Hyppää pääsisältöön

Nina Mikkonen puolustaa kotiäitiyttä

Alkuvuodesta 2009 virinnyt kiivas keskustelu päivähoidosta sai alkunsa, kun päivähoidon pakollistamista ehdottanut kirjailija Jarkko Tontti ja kotiäiti Nina Mikkonen ottivat yhteen Aamu-tv:ssä.

— Tämähän (päivähoito) on ihan täydellistä totalitarismia ja fasismia, joka on tuttua jo Hitlerin ja Mussolinin ja Stalinin ajoista lähtien, Mikkonen sanoi Aamu-tv:ssä.

Hänen mukaansa päivähoidon idea pohjautuu SS-johtaja Himmlerin ajatuksiin.

— Himmler keksi, että systeemi tarvitsee lapsia. Ja jotta vanhemmat eivät pääsisi vaikuttamaan ikävällä tavalla lapsiin, otetaan lapsi heti synnyttyään pois ja kasvatetaan se systeemille uskolliseksi. Tästä aivan samasta on nyt kyse, hän sanoi.

Blogikirjoituksessaan päivähoidon siirtämistä osaksi oppivelvollisuutta ehdottanut Jarkko Tontti esitti ohjelmassa voimakkaita väitteitä päivähoidon puolesta.

— On pohjattoman surullista, miten moni suomalaislapsi ei pääse päivähoitoon vaan joutuu olemaan kotona, jopa kouluikään asti, Tontti sanoi.

Tontti viittasi ruotsalaistutkimuksiin, joiden mukaan mitä varhemmin lapsi on laitettu päivähoitoon, sitä paremmin hän menestyy elämässään. Tämä ei Mikkosta vakuuttanut.

— Ruotsi on sammuva yhteiskunta. Eihän siellä lisäänny kuin maahanmuuttajat, Mikkonen latasi.

Kiihkeästi esiintynyt Mikkonen ei aina malttanut antaa puheenvuoroa Tontille. Lopulta Tontti pyysi puheenvuoroa vetoamalla käytöstapoihin.

— Et (saa puheenvuoroa), kun puhut niin hölmöjä. Annan sitten, kun puhut sydämellä, Mikkonen täräytti.

Viikkoa myöhemmin Mikkonen vieraili aiheen tiimoilta Arto Nybergin ohjelmassa. Edeltäneen viikon aikana Mikkosten puhelinliittymä oli tukkeutunut katsojapalautteesta.

Katsojien kommentteja aiheeseen

Tv-persoona Timo T. A. Mikkosen puoliso Nina Mikkonen hoitaa kotona vuosina 2002 ja 2003 syntyneitä poikiaan. Mikkonen on ammatiltaan kampaaja. Kirjailija Jarkko Tontilla on yksi lapsi, alle kouluikäinen tytär. Tontti on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja filosofi.

Katsojien kommentteja:

Kolmisenkymmentä vuotta onkin jo odotettu Kotiäityiden arvostusta uudelleen! Kuinka muutoin kuin Näin Wahwalla puheenvuorolla olisi saanut ääntään kuuluviin näin epämuodikkaassa aiheessa kuin kotihoito. Jokikinen lause oli totta. Kuka sen myöntää uskaltaa, onkin jo rohkea teko. Rohkeutta olisi myöntää asia ennenkaikkea itselleen! Tämä ns Kohu nyt vain osoittaa sen kuinka Järjestelmä uskollista kansa onkaan. Pillipiiparin vietävissä. Ellei näin olisi, ei tällaista myräkkää olisi syntynyt. Kiitos Nina, tästä se lähtee, todellinen keskustelun päänavaus lasten ja nuortemme pahoinvoinnin maailmanlaajuisestikin valtavaan ongelmaan. Päivähoito tai kotihoito, se ei varsinaista ongelmaa poista, mutta Tärkeimmät asiat löytyvät sieltä. Siemen elämäämme.
Laila Helena Lepistö

Tämän palautesivun perusteella tuntuu epäuskottavalta, että Mikkonen on saanut 85% positiivista palautetta...
Einari

Siis aivan älytöntä. Miksi toimittaja antaa
tuon Ninan huutaa ja puhua päälle. Tosi ala-arvoista.
Aihe sinänsä oli ihan mielenkiintoinen mutta
huh tuota emäntää.
kotirouva

Hyvä ROUVA MIKKONEN! Sinun käsityksesi lapsien kasvatuksesta on aivan hirveä! jos olet joutunut olemaan ikinä työelämässä niin silloin tiedät, että lapsia ei voidä jättää kotiin yksin vaan ne vaativat turvallisen ympäristön eli tarha, kerho, ym. Oletko koskaan sallinut pojillesi ulkopuolisia kavereita, joe ette niin ainoa tunne teidän perhettä kohtaan ON SÄÄLIN TUNNE. Tulkaa pois te Mikkoset jostain pilvilinnoista ja antakaa lapsillenne mahdollisuus normaaliin kanssakäymiseen toisten lasten kanssa, koska se on varmasti rikkautta lapsiesi kannalta. Olet oikeasti säälittävä Niina tai sitten
sinulla vain on liikaa aikaa kun olet ns kotiäiti! T TYÖSSÄKÄYVÄ YKSINHUOLTAJA / lAPSI TOSI UPEA JA OSAA KÄYTTÄYTYÄ TILANTEISSA KUIN TILANTEISSA.
Maikka

Kotiäiti Nina Mikkosen luonnehdinnat päiväkotilapsista ja heidän käyttäytymisestään viittaavat siihen, että kotiäiti Nina Mikkonen olisi itsekin ollut päiväkotilapsi...vai millä huonot käytöstavat sitten selitetään? Siis paljon oli myös sellaista asiaa, minkä allekirjoitan itsekin kotihoidon puolesta kuin päiväkotia vastaan, mutta henkilökohtaisuuksin meneminen ja hyökkäävä moukkamaisuus vievät asialta uskottavuutta. Ja välillä rva Mikkonen kyllä pani naurattamaankin argumentteineen. Viihdyttävää.
Sanna Haavisto

Nina Mikkosen käytös televisiolähetyksissä osoitti täysin millainen kasvattaja hän on. Sääliksi käy hänen lapsiaan ja toivonkin, että Nina veisi lapsensa päivähoitoon kodin ulkopuolelle mitä pikimmin sitä parempi, etteivät he saa liian paljon vaikutteita äitinsä käytöstavoista. Olin itse 42 vuotta työelämässä ja kahdesta lapsestani tuli hyvin käyttäytyviä kunnon kansalaisia, vaikka en kotiäiti kokopäiväisesti ollutkaan.
mummeli

Olen täysin samaa mieltä rouva Mikkosen kanssa. Harvinaista, että joku uskaltaa sanoa tuollaisen mielipiteen, jonka uskoo herättävän juuri häneen itseensä kohdistuvaa paheksuntaa. Tässä nähdään pitääkö väittelyoppi paikkansa. Asioitten pitäisi kilpailla eikä puhujien. Media on yhtälailla kuollut mahti, nuoleskelee niitä, joiden oletetaan edustavan yleistä mielipidettä. Tarhat ovat täynnä itsekkäiden äitien tulevia häiriintyneitä teinejä.Millainen on äiti, joka vie lapsensa kaikkina mahdollisina lomapäivinä hoitoon! Lääketehtaat hykertelevät tyytyväisinä, onnellisuuspillereiden kauppa on tulevaisuudessakin turvattu.
TiinakannattaaNinaa

Kotona lapsen on parasta olla. Kotihoidossa oleva lapsi voi: käydä harrastamassa mieleisiään asioita, retkeilemässä itseään kiinnostavissa paikoissa, tapaamassa muita kotona olevia ystäviään, käydä lyhyitä pätkiä kerhossa, askarrella useita kertoja päivässä yksityis ohjauksessa, käydä esim. pulkkamäessä niin usein kuin haluaa ym. Yhtä hyviä ja kehittäviä mahdollisuuksia ei ole tarhalapsilla, jotka joutuvat heräämään aamulla kesken unien, olemaan pitkiä päiviä samassa paikassa, isoissa ryhmissä, hoitajapulasta kärsien useiden vuosien ajan!
Kotiäidit kunniaan!!!

Nina Mikkosen joka sana on 100% oikeaa asiaa, sitä vastaan on turha nousta kenenkään. Itse olen kotiäiti ja neljä poikalasta joista vanhin kehitysvammainen, ei olisi tullut mieleenkään antaa lapsia kenenkään vieraan hoitoon sen jälkeen kun vuoden ikäinen vauvani pahoinpideltiin kunnallisessa kaupungin parhaimmassa perhepäivähoidossa verimakkaraksi siis oli hakattu kolmea asetta käytten, niitä toisia lapsia oli kidutettu myös, ties kuinka kauan. Koko kotiäitiys ajan sain kuulla "kunniaa" kun olin kotona mutta tiesin että teen oikein lapsiani kohtaan että hoidin itse ja päivääkään en antaisi pois se oli elämäni paras ja ihana aika ja muistot kultaiset. Lähdin työelämään kun nuorimmaiset lähti kouluun 4-5 luokalle. Ajan henki ei sietänyt kotiäitiyttä eikä taida sietää senkään vertaa tänäkään aikana. Lapset tuppaa käymään sääliksi. Varhaislapsuus pitää rauhoittaa. Lasten riepotus lopettaa ja antaa lasten kasvaa tosiaankin rauhassa. Äideille palkkapussi kouraan. TÄSSÄ ON PÄÄTTÄJILLE TULTAVA OIKEA YMMÄRRYS ETTÄ SATSATAAN PERHEISIIN TAI MUUTOIN MEILLE KÄY KUIN RUOTSILLE, OLEMME SAMMUKSIIN MENEVÄ YHTEISKUNTA.
P.R-A

Kerrankin joku uskaltaa kritisoida julkisesti päivähoitojärjestelmää!! Hienoa!! En ihmettele natsi-vertauksia, kuin muistelen viimeisimpiä lööppejä koskien päivähoitoa; syötetään väkisin lapsia, pelotellaan ja paljon paljon muuta, mitä meidän vanhempien simät eivät näe eivätkä korvat kuule siitä, mitä päiväkodeissa oikeasti lapsillemme tapahtuu!!
nainen ja äiti

EN OLE NÄHNYT KO. OHJELMAA! MUTTA LTO:NA OLEN EHDOTTOMASTI SITÄ MIELTÄ ETTÄ KO SYSTEEMI EI SOVI KAIKILLE LAPSILLE JA PK:T OVAT USEIN HENKILÖKUNNAN PERSOONIEN LEIMAAVIA. PIENET ALLE 2-VUOTIAAT LAPSET TULISI HOITAA EHDOTTOMASTI KOTONA, MYÖS VANHEMMAT JOS VAIN ON MAHDOLLISTA. PÄIVÄHOITO SUURINE RYHMINEEN ON MASSATUOTANTOA, TÄYTTÖ- JA KÄYTTÖASTEET OVAT YKKÖSKRITEEREJÄ, YKSITTÄINEN LAPSI JÄÄ USEIN JALKOIHIN. METELI ON KAMMOTTAVAA JA PAKKOTAHTISUUS LAMAUTTAA LAPSEN ELÄMÄÄ. USEAT KOLLEGANI OVAT LOPPUUNPALANEITA IHMISIÄ SUURIEN RYHMIEN VUOKSI. HE HALUAISIVAT TEHDÄ TYÖNSÄ HYVIN, MUTTA SYSTEEMI ON MAHDOTON. HALUAMMEKO LISÄÄ KOULUAMPUJIA JA "KOVIA NUORIA" KOSKA ON PAKKO PÄRJÄTÄ MASSAN MUKANA. KYSYY YLI 30-VUOTTA LASTENTARHANOPENA TOIMINUT TULEVA MUMMI

On hienoa, että kotiäidin merkityksestä on saatu aikaan keskustelua! Omat lapseni ovat aikoinaan olleet oman äitini hoidossa ja menneet esikoulun kautta kouluun. Nyt olen itse yhden pojan onnellinen mamma ja olen omien työpäivieni päätteeksi hoitanut tätä pontevaa miehen alkua. Näin äiti on voinut pojan täytettyä 3v voinut tehdä töitä muutamia tunteja viikossa. Nykyäänhän kotona omien lasten hoitamista eivät työantajat kovinkaan pitkälle arvosta kun lasten varttuessa äiti yrittää pyrkiä takaisin työelämään. Minusta tämä on selkeästi arvokysymys. Kotiäidille pitäisi maksaa palkkaa tekemästään arvokkaasta työstä ja siitä pitäisi kertyä eläkettä kuten muillekin työtä tekeville! Kyllä meillä yhteiskunnassa on lisääntynyt selkeästi jonkinlainen välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Niitä kyllä hankitaan mutta ei niitä jakseta hoitaa. Tärkeämpää on edetä uraputkessa.tähän oravanpyörään kuuluvat työhön liittyen lukuisat koulutuspäivät ja yhteiset bileet jne. Oma lukunsa on sitten nämä uusioperheet. Olen omassa työyhteisössäni kauhulla seurannut sitä lasten pomputtelua isien ja äitien luota toiselle. Se ei voi olla jättämättä jälkiä pieniin kehittyviin lapsiin. Kyllä kai se on melko selvää, että lapsen kannalta olisi ihanteellista ainakin alle kouluikäisenä saada varttua turvallisesti kotona. Aina se ei tietenkään ole mahdollista mutta ainakin hoitoryhmien pitäisi olla mahdollisiman pieniä. Joka tapauksessa lapsemme ovat pieniä vain pienen hetken elämästämme. Silloin meidän pitää nauttia heistä täysin siemauksin. Vuodet kuluvat nopeasti ja mennyttä aikaa ei saa takaisin.
mamma

Mielestäni kotiaitiys on parasta lapsille. Oma äitini hoiti meitä kolmea sisarusta kotona. Oma vaimoni on hoitanut viittä lastamme kotona. Paras kasvualusta pienelle lapselle on ehdottomasti oma koti, jossa äiti ja isä ovat läsnä. Sosiaalidemokraattinen ajatus siitä, että yhteiskunta ottaa vastuun lähes kaikesta elämään liittyvästä ei yksinkertaisesti pelaa. Lapset ja nuoret voivat pahoin. Heistä ei ole huolehdittu varhaislapsuuden herkissä vaiheissa. Lisäksi päiväkodeissa on pääsääntöisesti vain naisohjaajia. Tämä antaa lapsille yksipuolisen mallin. Kyllä erityisesti pojat tarvitsevat miestä kasvatukseen! Sama meno jatkuu ala-asteella, kun suurin osa opettajista on naisia. Naiset hoitavat hommansa varmaan ihan OK, mutta tasapaino sukupuolten välillä kasvatuksessa olisi hyvä niin kotona, päiväkodeissa kuin koulussakin. Kotiäitiys ja-isyys kunniaan. Työ, raha ja kunnianhimo ohjaavat aivan liikaa...
Pietari

Nina Mikkosen paatokselline yksinpuhelu ainoastaan oman asiansa puolestapuhujana oli todella ahdistavaa kuultavaa. On hyvin erikoista, ettei hyvinkin sivisyneenä itseään pitävä aikuinen ihminen kyennyt keskustelemaan näinkin tärkeästä asiasta asiallisesi ja saaden mielipiteitään esille painamatta muut vaihtoehdot maan tasalle ja edes kuuntelematta muita mielipiteitä. Olen itse 40 vuotias, viiden eri-ikäisen lapsen äiti ja yhden isoäitikin jo. Äityden lisäksi työ on ollut minulle aina erittäin tärkeää ja olenkin yrittäjä-toimitusjohtaja yrityksessä jossa 11 työntekijän menestys ja hyvinvointi vaatii lähes jatkuvaa läsäoloa ja sitoutumista. Käytännössä lapseni ovat "syntyneet firman takahuoneeseen" ja menneet maailman ihanimpaan päiväkotiin heti kun ovat olleet riittävän vanhoja siihen, noin 1 vuotiaina. Koko perhe on tyytyväinen, lapset ovat aina viihtyneet ihanien tätien ja kavereiden seurassa eikä meillä ole ollut edes huono omatunto lasten päiväkotilapsuudesta. Voineekin vain miettiä, että onkohan lasten hyvä ja rauhallinen käytös päiväkodin hyvän ja kärsivällisen kasvatuksen tulosta? Korostan, että lapset ovat täkeintä meille vanhemmille, varmasti vähintään yhtä rakkaita kuin pariskuna Mikkosillekin omansa, mutta kovin helposti en lähtisi toisten ratkaisuja julkisesi mollaamaan tai arvostelemaan.
Mummi 40v.

Mielestäni näissä keskusteluissa on uskomattominta suvaitsemattomuuden puute. Miksi pitää olla joko - tai, kotihoito vai tarha? Naiset töissä vai kotona? Hyvä kasvatus vai huono kasvatus? Eikö voisi puhua myös siitä, että hyvin monenlaisia teitä on mahdollista kasvaa onnelliseksi ihmiseksi. Tärkeintä on rakkaus, turvallisuus ja riittävä määrä huolehtivia aikuisia. Jokainen perhe saa valita keinoista heille sopivimman. Toisten valintojen arvostelemisen voisi lopettaa ja panostaa äitien, isien ja lapsiperheiden tukemiseen kaikin keinoin.
Ami

Uskomatonta miten toimittaja ei pysty pitämään keskustelijoita kurissa!! Eihän tässä voi "keskustelusta" edes puhua koska katsoja ei saa mitään selvää mitä puhutaan. Kummatkin puhuvat päällekkäin ja erityisesti hyökäävästi ja erittäin aggressiivisesti käyttäytyvä Nina Mikkonen puhuu jatkuvasti kirjailija Tontin päälle. Toimittajan pitäisi osata ohjata keskustelua ja ylläpitää tasapuolista keskustelua. Tämä karkaa täysin käsistä! Saa vihan päälle kun joku noin tyhmä (Nina Mikkonen) pääsee julkisesti laukomaan tuollaisia ajatuksia. Mikkonen syyllistää, menee henkilökohtaisuuksiin ja loukkaa toista keskustelijaa ja myös katsojaa. Millä faktoilla tai perusteilla koulutukseltaan kampaaja (!) julistaa miten asia on. Hän ei ollenkaan kunnioita toista keskutelijaa eikä omaa alkeellisiakaan keskustelutaitoja tai käytöstapoja. Toivoisin, että välitätte tämän palautteen myös hänelle (Mikkoselle) kun en valitettavasti tiedä hänen s-postiaan. Toiselle keskustelijalle haluaisin antaa tukeni. Oma kokemus Suomen tarhahoidosta on ainoastaan positiivinen. Poikani (14 ja 15 v.) ovat fiksuja, osaavia ja hyvin käyttäytyviä nuoria. Eivät polta, harrastavat liikuntaa ja pärjäävät koulussa. Ei siis tarha ole todellakaan ollut huonoksi heille. Päinvastoin. En halua enää katsoa tällaisia ohjelmia. Yle mokasi pahasti kun salli tällaisen juntin julkisen esiintymisen.
(ei nimimerkkiä)

Ajatus, että äiti on velvollinen olemaan kotona, mikä on luonnollinen seuraus Nina Mikkosen mielipiteistä tarkoittaa mm. että: Naiset pitää kouluttaa erityisesti kodinhoitoon ja lastenhoitoon, koska muuten kotiäiti ei ole kovin hyvä tehtävässään ja muutenkin täyttää paikkansa huonosti kotona. Miten käy naisten, joiden lahjat ovat ihan muualla, esimerkiksi insinöörityössä, geenitutkimuksessa, tms.? Pitääkö heiltä kieltää perheen perustaminen, ainakin ilman perusteellista terapiaa, että asenteet saadaan oikeiksi? Vai pitääkö heiltä peräti kieltää oman erityislahjakkuutensa kehittäminen ja hyödyntäminen? Onko lapsille suorastaan vahingoksi, jos nainen on lahjakas jollakin "miehisellä" alalla? Lakia pitää muuttaa siten, että perheen pää (sehän miehestä tässä logiikassa tulee) joutuu vastaamaan äidin elatuksesta myös avioeron jälkeen ja hankkimaan äidille eläketurvan esimerkiksi kuolemantapauksen varalta. On kohtuutonta ajatella, että yhteiskunta takaisi kotiäidin valinnat missään muodossa, varsinkin kun veronmaksajien määrä ja yhteiskunnan tuottavuus yleisemminkin laskisi merkittävästi. Vai muutetaanko yhteiskunta kolhoosiksi, jossa työssäkäyvät miehet maksavat raskaasti veroja, että yhteiskunta voi kustantaa kotona olevien äitien elatuksen ja sosiaaliturvan? Kolmen lapsen kasvattaminen kouluikäiseksi vie helpostikin 15 vuotta. Kun heidät pitää hoitaa kotona, opiskelut pitää hoitaa ennen tai jälkeen lasten hankkimisen. Onko naisen enää mielekästä edes yrittää työelämään? Kohtahan seuraavat sitten kuitenkin lastenlasten hoitaminen ja työelämässä ennen aikojaan rapistuneen miehen huolto. Päädymmekö esim. Japanissa ainakin aikaisemmin vallalla olleeseen malliin, jossa nainen joutuu jättämään työnsä naimisiin mennessään? Miten käy niiden lasten, joiden vanhemmat eivät ole kovin hyviä vanhempia? Vanhemmat voivat olla ihan kunnollisia ja vastuuntuntoisia. He ovat vain vähän tylsiä ja hiekkalaatikkoleikit helposti ikävystyttävät heitä. Pitäisikö heidän kaltaisensa vanhemmat steriloida, etteivät he vanhingossakaan hanki lapsia. Tosiasiahan on, että melankolisesta luonteesta ei ihan helposti saa ilopilleriä, tai sotilaskurin pitäjästä hellittelijää. Ovatko nämä vanhemmiksi sopimattomat ihmiset kelvottomia yksilöitä? Onko ainakin oikein, että heidät syyllistetään kelvottomuudestaan? Mistä hankitaan työntekijät palveluammatteihin? Toki olisi varmasti runsaasti naisia, jotka eivät ole kelvollisia ihaniksi kotiäideiksi, mutta olisiko heillä sopivaa luonnetta palveluammatteihin? Nina Mikkosen absurdit vuosisadan takaiset näkemykset synnyttävät vaikka kuinka paljon yllä olevan kaltaisia absurdeja kysymyksiä. Kuvittelin, että olisimme sentään jo kehittyneet vähän.
Ritu

Aihe ei ole läheskään niin yksikertainen, kuin kotiäitiyden puolustaja, jonka esiipääsy todistaa, että öykkärit pärjää aina. Saiko sen aiemman keskusteluohjelman ylikävelty osanottaja vastaavaa ohjelma-aikaa tärvellyn tilalle?
Viurunen

Eipä ollut kovin järkeviä mielipiteitä Tontillakaan, mutta Mikkonen vei, hermostuessaan, kaiken huomion sinänsä hyvältä asialta! Alle vuosikkaat lapset eivät missään nimessä kuulu päiväkotiin! Eivät he siinä iässä vielä kavereita tarvitse, eikä vielä parina tulevanakaan vuotena. Itse työskentelen päiväkodissa 3-5v. ryhmässä ja murehdin päivittäin sitä, miten vähän, jos ollenkaan, jää aikaa yksittäiselle lapselle.
"tarhan täti"

Tämä on Mikkosen (stalinistinen) käsitys dialogista ja sivistyneestä tavasta kohdata omasta kannastaan poikkeavia mielipiteitä. Tällä esimerkillä kun kotona lastaan kasvattaa 18 vuotta on selvää, ettei jälkipolven sosiaaliset taidot riitä normaalin yksilön elämässään kohtaamien ristiriitojen käsittelemiseen nyky-yhteiskunnan hyväksymin keinoin.
Onko hän perhepäivähoitaja?

täyttä asiaa joka sana!!!!!!!!!!!!
lapsen oikeus

mikkonen vähän ottaa asioista selvää ennenkuin laukoo suustaan tuollaisia älyttömyyksiä! lapset oppii ryhmässä toimimista koulua ajatellen kun ovat päivähoidossa joko tarhassa tai perhepäivähoidossa.taitaa ukko mikkosella saada rouvan päähän tuollaisia typeryyksiä kun on joku julkkis tms. tutkitaan asioita ennen kuin tullaan televisioon räyhäämään.mulla kiehahti kun netistä tämän katsoin, mikkosella ei hajuakaan päivähoidosta, lapset myös kaipaavat ikäistään seuraa jota varmaankaan vanhemmat eivät voi tarjota.järki päähän mikkonen!!!!
olivia

Missäköhän maailmassa Mikkonen elää? Ei tänä päivänä voi saada elämässä tarvittavia sosiaalisia valmiuksia jos ei nokkaansa työnnä kodin ulkopuolelle ennen kouluikää. Mikkonen osoittaa vain itse omistuhaluista itsekkyyttä tahtoessaan pitää lapset äidin valvovan silmän alla niin pitkään kuin mahdollista. Teille jotka sanotte että päiväkoti on laitos, näinhän se on valtion kannalta, muttei suinkaan niiden lapsien jotka pääsevät peuhaamaan lukuisien ikätovereiden kanssa päivittäin.
15v. ja iloinen tarha-ajoista

Voi hyvänen aika mitä rouva Mikkonen suustaan päästää, jokaisella ihmisellä on oikeus omiin mielipiteisiin ja niitä tulisi kunnioittaa, mutta Mikkosella ei ilmeisesti tapakasvatus ole ihan mennyt perille liekkö syy kotikasvatuksen vai minkä? Mikkonen voisi perehtyä asioihin ennen kuin tuomitsee muita ihmisiä heidän valinnoissaan. Itse laitoin lapseni päiväkotiin vuoden kotona olon jälkeen ja päivääkään en ole sitä katunut. Töihin oli pakko mennä että lapselle sai ruokaa ja katon pään päälle. Joillekin lapsille päiväkoti on se ainut turvallinen ja rauhallinen paikka jos kotiolot ovat huonot. Mikkonen ei kyllä itsestään anna kovin hyvää "kotiäidin" kuvaa, tasapainoisuus, itsetunto ja hyvät tavat ovat hukassa ja niitähän opitaan päiväkodeissa jos ei kotona.
mia

Oikein viihteellinen ja hykerryttävän pöyristyttävä pätkä, mutta en tiedä mitä tai keitä kyseinen dialogin irvikuva lopulta palvelee. Ei ainakaan ihmistä,joka haluaisi asiallista keskustelua sinällään erittäin tärkeästä asiasta. Keskustelun kohtalo lienee arvattu jo etukäteen, kun osallistuiksi oli valikoitunut näin epätasainen pari - ehkäpä ylekin haluaa liittyä ns. viihdekanaviin ja ensisijaisesti tuoda katsojien eteen sirkushuveja. Itse asian monipuolisen käsittelyn turvaamiseksi kotiäitiyden ja lapsien kotihoidon puolestapuhujaksi olisi toki tarvittu Tontin kaltainen ihminen, joka kykenee perustelemaan mielipiteitään syvällisemmin ja ehkäpä arvioimaan kriittisemmin Tontin esittämää riippumatonta tutkimustietoa. Täytyy nimittäin muistaa, että kaikki tieteellinen tutkimus on alisteista tieteenalansa paradigmalle ja tuloksia esitettäessä tulee aina tuoda esiin se, mikä on ollut kyseisen tutkimuksen tutkimusasetelma, kuinka aineisto on valittu, kuinka seuranta on toteutettu! Miten ja miksi esitetyt päätetapahtumat on valittu jne. Ilman näiden tutkimusta kuvaavien tietojen esittämistä myös Tontin esille tuoma objektiivinen tutkimustulos muuttuu hänen subjektiiviseksi näkemyksekseen ko. tutkimuksen tuloksista. Ts. enemmän asiallisia väittelyitä ja asiallisia väittelijöitä.
Tuomas Korhonen

turha tästä kiistellä onko päivähoito parempi kun koti hoito kun ei äideillä ole oikeutta hoitaa lapsia kotona! lapsi kun on 3v niin työkkäri pakottaa lapsen hoitoon vaikka itse olisit työttömänä kotona vuodesta toiseen.
lapsi 3v joka lähtee TARHAAN pakotettuna

APUA....Käy sääliksi Rouva lapset. On Mikkoset ansainneet toisensa.Kärpäsenä katossa olisi toisaalta hauskaa katsella heidä keskusteluja kotona.Käytöstavat kaunistavat Rouva Mikkonen, kyllä varmaan jossain järjestetään kursseja missä näitä taitoja voi varttuneempikin nainen vielä opetella.......Toivottavasti!!!!..
Hulluja nuo Mikkoset

Säälittävää, niin säälittävää kuinka Nina Mikkonen paasasi itsensä pussiin..hän puhui(huusi)kuinka lapsista tulee päiväkodissa huonolla tavalla itsekkäitä ja juuri HÄN itse käyttäytyi niin!!Kuin pikkulapsi joka suuttui kun ei tehtykkään kuten hän halusi!!ja toista sellaista kuin itse hän "kasvattaa" kotona..apua!! ja kuinka rasistisia kommentteja..sitähän se teettää kun piirit on liian pienet..
uskomatonta

En haluaisi olla tämän äidin lapsi.
Jaska

Helppohan se on sauhuta hullunkiilto silmissä kotiäitiyden mahtavuudesta kun on itse päässyt "rikkaisiin" naimisiin. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole vai onko?...Niin että kaikki suomen äidit kotiin vaan kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ja kuka maksaa!
aivopesty NM?

Voi niitä lapsia jotka omistaa tollaisen äidin??? Uskomaton nainen. Ei mitään käytöstapoja puhuu päälle eikä kuuntele mitään KÄYTÖSKOULUUN TOLLAISET. Ei saa päästää yleisiin esiintymisiin tuollaisia ihmisiä. Hänestä kuvastui toisi vastuuntunnoton äiti. Ei mitään järkeä....
santtu

Pähkähullu akka! En tiedä oisko pitäny itkeä vai nauraa katsoessa tai kuunnellessa tuota. Timo T.A.Mikkosen vaimo, niin täytyy sanoa että on kyllä vakka kantensa löytänyt. Itse olin pienenä päiväkodissa ja olen todella iloinen että olin,sieltä sain paljon uusia ystäviä ja se on tietynlainen sosiaalinen verkosto,kun irtautuu hetkeksi kodista ja myös se että lapsella on myös joku täysin oma juttunsa päivittäisessa rutiinissa. Opettaa sosiaalisia taitoja sekä kasvamista. Tuo natsi-saksa vertaus oli jo jonkinlainen ennätys. Ja luonne paljastui kun ei suunvuoroa antanut. Voin kuvitella että hänen lapset ovat juuri niitä curling-lapsia,jotka eivät opi pitämään puoliaan kun pääsevät suojatuista ympyröistä pois. Tätä puheenvuoroa voisi pitää varoittavana esimerkkinä,puolesta puhumisen kanssa ei sillä ollut mitään tekemistä.
Jaska

N.Mikkonen, haavekuvasi tämänpäivän suomalaisessa yhteiskunnassa että kaikki äidit voisivat jäädä kotiin huolehtimaan lapsistaan, vaatii parempia perusteluja kuin se meuhkaaminen mitä pystyit lähetyksessä antamaan. Kysytkö koskaan mennessäsi ruokaostoksille,kauppaan ostamaan vaatteita lapsillesi, varatessasi matkoja perheellesi tai ylipäänsä tarvitessasi palveluita itsellesi, HEI NAINEN, sinä joka palvelet minua, eikö sinun pitäisi olla kotona!? PS. Kasvatin yksinhuoltajana lapseni ammattikorkeakouluun ilman suurempia vaikeuksia ja ilman perinteistä perheen elättäjää eli miestä...
Hyvinkasvattanut yksinhuoltaja

Mikkonen puhui asiaa värikkäästi. Vanhempien on helppo ummistaa silmänsä ja tuudittautua työn ja ansaitsemisen maailmaan. Lapset ovat muutaman ihmisen mielihalujen ja vallan armoilla. Päiväkoti on kuitenkin laitos. Jokainen tietää, että ihminen kaipaa vapautta.
Ex-kotiäiti

Kylläpä kotiäidillä oli tarve ilmaista itseään. Todella röyhkeää ja sivistymätöntä käytöstä - aikuiselta ihmiseltä! Harvoin näkee livenä noin itserakasta ja itsekästä ihmistä. Hänen käyttämänsä terminologiakin -"tarha" ja "tarhan tädit" - kertoo, ettei hän edes tiedä, mitä tämän päivän päivähoito on. Puhuisi edes esiopetuksesta ja sosiaalisten valmiuksien luomisesta, niin voisi edes kuvitella hänen tietävän jotain aiheesta, josta hän paasaa. Toivottavasti keskustelu saa jatkoa ja asiasta oikeasti tietävät pääsevät kertomaan asian todellisen laidan. Päiväkodeissamme tehdään todella arvokasta ja merkityksellistä työtä lastemme ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pihalla kuin "tarhan täti"!

Nina puhui äidin äänellä äidistä. Löytyisipä lisää äitejä, jotka pitävät lapsen puolta ja kajauttavat asioita julkisuuteen, kuten Nina meidän muidenkin samoin ajattelevien äitien puolesta. Nina sanoi saman Ruotsista, mitä olen ajatellut Suomesta: sukupuuttoon kuoleva maa. Kun on äiti/äitiys kadotettu, suomalaislapset ovat hädässä, heitteille jätettyjä ja hylättyjä.
Lapsivihamaa

Ei millään pahalla. Mutta rouva Mikkonen vaikuttaa aivan sekopäältä. Meidän perheessä on kaksi lasta (8v ja 2,5v) joista toinen on ollut ja toinen on päivähoidossa. Vanhempi ukkeli meni vuoden ikäisenä päivähoitoon ja nuorempi oli kotona kaksi vuotiaaksi asti. Vanhemman poitsun kanssa päivähoito toimi erinomaisen hyvin. Nyt kun nuorempi ukkeli on ollut puolivuotta hoidossa, on hänen esim. sosiaaliset taidot parantuneet aivan selvästi. Josta voimmekin todeta, että ainakin meidän perheessä kannatetaan päivähoitoa.
isms

Sääliksi käy muut kotiäidit joiden puolesta päästetään tämä ufo puhumaan,huhuuu.
Onks toi elävä?

Olikohan äiti ihan kunnossa?
Varokaa

Tynnyri tyhjä kolisee eniten.
Ope Vantaalta

Kyllä tämä Mikkonen on ihan ulkona ei ihminen tiedä yhtään mistä puhuu yrittääkö hän Kansanedustajaksi vai mikä hömpötys on meneillään minun molemmat lapseni aloittivat päivähoidossa täällä Espoossa tyttö 1 vuoden iässä poika 2-vuoden iässä ja opiskelevat molemmat Ammattikorkeassa tällä hetkellä erittäin motivoituneena ovat viksuja nuorukaisia.
Seppo Romppanen

Liian paksua koko yhteiskuntamme tarvitse jo 1970 luvulta alkaen päivähoitoa ( 1950 luvulta alkaen ). Opiskelin 1960 luvun lopussa Tampereella ja vastaan tuli kymmeniä saman sukupolven lapsia, joita kukaan ei hoitanut, kun vanhempien taloudellisista syistä oli pakko olla töissä. Lapset oli ilman hoitoa, seurauksena mielenterveysongelmat. Tarvitsemme päivähoitoa, mutta siitä on tulossa vastoin 1970-luvun lain ja tarpeesta poiketen ammattikunnan tarpeiden takia koulutusta, ei lapsen hoitamista ja tukemista. Olin lähellä kun isoäidit ( kansanedustajat ) ajoivat läpi, aivan oikein päivähoitolain. Se ei ole suurten sukupolvien laki( aikaansaannos ), vaan isovanhempien aikaansaannos. Vasta myöhemmin siitä tehtiin hyväosastenkin palvelu.
eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja v.j.keto

Eipä ole pikkurouva erityisen hyvää mainosta kotikasvatukselle. Tarhassa luultavasti ainakin opitaan kuuntelemaan ja antamaan puheenvuoro toisellekin.
Pelottavaa!!

Enpä ole pitkään aikaan kuullut tai nähnyt mitään yhtä pöyristyttävää kuin Rouva Mikkonen ja hänen käytöksensä sekä puheensa. Päälle puhuminen on suomalaiselle keskustelulle ominaista, mutta tämä oli yliveto! Järkyttäviä mielipiteitä. Tuolla metodilla kasvatetaan isekeskeisiä, muista ihmisistä piittamattomia aikuisia!
Päiväkodissa hoidettu onnellinen nainen

Oliko kyseinen kotihoidon puolustaja tosiaan mielestään hyvän KOTIkasvatuksn saanut ja muiden mielipiteet huomioon ottava. Fanaatikot vievät valitettavasti uskottavuuden ja antavat asiastaan negatiivisemman kuvan kuin olisi aihetta. Ketkä tässäkin kärsivät? Todennäköisesti Nina Mikkosen lapset saavat kuulla malli-äitinsä esimerkillisestä käyttäytymisestä hetken aikaa, valitettavasti. Kotihoidon asiaa hän ei kyllä millään tavalla vienyt eteenpäin.
Onks järkee?

Kiitos tästä linkistä! Tämä "keskustelu" tulee olemaan Elävän arkiston klassikko vielä vuosienkin kuluttua, viihdeohjelmien katsotuimpia!
Ihmettelijöiden joukossa...

— Palaute on ollut 85-prosenttisesti positiivista, hän sanoi.

Rajuista natsiväitteistään hän ei peräytynyt. Haastattelijan ja haastateltavan käsitykset siitä, milloin päivähoitojärjestelmä on luotu, heittivät toisistaan sadalla vuodella.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Eli kaikki vanhemmat jotka käyvät töissä ja vievät lapsensa päiväkotiin ovat siis natseja.. hyvä Niina!!

Lähettänyt käyttäjä

Tämä oli jotenkin pelottava pätkä. Fanaattisuus kaikessa on pahasta...

  • Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

    Suomen vanhin mielisairaala oli toiminnassa 167 vuotta.

    Suomi sai ensimmäisen mielisairaalansa eli psykiatrisen sairaalan vuonna 1841. Yli sataviisikymmentä vuotta palvelleen Lapinlahden tarina pitää sisällään koko psyykkisen hoidon kehityksen, joka oli aivan alkutekijöissä vielä 1800-luvulla. Jalkaraudoista, pakkopaidoista ja kuumista kylvyistä on edetty moderniin psykiatriaan ja terapioihin.

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

  • Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen tv-kokki

    Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

    Keittiömestari Jaakko Kolmonen, tuttavallisemmin Kokki Kolmonen, muistetaan vuosikymmenien mittaisesta tv-urastaan. Kolmonen oli ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Nokkela sanankäyttäjä ja iloluontoinen esiintyjä muisteli uraansa vuonna 2007 Arto Nybergin vieraana. Tuohon mennessä Kolmonen oli ehtinyt itse syödä noin 1200 kiloa puurohiutaleita ja peräti 12 000 jälkiuunileipää.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

    Suomen vanhin mielisairaala oli toiminnassa 167 vuotta.

    Suomi sai ensimmäisen mielisairaalansa eli psykiatrisen sairaalan vuonna 1841. Yli sataviisikymmentä vuotta palvelleen Lapinlahden tarina pitää sisällään koko psyykkisen hoidon kehityksen, joka oli aivan alkutekijöissä vielä 1800-luvulla. Jalkaraudoista, pakkopaidoista ja kuumista kylvyistä on edetty moderniin psykiatriaan ja terapioihin.

  • 27.9. Teeman Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen

    Kokki Kolmonen kokkasi usein tulkinkin avulla 1980-luvulla.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen luotsaamassa Patakakkonen-sarjassa tutustutettiin 1980-luvulla katsojia etnisten keittiöiden ruokakulttuureihin. Eri maiden erikoisuuksia valmistettiin vaihtuvien vieraiden kanssa studiossa – usein tulkin avustuksella.

  • Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

    Pekka Valkeejärven harvinainen haastattelu vuodelta 1993

    Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Hello, Hello, Hello

Pelokkaat englantilaispoliisit Stan ja Dud pohtivat klassikkokielikurssissa, missä se kissa oikein on. Kaikki olisi paljon helpompaa, mikäli viekkaat Cecil ja Cissy jättäisivät hyväuskoiset poliisimiehet rauhaan.

Lue lisää:

Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä on paljastunut satoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Liikkeen johto yritti aluksi vaieta rikokset, mutta nyttemmin tekojen uhrit ovat tulleet julkisuuteen.

  • Bill Haleyn pelättiin villitsevän Erottajalla 1956

    Rock Around the Clockin ensi-illassa ei mellakoitukaan.

    Rocktähti Bill Haleyn tähdittämän Rock Around the Clock -elokuvan ensi-ilta 28. syyskuuta 1956 oli ensimmäinen merkittävä rocktapaus Suomessa. Maailmalla filmi oli saanut aikaan mellakoita, mutta helsinkiläisessä Edison-teatterissa ei nähty "edes tanssitaudin oireita". Nuorten ikkunasta -ohjelmasarjan ensimmäisessä lähetyksessä tarkasteltiin kuitenkin huolestuneesti "nuoria villitsevää rock and roll -ilmiötä".

  • Rokkenrolli meni 1950-luvulla ihan pelleilyksi

    Rock and rollia pidettiin Suomessa aluksi hullutteluna.

    Rock and rollia pidettiin 1950-luvun Suomessa aluksi ohimenevänä hullutteluna. Vanhemmat muusikot naureskelivat amatöörimäisille lanteenvatkaajille, ja arvioivat uuden ilmiön "neliskulmaiseksi" musiikiksi kunnon jazzin rinnalla.

  • Uskomaton Randi testasi suomalaisen taikavarvun

    Yhdysvaltalainen skeptikko Rajatiedon messuilla 1989.

    Järjestyksessään seitsemännet Rajatiedon messut pidettiin vuonna 1989 Helsingissä. Messuilla vieraili myös yhdysvaltalainen yliluonnollisten ilmiöiden epäilijä ja paljastaja James Randi eli The Amazing Randi.

  • Taivu, lusikka, taivu!

    Israelilainen Uri Geller Studio 1:ssä 1974.

    Yleisradion Studio 1:ssä nähtiin kummia, kun israelilainen Uri Geller saapui näyttämään taitojaan. Mies esitteli suorassa lähetyksessä esimerkiksi telepatiaa, lusikan taivutusta ja pysähtyneiden kellojen korjaamista ajatuksen voimalla.

  • Olliver Hawk ja ihmeparantamisen taito

    Ihmeparantajien huijaus paljastettiin televisiossa.

    Hypnotisoijana tunnettu Olliver Hawk paljasti havainnollistavalla esimerkillään ihmeparantamisen todellisen puolen. Verellä läträys ja harras tunnelma luovat illuusion johon on helppo uskoa.

  • 27.9. Teeman Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen

    Kokki Kolmonen kokkasi usein tulkinkin avulla 1980-luvulla.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen luotsaamassa Patakakkonen-sarjassa tutustutettiin 1980-luvulla katsojia etnisten keittiöiden ruokakulttuureihin. Eri maiden erikoisuuksia valmistettiin vaihtuvien vieraiden kanssa studiossa – usein tulkin avustuksella.

  • Patakakkonen muiden maiden ruokien äärellä

    Esitellään eri maiden perinneruokia Intiasta Islantiin.

    Keittiömestari Jaakko Kolmosen suunnittelemassa ja juontamassa Patakakkosessa poikettiin ajoittain myös suomalaisen ruokaympyrän ulkopuolelle. Tähän koosteeseen on kerätty 1980- ja 1990-luvuilta sarjan jaksoja, joissa esitellään eri maiden perinneruokia vaihtuvien vieraiden avustuksella. Lähempiin kohdemaihin Kolmonen myös matkusti paikan päälle.

  • Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

    Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen pötsiruokien äärellä.

    Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

  • Patakakkosen paastoajan ruokia

    Vanamo ja Kolmonen tutustuvat karjalaisten pääsiäiseen.

    Kolmonen ja Vanamo tutustuivat ortodoksikarjalaisten pääsiäistä edeltävään paastoaikaan, paastoajan ruokiin ja karjalaiseen kulttuuriin Nurmeksessa Bomban karjalaistalolla 1979.

  • Kokki Kolmonen riistan ja ruhojen kimpussa

    Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko Kolmosen 1980-alussa vuosittain isännöimä Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin. Ohjelmissa esiteltiin Suomen saaliseläimiä ja valistettiin kansaa saaliin taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen.

  • Kymmenen vuotta täyttävä Yle Elävä arkisto on nettipalvelujen pioneeri

    Elävä arkisto avatiin 9.9.2006.

    Kun Yle Elävä arkisto 10 vuotta sitten eli 9.9.2006 avattiin, Yle otti kansainvälisestikin vertailtuna huimia harppauksia. Netti oli vielä nuori ja suomalaiset, nykyiset nettipalvelut perustamatta. Ohjelmapäällikkö Reijo Perälä muistelee Ylen pitkäikäisimmän suoratoistopalvelun alkuvaiheita blogissaan. Eilinen elää!

  • Elävän arkiston verkkopalvelu 10 vuotta

    Yle Elävä arkisto avattiin syyskuussa 2006.

    Yle Elävä arkisto täyttää syyskuussa jo 10 vuotta. Palvelu avattiin vuonna 2006 osana Yleisradion 80-vuotisjuhlallisuuksia. Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista eloa, kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita ohjelmapaketiksi.

  • Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?

    Uuden vuosituhannen alkaessa television kuva oli melkeinpä aina sellainen postimerkin muotoinen. Et varmaan muistakaan sitä? Entä muistatko digiboksin? Sellaisen laatikon, johon tarvittiin oma kaukosäätimensä ja jonka tarpeellisuus ei ehkä täysin auennut edes vanhemmillesi. Aiemmin katsoit varmasti Pikku Kakkosen säntillisesti televisiosta. Nyttemmin et ehkä enää muista milloin olet näin viimeksi tehnyt – minkään Ylen ohjelman suhteen.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Rauta-aika

    "Unohtakaa Kalevala" kuului käsikirjoittajan ohje ohjaajalle

    "Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

  • Holmberg toi Tuntemattoman takaisin Pyynikille

    Kalle Holmberg ojasi Tuntemattoman sotilaan 1997.

    Tuntemattoman sotilaan ulkoilmaversio nähtiin Pyynikin kesäteatterissa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 1997. Panu Rajalan dramatisoimaa ja Kalle Holmbergin ohjaamaa tulkintaa luonnehdittiinn dynaamiseksi ja toimintaa täynnä olevaksi spektaakkeliksi, jossa ruutia ja huutoa ei säästelty.

  • Kalle Holmberg: Taistojen tiellä

    Teatterimies Kalle Holmberg johtaa esitystä Paattisissa 1972

    Suosittu työväenlaulu oli alunperin suojeluskuntamarssi. Teatterimies Kalle Holmberg johtaa komealla tyylillään sen joukkoesitystä Paattisissa vuonna 1972.

  • Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

    Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

    Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

  • Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

    Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

    Piirrostarina muurahaiskeossa syntyneen Caru-tytön seikkailuista on tarina kasvamisesta, erilaisuudesta ja oppimisesta. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

  • Myttö ja vuodenajat

    Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, tietää Tiina Halosen vastaansanomattoman viehättävän animaation päähenkilö, pikkutyttö nimeltään Myttö.

  • Lohikäärme Justus

    Aika ei ole haalistanut Tuula Pukkilan riemastuttavaa animaatiota lohikäärme Justuksesta ja ystävyyden merkityksestä. Elämä lohikäärmeenä ei aina ole helppoa mutta hauskaa se on!

  • Taikuri Savinen

    Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti tv:ssä 1977

    Niin ihmiset kuin eläimetkin iloitsevat Taikuri Savisesta, joka tarpeen tullen taikoo asiat paremmin päin. Kaikkien mielen mukaan ei voi toimia, mutta Savinen keksii konstit, joilla lopputulos sittenkin sopii jokaiselle. Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1977.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.