikaan, jos olisi nähnyt.

Lähettänyt käyttäjä

Venninen on ensimmäinen kasvissyöjä jota aidosti arvostan. Ei tuputtanut tapojaan tai koittanut olla muita parempi, mutta sen sijaan toimi itse mitä mainioimpana esimerkkinä siitä mihin kasvisravinnosta on! Sitkeä, vahva ja terve kuin pukki todella vanhaksi. Ei voi muuta kuin hattua nostaa. Muutenkin mitä mahtavimmat dokumentit, katson nämä aina silloin tällöin suurella kunnioituksella.

Lähettänyt käyttäjä

Antaa todella ajattelemisen aihetta, miten paljon suurempaan ihmisen kyvyt riittävät kuin useimmat meistä pystyvät käyttämään,jos on riittävästi uskoa ja luottamusta itseensä ja elämään. Silloin, kun tekijänä on hieno ja viisas ihminen, ei lopputulos voi olla muuta kuin upea ja koskettava.

Lähettänyt käyttäjä

Todella pysäyttävää katsottavaa! Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä tämä.

Lähettänyt käyttäjä

Pysäytti ja herätti ainakin minut ja muutaman muunkin.

Lähettänyt käyttäjä

Opettajat; näyttäkää nämä dokumentit 8-9 luokalaisille, näytteeksi siitä kannattaako valittaa jos pitsaa ei ole pakastimessa... Jos ei sillä hetkellä aukea elämän salat niin jää ainakin mieleen ja varmasti aukeaa myöhemmin.

Lähettänyt käyttäjä

Hienot dokumentit hienosta miehestä. Kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Katsoin kaikki kolme ohjelmaa. Erittäin vaikuttavaa!

Lähettänyt käyttäjä

KIITOS!!! Aivan ihana ohjelma.Pistää näin vähän alle viiskymppisen miettimään...ja paljon...Kiitos Johan Venninen sinne pilven reunalle ja tänne maallepäin teille hyvien opetusohjelmien tekijät.

Lähettänyt käyttäjä

Olipa onni että huomasin katsoa ohjelman, se vaikutti koko ajatteluuni. Jäin kaipaamaan paikkakuntaa, tosin muodostin siitä itselleni oletuksen eikä se ole tärkeintä. Kiitos!

Lähettänyt käyttäjä

Kaikki Vennisestä kertovat ohjelmat tulisi näyttää koulussa opetuskertomuksena selviytymisestä , viimeistään yläasteikäisille . Melkein tippa silmässä nostan hattua edesmenneelle uskomattomalle suoriutujalle joka ei ollut elämälle eikä muille kateellinen eikä vaipunut itsesääliin vaikeuksien kohdatessa .

Lähettänyt käyttäjä

Upea dokumentti todella kovan elämän kokeneesta ihmisestä. Rauha hänelle ja muistoa kunnioittaen!

Lähettänyt käyttäjä

erittäin hieno näyte todellisesta Suomalaisesta sisusta! tällainen tosidokumentti pitäisi markkinoida ympäri maailmaa? tulisi siinä samalla Suomi tunnetuksi ja edesmennyt Vänninen saisi ansaitsemaansa kunniaa!

Lähettänyt käyttäjä

Johan Venninen on kyllä aito sisukkuuden esikuva.

Lähettänyt käyttäjä

Meille kaikille opiksi otettavaa.Nuorimmasta vanhimpaan. Suurin kunnioitukseni Hänelle vielä tuon puoleiseen

Lähettänyt käyttäjä

Kerrassaan uskomaton herra! En voi muuta kuin kunnioittaa!!!!

Lähettänyt käyttäjä

Tama dokumentti pitaisi nayttaa kaikille nuorille suomalaisille, peruskoulun viimeisella luokalla ja keskiasteen kouluissa. Saate sanoiksi: Jos jokus tuntuu, ettei hommat suju....

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokseni Johan Venniselle, vaikka sinne pilven päälle. Elämäsi antaa uskoa minulle ja on opettanut olemaan valittamatta jostain pienestä. Olet elämäni sankari ja toivottavasti muistaisin aina elämänmyönteisyytesi ja positiivisuutesi? Miehistä parhainta A luokkaa olit ja olet sydämessäni aina.

Lähettänyt käyttäjä

kunnioitus hänen muistolleen mahtava ihminen ja persoona ei pienet murheet haitannut häntä

Lähettänyt käyttäjä

Tuollaisista ohjelmista tulee hyvälle mielelle. Arvostan kovasti edesmennyttä Vennistä. Ahkera ja elämäniloinen mies, jolta ei ideat loppuneet.

Lähettänyt käyttäjä

Tuli vaan mieleen, että jokaiselle tuonpuoleiseen siirtyvälle voisi suoda viimeisen toiveen, jota myös kunnioitetaan (kunhan se on kohtuullinen). Mies rakensi kaivon ja on hyvin ymmärrettävää, että se olisi hyvä säilyttää tuleville sukupolville, kuten myös pihan iso mänty rauhoittaa.

Lähettänyt käyttäjä

Uskomaton kaveri. Oikein hävettää omat kitinät, kun katsoo tämän kaverin vilpitöntä elänäniloa ja asennetta elämään.

Lähettänyt käyttäjä

Todella hienosti mies pärjäsi sokeana ihmisenä. Ei edes moni näkökykyinen pärjää noin hienosti.. Kaikki kunnioitus hänen muistolleen.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista.

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Musta Helsinki

Erkki Vihtosen ja Eero Tuomikosken Musta Helsinki on television alkukauden dokumentti Helsingin asunnottomista alkoholisteista, ”puliukoista”, niin kuin vuonna 1966 sanottiin.

Lue lisää:

Paska juttu – Jumalan teatteri Oulussa

Eeli Aalto oli ainoa, joka katsoi loppuun asti Jumalan teatterin esityksen vuonna 1987. Hänen valokuvansa ovat ainut kuvallinen dokumentti tapauksesta.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Barack Obaman virkaanastujaiset

    Obama rohkaisi virkaanastujaispuheessaan uudistuksiin.

    Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Hussein Obama vannoi valansa Capitol-kukkulalla satojen tuhansien ihmisten seuratessa seremoniaa tapahtumapaikalla.

  • Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.