Hyppää pääsisältöön

Nina Mikkonen puolustaa kotiäitiyttä

Alkuvuodesta 2009 virinnyt kiivas keskustelu päivähoidosta sai alkunsa, kun päivähoidon pakollistamista ehdottanut kirjailija Jarkko Tontti ja kotiäiti Nina Mikkonen ottivat yhteen Aamu-tv:ssä.

— Tämähän (päivähoito) on ihan täydellistä totalitarismia ja fasismia, joka on tuttua jo Hitlerin ja Mussolinin ja Stalinin ajoista lähtien, Mikkonen sanoi Aamu-tv:ssä.

Hänen mukaansa päivähoidon idea pohjautuu SS-johtaja Himmlerin ajatuksiin.

— Himmler keksi, että systeemi tarvitsee lapsia. Ja jotta vanhemmat eivät pääsisi vaikuttamaan ikävällä tavalla lapsiin, otetaan lapsi heti synnyttyään pois ja kasvatetaan se systeemille uskolliseksi. Tästä aivan samasta on nyt kyse, hän sanoi.

Blogikirjoituksessaan päivähoidon siirtämistä osaksi oppivelvollisuutta ehdottanut Jarkko Tontti esitti ohjelmassa voimakkaita väitteitä päivähoidon puolesta.

— On pohjattoman surullista, miten moni suomalaislapsi ei pääse päivähoitoon vaan joutuu olemaan kotona, jopa kouluikään asti, Tontti sanoi.

Tontti viittasi ruotsalaistutkimuksiin, joiden mukaan mitä varhemmin lapsi on laitettu päivähoitoon, sitä paremmin hän menestyy elämässään. Tämä ei Mikkosta vakuuttanut.

— Ruotsi on sammuva yhteiskunta. Eihän siellä lisäänny kuin maahanmuuttajat, Mikkonen latasi.

Kiihkeästi esiintynyt Mikkonen ei aina malttanut antaa puheenvuoroa Tontille. Lopulta Tontti pyysi puheenvuoroa vetoamalla käytöstapoihin.

— Et (saa puheenvuoroa), kun puhut niin hölmöjä. Annan sitten, kun puhut sydämellä, Mikkonen täräytti.

Viikkoa myöhemmin Mikkonen vieraili aiheen tiimoilta Arto Nybergin ohjelmassa. Edeltäneen viikon aikana Mikkosten puhelinliittymä oli tukkeutunut katsojapalautteesta.

Katsojien kommentteja aiheeseen

Tv-persoona Timo T. A. Mikkosen puoliso Nina Mikkonen hoitaa kotona vuosina 2002 ja 2003 syntyneitä poikiaan. Mikkonen on ammatiltaan kampaaja. Kirjailija Jarkko Tontilla on yksi lapsi, alle kouluikäinen tytär. Tontti on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja filosofi.

Katsojien kommentteja:

Kolmisenkymmentä vuotta onkin jo odotettu Kotiäityiden arvostusta uudelleen! Kuinka muutoin kuin Näin Wahwalla puheenvuorolla olisi saanut ääntään kuuluviin näin epämuodikkaassa aiheessa kuin kotihoito. Jokikinen lause oli totta. Kuka sen myöntää uskaltaa, onkin jo rohkea teko. Rohkeutta olisi myöntää asia ennenkaikkea itselleen! Tämä ns Kohu nyt vain osoittaa sen kuinka Järjestelmä uskollista kansa onkaan. Pillipiiparin vietävissä. Ellei näin olisi, ei tällaista myräkkää olisi syntynyt. Kiitos Nina, tästä se lähtee, todellinen keskustelun päänavaus lasten ja nuortemme pahoinvoinnin maailmanlaajuisestikin valtavaan ongelmaan. Päivähoito tai kotihoito, se ei varsinaista ongelmaa poista, mutta Tärkeimmät asiat löytyvät sieltä. Siemen elämäämme.
Laila Helena Lepistö

Tämän palautesivun perusteella tuntuu epäuskottavalta, että Mikkonen on saanut 85% positiivista palautetta...
Einari

Siis aivan älytöntä. Miksi toimittaja antaa
tuon Ninan huutaa ja puhua päälle. Tosi ala-arvoista.
Aihe sinänsä oli ihan mielenkiintoinen mutta
huh tuota emäntää.
kotirouva

Hyvä ROUVA MIKKONEN! Sinun käsityksesi lapsien kasvatuksesta on aivan hirveä! jos olet joutunut olemaan ikinä työelämässä niin silloin tiedät, että lapsia ei voidä jättää kotiin yksin vaan ne vaativat turvallisen ympäristön eli tarha, kerho, ym. Oletko koskaan sallinut pojillesi ulkopuolisia kavereita, joe ette niin ainoa tunne teidän perhettä kohtaan ON SÄÄLIN TUNNE. Tulkaa pois te Mikkoset jostain pilvilinnoista ja antakaa lapsillenne mahdollisuus normaaliin kanssakäymiseen toisten lasten kanssa, koska se on varmasti rikkautta lapsiesi kannalta. Olet oikeasti säälittävä Niina tai sitten
sinulla vain on liikaa aikaa kun olet ns kotiäiti! T TYÖSSÄKÄYVÄ YKSINHUOLTAJA / lAPSI TOSI UPEA JA OSAA KÄYTTÄYTYÄ TILANTEISSA KUIN TILANTEISSA.
Maikka

Kotiäiti Nina Mikkosen luonnehdinnat päiväkotilapsista ja heidän käyttäytymisestään viittaavat siihen, että kotiäiti Nina Mikkonen olisi itsekin ollut päiväkotilapsi...vai millä huonot käytöstavat sitten selitetään? Siis paljon oli myös sellaista asiaa, minkä allekirjoitan itsekin kotihoidon puolesta kuin päiväkotia vastaan, mutta henkilökohtaisuuksin meneminen ja hyökkäävä moukkamaisuus vievät asialta uskottavuutta. Ja välillä rva Mikkonen kyllä pani naurattamaankin argumentteineen. Viihdyttävää.
Sanna Haavisto

Nina Mikkosen käytös televisiolähetyksissä osoitti täysin millainen kasvattaja hän on. Sääliksi käy hänen lapsiaan ja toivonkin, että Nina veisi lapsensa päivähoitoon kodin ulkopuolelle mitä pikimmin sitä parempi, etteivät he saa liian paljon vaikutteita äitinsä käytöstavoista. Olin itse 42 vuotta työelämässä ja kahdesta lapsestani tuli hyvin käyttäytyviä kunnon kansalaisia, vaikka en kotiäiti kokopäiväisesti ollutkaan.
mummeli

Olen täysin samaa mieltä rouva Mikkosen kanssa. Harvinaista, että joku uskaltaa sanoa tuollaisen mielipiteen, jonka uskoo herättävän juuri häneen itseensä kohdistuvaa paheksuntaa. Tässä nähdään pitääkö väittelyoppi paikkansa. Asioitten pitäisi kilpailla eikä puhujien. Media on yhtälailla kuollut mahti, nuoleskelee niitä, joiden oletetaan edustavan yleistä mielipidettä. Tarhat ovat täynnä itsekkäiden äitien tulevia häiriintyneitä teinejä.Millainen on äiti, joka vie lapsensa kaikkina mahdollisina lomapäivinä hoitoon! Lääketehtaat hykertelevät tyytyväisinä, onnellisuuspillereiden kauppa on tulevaisuudessakin turvattu.
TiinakannattaaNinaa

Kotona lapsen on parasta olla. Kotihoidossa oleva lapsi voi: käydä harrastamassa mieleisiään asioita, retkeilemässä itseään kiinnostavissa paikoissa, tapaamassa muita kotona olevia ystäviään, käydä lyhyitä pätkiä kerhossa, askarrella useita kertoja päivässä yksityis ohjauksessa, käydä esim. pulkkamäessä niin usein kuin haluaa ym. Yhtä hyviä ja kehittäviä mahdollisuuksia ei ole tarhalapsilla, jotka joutuvat heräämään aamulla kesken unien, olemaan pitkiä päiviä samassa paikassa, isoissa ryhmissä, hoitajapulasta kärsien useiden vuosien ajan!
Kotiäidit kunniaan!!!

Nina Mikkosen joka sana on 100% oikeaa asiaa, sitä vastaan on turha nousta kenenkään. Itse olen kotiäiti ja neljä poikalasta joista vanhin kehitysvammainen, ei olisi tullut mieleenkään antaa lapsia kenenkään vieraan hoitoon sen jälkeen kun vuoden ikäinen vauvani pahoinpideltiin kunnallisessa kaupungin parhaimmassa perhepäivähoidossa verimakkaraksi siis oli hakattu kolmea asetta käytten, niitä toisia lapsia oli kidutettu myös, ties kuinka kauan. Koko kotiäitiys ajan sain kuulla "kunniaa" kun olin kotona mutta tiesin että teen oikein lapsiani kohtaan että hoidin itse ja päivääkään en antaisi pois se oli elämäni paras ja ihana aika ja muistot kultaiset. Lähdin työelämään kun nuorimmaiset lähti kouluun 4-5 luokalle. Ajan henki ei sietänyt kotiäitiyttä eikä taida sietää senkään vertaa tänäkään aikana. Lapset tuppaa käymään sääliksi. Varhaislapsuus pitää rauhoittaa. Lasten riepotus lopettaa ja antaa lasten kasvaa tosiaankin rauhassa. Äideille palkkapussi kouraan. TÄSSÄ ON PÄÄTTÄJILLE TULTAVA OIKEA YMMÄRRYS ETTÄ SATSATAAN PERHEISIIN TAI MUUTOIN MEILLE KÄY KUIN RUOTSILLE, OLEMME SAMMUKSIIN MENEVÄ YHTEISKUNTA.
P.R-A

Kerrankin joku uskaltaa kritisoida julkisesti päivähoitojärjestelmää!! Hienoa!! En ihmettele natsi-vertauksia, kuin muistelen viimeisimpiä lööppejä koskien päivähoitoa; syötetään väkisin lapsia, pelotellaan ja paljon paljon muuta, mitä meidän vanhempien simät eivät näe eivätkä korvat kuule siitä, mitä päiväkodeissa oikeasti lapsillemme tapahtuu!!
nainen ja äiti

EN OLE NÄHNYT KO. OHJELMAA! MUTTA LTO:NA OLEN EHDOTTOMASTI SITÄ MIELTÄ ETTÄ KO SYSTEEMI EI SOVI KAIKILLE LAPSILLE JA PK:T OVAT USEIN HENKILÖKUNNAN PERSOONIEN LEIMAAVIA. PIENET ALLE 2-VUOTIAAT LAPSET TULISI HOITAA EHDOTTOMASTI KOTONA, MYÖS VANHEMMAT JOS VAIN ON MAHDOLLISTA. PÄIVÄHOITO SUURINE RYHMINEEN ON MASSATUOTANTOA, TÄYTTÖ- JA KÄYTTÖASTEET OVAT YKKÖSKRITEEREJÄ, YKSITTÄINEN LAPSI JÄÄ USEIN JALKOIHIN. METELI ON KAMMOTTAVAA JA PAKKOTAHTISUUS LAMAUTTAA LAPSEN ELÄMÄÄ. USEAT KOLLEGANI OVAT LOPPUUNPALANEITA IHMISIÄ SUURIEN RYHMIEN VUOKSI. HE HALUAISIVAT TEHDÄ TYÖNSÄ HYVIN, MUTTA SYSTEEMI ON MAHDOTON. HALUAMMEKO LISÄÄ KOULUAMPUJIA JA "KOVIA NUORIA" KOSKA ON PAKKO PÄRJÄTÄ MASSAN MUKANA. KYSYY YLI 30-VUOTTA LASTENTARHANOPENA TOIMINUT TULEVA MUMMI

On hienoa, että kotiäidin merkityksestä on saatu aikaan keskustelua! Omat lapseni ovat aikoinaan olleet oman äitini hoidossa ja menneet esikoulun kautta kouluun. Nyt olen itse yhden pojan onnellinen mamma ja olen omien työpäivieni päätteeksi hoitanut tätä pontevaa miehen alkua. Näin äiti on voinut pojan täytettyä 3v voinut tehdä töitä muutamia tunteja viikossa. Nykyäänhän kotona omien lasten hoitamista eivät työantajat kovinkaan pitkälle arvosta kun lasten varttuessa äiti yrittää pyrkiä takaisin työelämään. Minusta tämä on selkeästi arvokysymys. Kotiäidille pitäisi maksaa palkkaa tekemästään arvokkaasta työstä ja siitä pitäisi kertyä eläkettä kuten muillekin työtä tekeville! Kyllä meillä yhteiskunnassa on lisääntynyt selkeästi jonkinlainen välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Niitä kyllä hankitaan mutta ei niitä jakseta hoitaa. Tärkeämpää on edetä uraputkessa.tähän oravanpyörään kuuluvat työhön liittyen lukuisat koulutuspäivät ja yhteiset bileet jne. Oma lukunsa on sitten nämä uusioperheet. Olen omassa työyhteisössäni kauhulla seurannut sitä lasten pomputtelua isien ja äitien luota toiselle. Se ei voi olla jättämättä jälkiä pieniin kehittyviin lapsiin. Kyllä kai se on melko selvää, että lapsen kannalta olisi ihanteellista ainakin alle kouluikäisenä saada varttua turvallisesti kotona. Aina se ei tietenkään ole mahdollista mutta ainakin hoitoryhmien pitäisi olla mahdollisiman pieniä. Joka tapauksessa lapsemme ovat pieniä vain pienen hetken elämästämme. Silloin meidän pitää nauttia heistä täysin siemauksin. Vuodet kuluvat nopeasti ja mennyttä aikaa ei saa takaisin.
mamma

Mielestäni kotiaitiys on parasta lapsille. Oma äitini hoiti meitä kolmea sisarusta kotona. Oma vaimoni on hoitanut viittä lastamme kotona. Paras kasvualusta pienelle lapselle on ehdottomasti oma koti, jossa äiti ja isä ovat läsnä. Sosiaalidemokraattinen ajatus siitä, että yhteiskunta ottaa vastuun lähes kaikesta elämään liittyvästä ei yksinkertaisesti pelaa. Lapset ja nuoret voivat pahoin. Heistä ei ole huolehdittu varhaislapsuuden herkissä vaiheissa. Lisäksi päiväkodeissa on pääsääntöisesti vain naisohjaajia. Tämä antaa lapsille yksipuolisen mallin. Kyllä erityisesti pojat tarvitsevat miestä kasvatukseen! Sama meno jatkuu ala-asteella, kun suurin osa opettajista on naisia. Naiset hoitavat hommansa varmaan ihan OK, mutta tasapaino sukupuolten välillä kasvatuksessa olisi hyvä niin kotona, päiväkodeissa kuin koulussakin. Kotiäitiys ja-isyys kunniaan. Työ, raha ja kunnianhimo ohjaavat aivan liikaa...
Pietari

Nina Mikkosen paatokselline yksinpuhelu ainoastaan oman asiansa puolestapuhujana oli todella ahdistavaa kuultavaa. On hyvin erikoista, ettei hyvinkin sivisyneenä itseään pitävä aikuinen ihminen kyennyt keskustelemaan näinkin tärkeästä asiasta asiallisesi ja saaden mielipiteitään esille painamatta muut vaihtoehdot maan tasalle ja edes kuuntelematta muita mielipiteitä. Olen itse 40 vuotias, viiden eri-ikäisen lapsen äiti ja yhden isoäitikin jo. Äityden lisäksi työ on ollut minulle aina erittäin tärkeää ja olenkin yrittäjä-toimitusjohtaja yrityksessä jossa 11 työntekijän menestys ja hyvinvointi vaatii lähes jatkuvaa läsäoloa ja sitoutumista. Käytännössä lapseni ovat "syntyneet firman takahuoneeseen" ja menneet maailman ihanimpaan päiväkotiin heti kun ovat olleet riittävän vanhoja siihen, noin 1 vuotiaina. Koko perhe on tyytyväinen, lapset ovat aina viihtyneet ihanien tätien ja kavereiden seurassa eikä meillä ole ollut edes huono omatunto lasten päiväkotilapsuudesta. Voineekin vain miettiä, että onkohan lasten hyvä ja rauhallinen käytös päiväkodin hyvän ja kärsivällisen kasvatuksen tulosta? Korostan, että lapset ovat täkeintä meille vanhemmille, varmasti vähintään yhtä rakkaita kuin pariskuna Mikkosillekin omansa, mutta kovin helposti en lähtisi toisten ratkaisuja julkisesi mollaamaan tai arvostelemaan.
Mummi 40v.

Mielestäni näissä keskusteluissa on uskomattominta suvaitsemattomuuden puute. Miksi pitää olla joko - tai, kotihoito vai tarha? Naiset töissä vai kotona? Hyvä kasvatus vai huono kasvatus? Eikö voisi puhua myös siitä, että hyvin monenlaisia teitä on mahdollista kasvaa onnelliseksi ihmiseksi. Tärkeintä on rakkaus, turvallisuus ja riittävä määrä huolehtivia aikuisia. Jokainen perhe saa valita keinoista heille sopivimman. Toisten valintojen arvostelemisen voisi lopettaa ja panostaa äitien, isien ja lapsiperheiden tukemiseen kaikin keinoin.
Ami

Uskomatonta miten toimittaja ei pysty pitämään keskustelijoita kurissa!! Eihän tässä voi "keskustelusta" edes puhua koska katsoja ei saa mitään selvää mitä puhutaan. Kummatkin puhuvat päällekkäin ja erityisesti hyökäävästi ja erittäin aggressiivisesti käyttäytyvä Nina Mikkonen puhuu jatkuvasti kirjailija Tontin päälle. Toimittajan pitäisi osata ohjata keskustelua ja ylläpitää tasapuolista keskustelua. Tämä karkaa täysin käsistä! Saa vihan päälle kun joku noin tyhmä (Nina Mikkonen) pääsee julkisesti laukomaan tuollaisia ajatuksia. Mikkonen syyllistää, menee henkilökohtaisuuksiin ja loukkaa toista keskustelijaa ja myös katsojaa. Millä faktoilla tai perusteilla koulutukseltaan kampaaja (!) julistaa miten asia on. Hän ei ollenkaan kunnioita toista keskutelijaa eikä omaa alkeellisiakaan keskustelutaitoja tai käytöstapoja. Toivoisin, että välitätte tämän palautteen myös hänelle (Mikkoselle) kun en valitettavasti tiedä hänen s-postiaan. Toiselle keskustelijalle haluaisin antaa tukeni. Oma kokemus Suomen tarhahoidosta on ainoastaan positiivinen. Poikani (14 ja 15 v.) ovat fiksuja, osaavia ja hyvin käyttäytyviä nuoria. Eivät polta, harrastavat liikuntaa ja pärjäävät koulussa. Ei siis tarha ole todellakaan ollut huonoksi heille. Päinvastoin. En halua enää katsoa tällaisia ohjelmia. Yle mokasi pahasti kun salli tällaisen juntin julkisen esiintymisen.
(ei nimimerkkiä)

Ajatus, että äiti on velvollinen olemaan kotona, mikä on luonnollinen seuraus Nina Mikkosen mielipiteistä tarkoittaa mm. että: Naiset pitää kouluttaa erityisesti kodinhoitoon ja lastenhoitoon, koska muuten kotiäiti ei ole kovin hyvä tehtävässään ja muutenkin täyttää paikkansa huonosti kotona. Miten käy naisten, joiden lahjat ovat ihan muualla, esimerkiksi insinöörityössä, geenitutkimuksessa, tms.? Pitääkö heiltä kieltää perheen perustaminen, ainakin ilman perusteellista terapiaa, että asenteet saadaan oikeiksi? Vai pitääkö heiltä peräti kieltää oman erityislahjakkuutensa kehittäminen ja hyödyntäminen? Onko lapsille suorastaan vahingoksi, jos nainen on lahjakas jollakin "miehisellä" alalla? Lakia pitää muuttaa siten, että perheen pää (sehän miehestä tässä logiikassa tulee) joutuu vastaamaan äidin elatuksesta myös avioeron jälkeen ja hankkimaan äidille eläketurvan esimerkiksi kuolemantapauksen varalta. On kohtuutonta ajatella, että yhteiskunta takaisi kotiäidin valinnat missään muodossa, varsinkin kun veronmaksajien määrä ja yhteiskunnan tuottavuus yleisemminkin laskisi merkittävästi. Vai muutetaanko yhteiskunta kolhoosiksi, jossa työssäkäyvät miehet maksavat raskaasti veroja, että yhteiskunta voi kustantaa kotona olevien äitien elatuksen ja sosiaaliturvan? Kolmen lapsen kasvattaminen kouluikäiseksi vie helpostikin 15 vuotta. Kun heidät pitää hoitaa kotona, opiskelut pitää hoitaa ennen tai jälkeen lasten hankkimisen. Onko naisen enää mielekästä edes yrittää työelämään? Kohtahan seuraavat sitten kuitenkin lastenlasten hoitaminen ja työelämässä ennen aikojaan rapistuneen miehen huolto. Päädymmekö esim. Japanissa ainakin aikaisemmin vallalla olleeseen malliin, jossa nainen joutuu jättämään työnsä naimisiin mennessään? Miten käy niiden lasten, joiden vanhemmat eivät ole kovin hyviä vanhempia? Vanhemmat voivat olla ihan kunnollisia ja vastuuntuntoisia. He ovat vain vähän tylsiä ja hiekkalaatikkoleikit helposti ikävystyttävät heitä. Pitäisikö heidän kaltaisensa vanhemmat steriloida, etteivät he vanhingossakaan hanki lapsia. Tosiasiahan on, että melankolisesta luonteesta ei ihan helposti saa ilopilleriä, tai sotilaskurin pitäjästä hellittelijää. Ovatko nämä vanhemmiksi sopimattomat ihmiset kelvottomia yksilöitä? Onko ainakin oikein, että heidät syyllistetään kelvottomuudestaan? Mistä hankitaan työntekijät palveluammatteihin? Toki olisi varmasti runsaasti naisia, jotka eivät ole kelvollisia ihaniksi kotiäideiksi, mutta olisiko heillä sopivaa luonnetta palveluammatteihin? Nina Mikkosen absurdit vuosisadan takaiset näkemykset synnyttävät vaikka kuinka paljon yllä olevan kaltaisia absurdeja kysymyksiä. Kuvittelin, että olisimme sentään jo kehittyneet vähän.
Ritu

Aihe ei ole läheskään niin yksikertainen, kuin kotiäitiyden puolustaja, jonka esiipääsy todistaa, että öykkärit pärjää aina. Saiko sen aiemman keskusteluohjelman ylikävelty osanottaja vastaavaa ohjelma-aikaa tärvellyn tilalle?
Viurunen

Eipä ollut kovin järkeviä mielipiteitä Tontillakaan, mutta Mikkonen vei, hermostuessaan, kaiken huomion sinänsä hyvältä asialta! Alle vuosikkaat lapset eivät missään nimessä kuulu päiväkotiin! Eivät he siinä iässä vielä kavereita tarvitse, eikä vielä parina tulevanakaan vuotena. Itse työskentelen päiväkodissa 3-5v. ryhmässä ja murehdin päivittäin sitä, miten vähän, jos ollenkaan, jää aikaa yksittäiselle lapselle.
"tarhan täti"

Tämä on Mikkosen (stalinistinen) käsitys dialogista ja sivistyneestä tavasta kohdata omasta kannastaan poikkeavia mielipiteitä. Tällä esimerkillä kun kotona lastaan kasvattaa 18 vuotta on selvää, ettei jälkipolven sosiaaliset taidot riitä normaalin yksilön elämässään kohtaamien ristiriitojen käsittelemiseen nyky-yhteiskunnan hyväksymin keinoin.
Onko hän perhepäivähoitaja?

täyttä asiaa joka sana!!!!!!!!!!!!
lapsen oikeus

mikkonen vähän ottaa asioista selvää ennenkuin laukoo suustaan tuollaisia älyttömyyksiä! lapset oppii ryhmässä toimimista koulua ajatellen kun ovat päivähoidossa joko tarhassa tai perhepäivähoidossa.taitaa ukko mikkosella saada rouvan päähän tuollaisia typeryyksiä kun on joku julkkis tms. tutkitaan asioita ennen kuin tullaan televisioon räyhäämään.mulla kiehahti kun netistä tämän katsoin, mikkosella ei hajuakaan päivähoidosta, lapset myös kaipaavat ikäistään seuraa jota varmaankaan vanhemmat eivät voi tarjota.järki päähän mikkonen!!!!
olivia

Missäköhän maailmassa Mikkonen elää? Ei tänä päivänä voi saada elämässä tarvittavia sosiaalisia valmiuksia jos ei nokkaansa työnnä kodin ulkopuolelle ennen kouluikää. Mikkonen osoittaa vain itse omistuhaluista itsekkyyttä tahtoessaan pitää lapset äidin valvovan silmän alla niin pitkään kuin mahdollista. Teille jotka sanotte että päiväkoti on laitos, näinhän se on valtion kannalta, muttei suinkaan niiden lapsien jotka pääsevät peuhaamaan lukuisien ikätovereiden kanssa päivittäin.
15v. ja iloinen tarha-ajoista

Voi hyvänen aika mitä rouva Mikkonen suustaan päästää, jokaisella ihmisellä on oikeus omiin mielipiteisiin ja niitä tulisi kunnioittaa, mutta Mikkosella ei ilmeisesti tapakasvatus ole ihan mennyt perille liekkö syy kotikasvatuksen vai minkä? Mikkonen voisi perehtyä asioihin ennen kuin tuomitsee muita ihmisiä heidän valinnoissaan. Itse laitoin lapseni päiväkotiin vuoden kotona olon jälkeen ja päivääkään en ole sitä katunut. Töihin oli pakko mennä että lapselle sai ruokaa ja katon pään päälle. Joillekin lapsille päiväkoti on se ainut turvallinen ja rauhallinen paikka jos kotiolot ovat huonot. Mikkonen ei kyllä itsestään anna kovin hyvää "kotiäidin" kuvaa, tasapainoisuus, itsetunto ja hyvät tavat ovat hukassa ja niitähän opitaan päiväkodeissa jos ei kotona.
mia

Oikein viihteellinen ja hykerryttävän pöyristyttävä pätkä, mutta en tiedä mitä tai keitä kyseinen dialogin irvikuva lopulta palvelee. Ei ainakaan ihmistä,joka haluaisi asiallista keskustelua sinällään erittäin tärkeästä asiasta. Keskustelun kohtalo lienee arvattu jo etukäteen, kun osallistuiksi oli valikoitunut näin epätasainen pari - ehkäpä ylekin haluaa liittyä ns. viihdekanaviin ja ensisijaisesti tuoda katsojien eteen sirkushuveja. Itse asian monipuolisen käsittelyn turvaamiseksi kotiäitiyden ja lapsien kotihoidon puolestapuhujaksi olisi toki tarvittu Tontin kaltainen ihminen, joka kykenee perustelemaan mielipiteitään syvällisemmin ja ehkäpä arvioimaan kriittisemmin Tontin esittämää riippumatonta tutkimustietoa. Täytyy nimittäin muistaa, että kaikki tieteellinen tutkimus on alisteista tieteenalansa paradigmalle ja tuloksia esitettäessä tulee aina tuoda esiin se, mikä on ollut kyseisen tutkimuksen tutkimusasetelma, kuinka aineisto on valittu, kuinka seuranta on toteutettu! Miten ja miksi esitetyt päätetapahtumat on valittu jne. Ilman näiden tutkimusta kuvaavien tietojen esittämistä myös Tontin esille tuoma objektiivinen tutkimustulos muuttuu hänen subjektiiviseksi näkemyksekseen ko. tutkimuksen tuloksista. Ts. enemmän asiallisia väittelyitä ja asiallisia väittelijöitä.
Tuomas Korhonen

turha tästä kiistellä onko päivähoito parempi kun koti hoito kun ei äideillä ole oikeutta hoitaa lapsia kotona! lapsi kun on 3v niin työkkäri pakottaa lapsen hoitoon vaikka itse olisit työttömänä kotona vuodesta toiseen.
lapsi 3v joka lähtee TARHAAN pakotettuna

APUA....Käy sääliksi Rouva lapset. On Mikkoset ansainneet toisensa.Kärpäsenä katossa olisi toisaalta hauskaa katsella heidä keskusteluja kotona.Käytöstavat kaunistavat Rouva Mikkonen, kyllä varmaan jossain järjestetään kursseja missä näitä taitoja voi varttuneempikin nainen vielä opetella.......Toivottavasti!!!!..
Hulluja nuo Mikkoset

Säälittävää, niin säälittävää kuinka Nina Mikkonen paasasi itsensä pussiin..hän puhui(huusi)kuinka lapsista tulee päiväkodissa huonolla tavalla itsekkäitä ja juuri HÄN itse käyttäytyi niin!!Kuin pikkulapsi joka suuttui kun ei tehtykkään kuten hän halusi!!ja toista sellaista kuin itse hän "kasvattaa" kotona..apua!! ja kuinka rasistisia kommentteja..sitähän se teettää kun piirit on liian pienet..
uskomatonta

En haluaisi olla tämän äidin lapsi.
Jaska

Helppohan se on sauhuta hullunkiilto silmissä kotiäitiyden mahtavuudesta kun on itse päässyt "rikkaisiin" naimisiin. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole vai onko?...Niin että kaikki suomen äidit kotiin vaan kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ja kuka maksaa!
aivopesty NM?

Voi niitä lapsia jotka omistaa tollaisen äidin??? Uskomaton nainen. Ei mitään käytöstapoja puhuu päälle eikä kuuntele mitään KÄYTÖSKOULUUN TOLLAISET. Ei saa päästää yleisiin esiintymisiin tuollaisia ihmisiä. Hänestä kuvastui toisi vastuuntunnoton äiti. Ei mitään järkeä....
santtu

Pähkähullu akka! En tiedä oisko pitäny itkeä vai nauraa katsoessa tai kuunnellessa tuota. Timo T.A.Mikkosen vaimo, niin täytyy sanoa että on kyllä vakka kantensa löytänyt. Itse olin pienenä päiväkodissa ja olen todella iloinen että olin,sieltä sain paljon uusia ystäviä ja se on tietynlainen sosiaalinen verkosto,kun irtautuu hetkeksi kodista ja myös se että lapsella on myös joku täysin oma juttunsa päivittäisessa rutiinissa. Opettaa sosiaalisia taitoja sekä kasvamista. Tuo natsi-saksa vertaus oli jo jonkinlainen ennätys. Ja luonne paljastui kun ei suunvuoroa antanut. Voin kuvitella että hänen lapset ovat juuri niitä curling-lapsia,jotka eivät opi pitämään puoliaan kun pääsevät suojatuista ympyröistä pois. Tätä puheenvuoroa voisi pitää varoittavana esimerkkinä,puolesta puhumisen kanssa ei sillä ollut mitään tekemistä.
Jaska

N.Mikkonen, haavekuvasi tämänpäivän suomalaisessa yhteiskunnassa että kaikki äidit voisivat jäädä kotiin huolehtimaan lapsistaan, vaatii parempia perusteluja kuin se meuhkaaminen mitä pystyit lähetyksessä antamaan. Kysytkö koskaan mennessäsi ruokaostoksille,kauppaan ostamaan vaatteita lapsillesi, varatessasi matkoja perheellesi tai ylipäänsä tarvitessasi palveluita itsellesi, HEI NAINEN, sinä joka palvelet minua, eikö sinun pitäisi olla kotona!? PS. Kasvatin yksinhuoltajana lapseni ammattikorkeakouluun ilman suurempia vaikeuksia ja ilman perinteistä perheen elättäjää eli miestä...
Hyvinkasvattanut yksinhuoltaja

Mikkonen puhui asiaa värikkäästi. Vanhempien on helppo ummistaa silmänsä ja tuudittautua työn ja ansaitsemisen maailmaan. Lapset ovat muutaman ihmisen mielihalujen ja vallan armoilla. Päiväkoti on kuitenkin laitos. Jokainen tietää, että ihminen kaipaa vapautta.
Ex-kotiäiti

Kylläpä kotiäidillä oli tarve ilmaista itseään. Todella röyhkeää ja sivistymätöntä käytöstä - aikuiselta ihmiseltä! Harvoin näkee livenä noin itserakasta ja itsekästä ihmistä. Hänen käyttämänsä terminologiakin -"tarha" ja "tarhan tädit" - kertoo, ettei hän edes tiedä, mitä tämän päivän päivähoito on. Puhuisi edes esiopetuksesta ja sosiaalisten valmiuksien luomisesta, niin voisi edes kuvitella hänen tietävän jotain aiheesta, josta hän paasaa. Toivottavasti keskustelu saa jatkoa ja asiasta oikeasti tietävät pääsevät kertomaan asian todellisen laidan. Päiväkodeissamme tehdään todella arvokasta ja merkityksellistä työtä lastemme ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pihalla kuin "tarhan täti"!

Nina puhui äidin äänellä äidistä. Löytyisipä lisää äitejä, jotka pitävät lapsen puolta ja kajauttavat asioita julkisuuteen, kuten Nina meidän muidenkin samoin ajattelevien äitien puolesta. Nina sanoi saman Ruotsista, mitä olen ajatellut Suomesta: sukupuuttoon kuoleva maa. Kun on äiti/äitiys kadotettu, suomalaislapset ovat hädässä, heitteille jätettyjä ja hylättyjä.
Lapsivihamaa

Ei millään pahalla. Mutta rouva Mikkonen vaikuttaa aivan sekopäältä. Meidän perheessä on kaksi lasta (8v ja 2,5v) joista toinen on ollut ja toinen on päivähoidossa. Vanhempi ukkeli meni vuoden ikäisenä päivähoitoon ja nuorempi oli kotona kaksi vuotiaaksi asti. Vanhemman poitsun kanssa päivähoito toimi erinomaisen hyvin. Nyt kun nuorempi ukkeli on ollut puolivuotta hoidossa, on hänen esim. sosiaaliset taidot parantuneet aivan selvästi. Josta voimmekin todeta, että ainakin meidän perheessä kannatetaan päivähoitoa.
isms

Sääliksi käy muut kotiäidit joiden puolesta päästetään tämä ufo puhumaan,huhuuu.
Onks toi elävä?

Olikohan äiti ihan kunnossa?
Varokaa

Tynnyri tyhjä kolisee eniten.
Ope Vantaalta

Kyllä tämä Mikkonen on ihan ulkona ei ihminen tiedä yhtään mistä puhuu yrittääkö hän Kansanedustajaksi vai mikä hömpötys on meneillään minun molemmat lapseni aloittivat päivähoidossa täällä Espoossa tyttö 1 vuoden iässä poika 2-vuoden iässä ja opiskelevat molemmat Ammattikorkeassa tällä hetkellä erittäin motivoituneena ovat viksuja nuorukaisia.
Seppo Romppanen

Liian paksua koko yhteiskuntamme tarvitse jo 1970 luvulta alkaen päivähoitoa ( 1950 luvulta alkaen ). Opiskelin 1960 luvun lopussa Tampereella ja vastaan tuli kymmeniä saman sukupolven lapsia, joita kukaan ei hoitanut, kun vanhempien taloudellisista syistä oli pakko olla töissä. Lapset oli ilman hoitoa, seurauksena mielenterveysongelmat. Tarvitsemme päivähoitoa, mutta siitä on tulossa vastoin 1970-luvun lain ja tarpeesta poiketen ammattikunnan tarpeiden takia koulutusta, ei lapsen hoitamista ja tukemista. Olin lähellä kun isoäidit ( kansanedustajat ) ajoivat läpi, aivan oikein päivähoitolain. Se ei ole suurten sukupolvien laki( aikaansaannos ), vaan isovanhempien aikaansaannos. Vasta myöhemmin siitä tehtiin hyväosastenkin palvelu.
eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja v.j.keto

Eipä ole pikkurouva erityisen hyvää mainosta kotikasvatukselle. Tarhassa luultavasti ainakin opitaan kuuntelemaan ja antamaan puheenvuoro toisellekin.
Pelottavaa!!

Enpä ole pitkään aikaan kuullut tai nähnyt mitään yhtä pöyristyttävää kuin Rouva Mikkonen ja hänen käytöksensä sekä puheensa. Päälle puhuminen on suomalaiselle keskustelulle ominaista, mutta tämä oli yliveto! Järkyttäviä mielipiteitä. Tuolla metodilla kasvatetaan isekeskeisiä, muista ihmisistä piittamattomia aikuisia!
Päiväkodissa hoidettu onnellinen nainen

Oliko kyseinen kotihoidon puolustaja tosiaan mielestään hyvän KOTIkasvatuksn saanut ja muiden mielipiteet huomioon ottava. Fanaatikot vievät valitettavasti uskottavuuden ja antavat asiastaan negatiivisemman kuvan kuin olisi aihetta. Ketkä tässäkin kärsivät? Todennäköisesti Nina Mikkosen lapset saavat kuulla malli-äitinsä esimerkillisestä käyttäytymisestä hetken aikaa, valitettavasti. Kotihoidon asiaa hän ei kyllä millään tavalla vienyt eteenpäin.
Onks järkee?

Kiitos tästä linkistä! Tämä "keskustelu" tulee olemaan Elävän arkiston klassikko vielä vuosienkin kuluttua, viihdeohjelmien katsotuimpia!
Ihmettelijöiden joukossa...

— Palaute on ollut 85-prosenttisesti positiivista, hän sanoi.

Rajuista natsiväitteistään hän ei peräytynyt. Haastattelijan ja haastateltavan käsitykset siitä, milloin päivähoitojärjestelmä on luotu, heittivät toisistaan sadalla vuodella.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Eli kaikki vanhemmat jotka käyvät töissä ja vievät lapsensa päiväkotiin ovat siis natseja.. hyvä Niina!!

Lähettänyt käyttäjä

Tämä oli jotenkin pelottava pätkä. Fanaattisuus kaikessa on pahasta...

  • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    Iron Maiden nauttii suurta suosiota myös Suomessa

    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johanna Tukiainen ja seurustelun vaikeus

Ilkka Kanervan tekstiviestikohu nosti tanssija Johanna Tukiaisen julkisuuteen vuonna 2008. Mirja Pyykkö haastatteli Tukiaista neljä vuotta aiemmin.

Lue lisää:

Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus

Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta.

Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.

  • Aira Samulinin elämäntanssi

    Tanssijan henkilökuva vuodelta 2009.

    Aira Samulinin energisyys on vienyt hänet läpi lukemattomien tanssiaskelien ja henkilökohtaisten tragedioiden. Ja yhä edelleen siitä riittää jaettavaksi toisillekin.

  • Airan tanssitunnilla

    Aira Samulinin tanssitunnilla

    Kolme yks, kolme yks, kaks kaks, kaks yks yks. Helppoa! Mutta tämä oli vasta popcornia. Miten taittuu macarena, tekno, hiphop tai hushus? Aira Samulin näyttää.

  • Fakta homma: Pirre ja Hansu Aira Samulinia tapaamassa

    "Te ette ruikuta, se on hienoo!"

    "Te ette ruikuta, se on hienoo!" toteaa Pirre ihailemalleen Aira Samulinille. Ikinuori Aira Samulin tarjoaa Pirrelle ja Hansulle kahvit ja tuoretta karjalanpiirakkaa Hyrsylän mutkassa.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Salpausselän 50 ensimmäistä vuotta

    Lahdessa on hiihdetty kilpaa vuodesta 1926.

    Lahdessa on kilpailtu vuodesta 1926 sekä maailmanmestaruudesta että kansallisella tasolla. Lähes kaikki kisat nähnyt Pekka Tiilikainen muistelee menneitä tapahtumia.

  • Lahden ensimmäiset MM-isännyydet

    Salpausselän ensimmäiset kansainväliset hiihtokisat 1926.

    Salpausselän ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa hiihdettiin naamarit päässä ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia.

  • MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 Salpausselän MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.

  • Mieshiihtäjät juhlivat Lahdessa 1958

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kisoissa.

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kilpailuissa 1958. Maastohiihdon ja yhdistetyn miehet ottivat yhteensä kolme kultaa.

  • Äiteelle MM-pronssia Lahdessa 1958

    Siiri Rantanen kiri pronssille Lahden MM-kisoissa.

    ”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.

  • Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

    Uusi hyppytapa johti kaksoisvoittoon Lahdessa 1958.

    Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

  • Mieto lipsui MM-pronssille 1978

    Juha Miedon vauhtia hidastivat lipsuvat sukset.

    Puolalaisyllättäjä Josef Luszczek voitti 15 kilometrin kilpailun vuoden 1978 MM-kisoissa. Juha Miedon vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset.

  • Naisille MM-viestin voitto 1989

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi kisan.

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

  • Joukkuemäen neljäs MM-kulta Suomeen 1989

    Suomi vei kullan isäntämaa Norjan nenän edestä.

    Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.

  • Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989

    Naiset hiihtivät kultaa Lahden MM-kisoissa 1989.

    Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten 10 kilometrillä Lahden MM-kisoissa 1989.

  • MM-kolmoisvoitto 15 km:llä 1989

    Lahden kisoissa suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

    Lahden MM-hiihdoissa naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

  • Hartsa hiihti maailman ykköseksi 1989

    Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa

    Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa Lahdessa vuonna 1989.

  • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

    Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

    Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

  • Miehille MM-viestihopeaa Lahdessa 1989

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä.

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä Lahden MM-hiihdoissa 1989. Neljä ensimmäistä joukkuetta tuli maaliin kahden sekunnin sisällä.

  • Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon 2001

    Virpi Kuitunen hiihti kultaa, mutta kärysi dopingista.

    Virpi Kuitunen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Lahden MM-kisojen kiihkeässä takaa-ajokilpailussa vuonna 2001.

  • Kaksoisvoitto ensimmäisessä MM-sprintissä

    Muranen ja Sundqvist hiihtivät Suomelle kultaa 2001.

    Pirjo Muranen ja Kati Sundqvist toivat Suomelle kaksoisvoiton historian ensimmäisessä MM-sprintissä Lahdessa vuonna 2001.

  • Naisten MM-viesti 2001 päättyi dopingskandaaliin

    Viestihopea haihtui dopingkäryyn Lahden kisoissa.

    Lahden MM-kisoissa Suomen naisten viestijoukkue hiihti maaliin toiseksi nopeimmin. Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon dopingkäryn vuoksi hiihto hylättiin.

  • Isometsän menetetty takaa-ajohopea

    Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

    Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

  • Suomen hiihtojoukkueessa jo toinen dopingepäily

    Isometsän jälkeen paljastui seuraava dopingkäry.

    Viikon päästä Jari Isometsän dopingkäryn varmistumisesta Suomen joukkueessa alkoi paljastua uusi dopingtapaus. Mieshiihtäjän nimeä ei annettu vielä julkisuuteen.

  • "Korostan sanaa epäily.."

    Neljä uutta dopingtapausta Lahden MM-hiihdoissa 2001.

    Helmikuun 28. päivänä 2001 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Paavo M. Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä, korostaen sanaa epäily.

  • Mika Myllylän kiirastuli

    Mika Myllylä haastattelussa dopingkäryn jälkeen.

    Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari jäi kiinni Hemohesin käytöstä hiihdon MM-kisoissa 2001. Sitä seuranneet kaksi kuukautta olivat hänen elämänsä pahin painajainen.

  • Saimme kekseliään toiveen – nyt Kalapuikkokeitto on Areenassa

    Toteutamme jatkuvasti toiveita, mutta tahdomme niitä lisää!

    Saimme Instagramissa toiveen julkaista Kalapuikkokeitto-komediasarja Areenaan. Tuo toive osoitti tekijältään hienoa kekseliäisyyttä ja herätti meissä runsasta hilpeyttä. Kalapuikkokeitto on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Areenassa.

  • Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

    Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

    Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

  • Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

    Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

    Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21. ja sunnuntai 26.2.

  • Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

    Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

    Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

  • Viro liittyy EU:hun

    Virosta tulee EU-jäsen

    Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

    Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

    Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

  • Antero Alpolan radiohuumoria

    Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

    Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenaan

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.