Hyppää pääsisältöön

Nina Mikkonen puolustaa kotiäitiyttä

Alkuvuodesta 2009 virinnyt kiivas keskustelu päivähoidosta sai alkunsa, kun päivähoidon pakollistamista ehdottanut kirjailija Jarkko Tontti ja kotiäiti Nina Mikkonen ottivat yhteen Aamu-tv:ssä.

Tietolaatikko

Tv-persoona Timo T. A. Mikkosen puoliso Nina Mikkonen hoitaa kotona vuosina 2002 ja 2003 syntyneitä poikiaan. Mikkonen on ammatiltaan kampaaja. Kirjailija Jarkko Tontilla on yksi lapsi, alle kouluikäinen tytär. Tontti on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja filosofi.

Katsojien kommentteja:
Kolmisenkymmentä vuotta onkin jo odotettu Kotiäityiden arvostusta uudelleen! Kuinka muutoin kuin Näin Wahwalla puheenvuorolla olisi saanut ääntään kuuluviin näin epämuodikkaassa aiheessa kuin kotihoito. Jokikinen lause oli totta. Kuka sen myöntää uskaltaa, onkin jo rohkea teko. Rohkeutta olisi myöntää asia ennenkaikkea itselleen! Tämä ns Kohu nyt vain osoittaa sen kuinka Järjestelmä uskollista kansa onkaan. Pillipiiparin vietävissä. Ellei näin olisi, ei tällaista myräkkää olisi syntynyt. Kiitos Nina, tästä se lähtee, todellinen keskustelun päänavaus lasten ja nuortemme pahoinvoinnin maailmanlaajuisestikin valtavaan ongelmaan. Päivähoito tai kotihoito, se ei varsinaista ongelmaa poista, mutta Tärkeimmät asiat löytyvät sieltä. Siemen elämäämme. Laila Helena Lepistö
Tämän palautesivun perusteella tuntuu epäuskottavalta, että Mikkonen on saanut 85% positiivista palautetta... Einari
Siis aivan älytöntä. Miksi toimittaja antaa
tuon Ninan huutaa ja puhua päälle. Tosi ala-arvoista.
Aihe sinänsä oli ihan mielenkiintoinen mutta
huh tuota emäntää. kotirouva
Hyvä ROUVA MIKKONEN! Sinun käsityksesi lapsien kasvatuksesta
on aivan hirveä! jos olet joutunut olemaan ikinä työelämässä
niin silloin tiedät, että lapsia ei voidä jättää kotiin yksin
vaan ne vaativat turvallisen ympäristön eli tarha, kerho, ym.
Oletko koskaan sallinut pojillesi ulkopuolisia kavereita, joe ette niin ainoa tunne teidän perhettä kohtaan ON SÄÄLIN
TUNNE. Tulkaa pois te Mikkoset jostain pilvilinnoista ja
antakaa lapsillenne mahdollisuus normaaliin kanssakäymiseen
toisten lasten kanssa, koska se on varmasti rikkautta lapsiesi kannalta. Olet oikeasti säälittävä Niina tai sitten
sinulla vain on liikaa aikaa kun olet ns kotiäiti! T TYÖSSÄKÄYVÄ YKSINHUOLTAJA / lAPSI TOSI UPEA JA OSAA KÄYTTÄYTYÄ TILANTEISSA KUIN TILANTEISSA.Maikka
Kotiäiti Nina Mikkosen luonnehdinnat päiväkotilapsista ja heidän käyttäytymisestään viittaavat siihen, että kotiäiti Nina Mikkonen olisi itsekin ollut päiväkotilapsi...vai millä huonot käytöstavat sitten selitetään? Siis paljon oli myös sellaista asiaa, minkä allekirjoitan itsekin kotihoidon puolesta kuin päiväkotia vastaan, mutta henkilökohtaisuuksin meneminen ja hyökkäävä moukkamaisuus vievät asialta uskottavuutta. Ja välillä rva Mikkonen kyllä pani naurattamaankin argumentteineen. Viihdyttävää. Sanna Haavisto
Nina Mikkosen käytös televisiolähetyksissä osoitti täysin millainen kasvattaja hän on. Sääliksi käy hänen lapsiaan ja toivonkin, että Nina veisi lapsensa päivähoitoon kodin ulkopuolelle mitä pikimmin sitä parempi, etteivät he saa liian paljon vaikutteita äitinsä käytöstavoista. Olin itse 42 vuotta työelämässä ja kahdesta lapsestani tuli hyvin käyttäytyviä kunnon kansalaisia, vaikka en kotiäiti kokopäiväisesti ollutkaan. mummeli
Olen täysin samaa mieltä rouva Mikkosen kanssa. Harvinaista, että joku uskaltaa sanoa tuollaisen mielipiteen, jonka uskoo herättävän juuri häneen itseensä kohdistuvaa paheksuntaa. Tässä nähdään pitääkö väittelyoppi paikkansa. Asioitten pitäisi kilpailla eikä puhujien. Media on yhtälailla kuollut mahti, nuoleskelee niitä, joiden oletetaan edustavan yleistä mielipidettä. Tarhat ovat täynnä itsekkäiden äitien tulevia häiriintyneitä teinejä.Millainen on äiti, joka vie lapsensa kaikkina mahdollisina lomapäivinä hoitoon! Lääketehtaat hykertelevät tyytyväisinä, onnellisuuspillereiden kauppa on tulevaisuudessakin turvattu. TiinakannattaaNinaa
Kotona lapsen on parasta olla. Kotihoidossa oleva lapsi voi: käydä harrastamassa mieleisiään asioita, retkeilemässä itseään kiinnostavissa paikoissa, tapaamassa muita kotona olevia ystäviään, käydä lyhyitä pätkiä kerhossa, askarrella useita kertoja päivässä yksityis ohjauksessa, käydä esim. pulkkamäessä niin usein kuin haluaa ym. Yhtä hyviä ja kehittäviä mahdollisuuksia ei ole tarhalapsilla, jotka joutuvat heräämään aamulla kesken unien, olemaan pitkiä päiviä samassa paikassa, isoissa ryhmissä, hoitajapulasta kärsien useiden vuosien ajan! Kotiäidit kunniaan!!!
Nina Mikkosen joka sana on 100% oikeaa asiaa, sitä vastaan on turha nousta kenenkään. Itse olen kotiäiti ja neljä poikalasta joista vanhin kehitysvammainen, ei olisi tullut mieleenkään antaa lapsia kenenkään vieraan hoitoon sen jälkeen kun vuoden ikäinen vauvani pahoinpideltiin kunnallisessa kaupungin parhaimmassa perhepäivähoidossa verimakkaraksi siis oli hakattu kolmea asetta käytten, niitä toisia lapsia oli kidutettu myös, ties kuinka kauan. Koko kotiäitiys ajan sain kuulla "kunniaa" kun olin kotona mutta tiesin että teen oikein lapsiani kohtaan että hoidin itse ja päivääkään en antaisi pois se oli elämäni paras ja ihana aika ja muistot kultaiset. Lähdin työelämään kun nuorimmaiset lähti kouluun 4-5 luokalle. Ajan henki ei sietänyt kotiäitiyttä eikä taida sietää senkään vertaa tänäkään aikana. Lapset tuppaa käymään sääliksi. Varhaislapsuus pitää rauhoittaa. Lasten riepotus lopettaa ja antaa lasten kasvaa tosiaankin rauhassa. Äideille palkkapussi kouraan. TÄSSÄ ON PÄÄTTÄJILLE TULTAVA OIKEA YMMÄRRYS ETTÄ SATSATAAN PERHEISIIN TAI MUUTOIN MEILLE KÄY KUIN RUOTSILLE, OLEMME SAMMUKSIIN MENEVÄ YHTEISKUNTA. P.R-A
Kerrankin joku uskaltaa kritisoida julkisesti päivähoitojärjestelmää!! Hienoa!! En ihmettele natsi-vertauksia, kuin muistelen viimeisimpiä lööppejä koskien päivähoitoa; syötetään väkisin lapsia, pelotellaan ja paljon paljon muuta, mitä meidän vanhempien simät eivät näe eivätkä korvat kuule siitä, mitä päiväkodeissa oikeasti lapsillemme tapahtuu!! nainen ja äiti
EN OLE NÄHNYT KO. OHJELMAA! MUTTA LTO:NA OLEN EHDOTTOMASTI SITÄ MIELTÄ ETTÄ KO SYSTEEMI EI SOVI KAIKILLE LAPSILLE JA PK:T OVAT USEIN HENKILÖKUNNAN PERSOONIEN LEIMAAVIA. PIENET ALLE 2-VUOTIAAT LAPSET TULISI HOITAA EHDOTTOMASTI KOTONA, MYÖS VANHEMMAT JOS VAIN ON MAHDOLLISTA. PÄIVÄHOITO SUURINE RYHMINEEN ON MASSATUOTANTOA, TÄYTTÖ- JA KÄYTTÖASTEET OVAT YKKÖSKRITEEREJÄ, YKSITTÄINEN LAPSI JÄÄ USEIN JALKOIHIN. METELI ON KAMMOTTAVAA JA PAKKOTAHTISUUS LAMAUTTAA LAPSEN ELÄMÄÄ. USEAT KOLLEGANI OVAT LOPPUUNPALANEITA IHMISIÄ SUURIEN RYHMIEN VUOKSI. HE HALUAISIVAT TEHDÄ TYÖNSÄ HYVIN, MUTTA SYSTEEMI ON MAHDOTON. HALUAMMEKO LISÄÄ KOULUAMPUJIA JA "KOVIA NUORIA" KOSKA ON PAKKO PÄRJÄTÄ MASSAN MUKANA. KYSYY YLI 30-VUOTTA LASTENTARHANOPENA TOIMINUT TULEVA MUMMI
On hienoa, että kotiäidin merkityksestä on saatu aikaan keskustelua! Omat lapseni ovat aikoinaan olleet oman äitini hoidossa ja menneet esikoulun kautta kouluun. Nyt olen itse yhden pojan onnellinen mamma ja olen omien työpäivieni päätteeksi hoitanut tätä pontevaa miehen alkua. Näin äiti on voinut pojan täytettyä 3v voinut tehdä töitä muutamia tunteja viikossa. Nykyäänhän kotona omien lasten hoitamista eivät työantajat kovinkaan pitkälle arvosta kun lasten varttuessa äiti yrittää pyrkiä takaisin työelämään. Minusta tämä on selkeästi arvokysymys. Kotiäidille pitäisi maksaa palkkaa tekemästään arvokkaasta työstä ja siitä pitäisi kertyä eläkettä kuten muillekin työtä tekeville! Kyllä meillä yhteiskunnassa on lisääntynyt selkeästi jonkinlainen välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Niitä kyllä hankitaan mutta ei niitä jakseta hoitaa. Tärkeämpää on edetä uraputkessa.tähän oravanpyörään kuuluvat työhön liittyen lukuisat koulutuspäivät ja yhteiset bileet jne. Oma lukunsa on sitten nämä uusioperheet. Olen omassa työyhteisössäni kauhulla seurannut sitä lasten pomputtelua isien ja äitien luota toiselle. Se ei voi olla jättämättä jälkiä pieniin kehittyviin lapsiin. Kyllä kai se on melko selvää, että lapsen kannalta olisi ihanteellista ainakin alle kouluikäisenä saada varttua turvallisesti kotona. Aina se ei tietenkään ole mahdollista mutta ainakin hoitoryhmien pitäisi olla mahdollisiman pieniä. Joka tapauksessa lapsemme ovat pieniä vain pienen hetken elämästämme. Silloin meidän pitää nauttia heistä täysin siemauksin. Vuodet kuluvat nopeasti ja mennyttä aikaa ei saa takaisin. mamma
Mielestäni kotiaitiys on parasta lapsille. Oma äitini hoiti meitä kolmea sisarusta kotona. Oma vaimoni on hoitanut viittä lastamme kotona. Paras kasvualusta pienelle lapselle on ehdottomasti oma koti, jossa äiti ja isä ovat läsnä. Sosiaalidemokraattinen ajatus siitä, että yhteiskunta ottaa vastuun lähes kaikesta elämään liittyvästä ei yksinkertaisesti pelaa. Lapset ja nuoret voivat pahoin. Heistä ei ole huolehdittu varhaislapsuuden herkissä vaiheissa. Lisäksi päiväkodeissa on pääsääntöisesti vain naisohjaajia. Tämä antaa lapsille yksipuolisen mallin. Kyllä erityisesti pojat tarvitsevat miestä kasvatukseen! Sama meno jatkuu ala-asteella, kun suurin osa opettajista on naisia. Naiset hoitavat hommansa varmaan ihan OK, mutta tasapaino sukupuolten välillä kasvatuksessa olisi hyvä niin kotona, päiväkodeissa kuin koulussakin. Kotiäitiys ja-isyys kunniaan. Työ, raha ja kunnianhimo ohjaavat aivan liikaa... Pietari
Nina Mikkosen paatokselline yksinpuhelu ainoastaan oman asiansa puolestapuhujana oli todella ahdistavaa kuultavaa. On hyvin erikoista, ettei hyvinkin sivisyneenä itseään pitävä aikuinen ihminen kyennyt keskustelemaan näinkin tärkeästä asiasta asiallisesi ja saaden mielipiteitään esille painamatta muut vaihtoehdot maan tasalle ja edes kuuntelematta muita mielipiteitä. Olen itse 40 vuotias, viiden eri-ikäisen lapsen äiti ja yhden isoäitikin jo. Äityden lisäksi työ on ollut minulle aina erittäin tärkeää ja olenkin yrittäjä-toimitusjohtaja yrityksessä jossa 11 työntekijän menestys ja hyvinvointi vaatii lähes jatkuvaa läsäoloa ja sitoutumista. Käytännössä lapseni ovat "syntyneet firman takahuoneeseen" ja menneet maailman ihanimpaan päiväkotiin heti kun ovat olleet riittävän vanhoja siihen, noin 1 vuotiaina. Koko perhe on tyytyväinen, lapset ovat aina viihtyneet ihanien tätien ja kavereiden seurassa eikä meillä ole ollut edes huono omatunto lasten päiväkotilapsuudesta. Voineekin vain miettiä, että onkohan lasten hyvä ja rauhallinen käytös päiväkodin hyvän ja kärsivällisen kasvatuksen tulosta? Korostan, että lapset ovat täkeintä meille vanhemmille, varmasti vähintään yhtä rakkaita kuin pariskuna Mikkosillekin omansa, mutta kovin helposti en lähtisi toisten ratkaisuja julkisesi mollaamaan tai arvostelemaan. Mummi 40v.
Mielestäni näissä keskusteluissa on uskomattominta suvaitsemattomuuden puute. Miksi pitää olla joko - tai, kotihoito vai tarha? Naiset töissä vai kotona? Hyvä kasvatus vai huono kasvatus? Eikö voisi puhua myös siitä, että hyvin monenlaisia teitä on mahdollista kasvaa onnelliseksi ihmiseksi. Tärkeintä on rakkaus, turvallisuus ja riittävä määrä huolehtivia aikuisia. Jokainen perhe saa valita keinoista heille sopivimman. Toisten valintojen arvostelemisen voisi lopettaa ja panostaa äitien, isien ja lapsiperheiden tukemiseen kaikin keinoin. Ami
Uskomatonta miten toimittaja ei pysty pitämään keskustelijoita kurissa!! Eihän tässä voi "keskustelusta" edes puhua koska katsoja ei saa mitään selvää mitä puhutaan. Kummatkin puhuvat päällekkäin ja erityisesti hyökäävästi ja erittäin aggressiivisesti käyttäytyvä Nina Mikkonen puhuu jatkuvasti kirjailija Tontin päälle. Toimittajan pitäisi osata ohjata keskustelua ja ylläpitää tasapuolista keskustelua. Tämä karkaa täysin käsistä! Saa vihan päälle kun joku noin tyhmä (Nina Mikkonen) pääsee julkisesti laukomaan tuollaisia ajatuksia. Mikkonen syyllistää, menee henkilökohtaisuuksiin ja loukkaa toista keskustelijaa ja myös katsojaa. Millä faktoilla tai perusteilla koulutukseltaan kampaaja (!) julistaa miten asia on. Hän ei ollenkaan kunnioita toista keskutelijaa eikä omaa alkeellisiakaan keskustelutaitoja tai käytöstapoja. Toivoisin, että välitätte tämän palautteen myös hänelle (Mikkoselle) kun en valitettavasti tiedä hänen s-postiaan. Toiselle keskustelijalle haluaisin antaa tukeni. Oma kokemus Suomen tarhahoidosta on ainoastaan positiivinen. Poikani (14 ja 15 v.) ovat fiksuja, osaavia ja hyvin käyttäytyviä nuoria. Eivät polta, harrastavat liikuntaa ja pärjäävät koulussa. Ei siis tarha ole todellakaan ollut huonoksi heille. Päinvastoin. En halua enää katsoa tällaisia ohjelmia. Yle mokasi pahasti kun salli tällaisen juntin julkisen esiintymisen. (ei nimimerkkiä)
Ajatus, että äiti on velvollinen olemaan kotona, mikä on luonnollinen seuraus Nina Mikkosen mielipiteistä tarkoittaa mm. että: Naiset pitää kouluttaa erityisesti kodinhoitoon ja lastenhoitoon, koska muuten kotiäiti ei ole kovin hyvä tehtävässään ja muutenkin täyttää paikkansa huonosti kotona. Miten käy naisten, joiden lahjat ovat ihan muualla, esimerkiksi insinöörityössä, geenitutkimuksessa, tms.? Pitääkö heiltä kieltää perheen perustaminen, ainakin ilman perusteellista terapiaa, että asenteet saadaan oikeiksi? Vai pitääkö heiltä peräti kieltää oman erityislahjakkuutensa kehittäminen ja hyödyntäminen? Onko lapsille suorastaan vahingoksi, jos nainen on lahjakas jollakin "miehisellä" alalla? Lakia pitää muuttaa siten, että perheen pää (sehän miehestä tässä logiikassa tulee) joutuu vastaamaan äidin elatuksesta myös avioeron jälkeen ja hankkimaan äidille eläketurvan esimerkiksi kuolemantapauksen varalta. On kohtuutonta ajatella, että yhteiskunta takaisi kotiäidin valinnat missään muodossa, varsinkin kun veronmaksajien määrä ja yhteiskunnan tuottavuus yleisemminkin laskisi merkittävästi. Vai muutetaanko yhteiskunta kolhoosiksi, jossa työssäkäyvät miehet maksavat raskaasti veroja, että yhteiskunta voi kustantaa kotona olevien äitien elatuksen ja sosiaaliturvan? Kolmen lapsen kasvattaminen kouluikäiseksi vie helpostikin 15 vuotta. Kun heidät pitää hoitaa kotona, opiskelut pitää hoitaa ennen tai jälkeen lasten hankkimisen. Onko naisen enää mielekästä edes yrittää työelämään? Kohtahan seuraavat sitten kuitenkin lastenlasten hoitaminen ja työelämässä ennen aikojaan rapistuneen miehen huolto. Päädymmekö esim. Japanissa ainakin aikaisemmin vallalla olleeseen malliin, jossa nainen joutuu jättämään työnsä naimisiin mennessään? Miten käy niiden lasten, joiden vanhemmat eivät ole kovin hyviä vanhempia? Vanhemmat voivat olla ihan kunnollisia ja vastuuntuntoisia. He ovat vain vähän tylsiä ja hiekkalaatikkoleikit helposti ikävystyttävät heitä. Pitäisikö heidän kaltaisensa vanhemmat steriloida, etteivät he vanhingossakaan hanki lapsia. Tosiasiahan on, että melankolisesta luonteesta ei ihan helposti saa ilopilleriä, tai sotilaskurin pitäjästä hellittelijää. Ovatko nämä vanhemmiksi sopimattomat ihmiset kelvottomia yksilöitä? Onko ainakin oikein, että heidät syyllistetään kelvottomuudestaan? Mistä hankitaan työntekijät palveluammatteihin? Toki olisi varmasti runsaasti naisia, jotka eivät ole kelvollisia ihaniksi kotiäideiksi, mutta olisiko heillä sopivaa luonnetta palveluammatteihin? Nina Mikkosen absurdit vuosisadan takaiset näkemykset synnyttävät vaikka kuinka paljon yllä olevan kaltaisia absurdeja kysymyksiä. Kuvittelin, että olisimme sentään jo kehittyneet vähän. Ritu
Aihe ei ole läheskään niin yksikertainen, kuin kotiäitiyden puolustaja, jonka esiipääsy todistaa, että öykkärit pärjää aina. Saiko sen aiemman keskusteluohjelman ylikävelty osanottaja vastaavaa ohjelma-aikaa tärvellyn tilalle? Viurunen
Eipä ollut kovin järkeviä mielipiteitä Tontillakaan, mutta Mikkonen vei, hermostuessaan, kaiken huomion sinänsä hyvältä asialta! Alle vuosikkaat lapset eivät missään nimessä kuulu päiväkotiin! Eivät he siinä iässä vielä kavereita tarvitse, eikä vielä parina tulevanakaan vuotena. Itse työskentelen päiväkodissa 3-5v. ryhmässä ja murehdin päivittäin sitä, miten vähän, jos ollenkaan, jää aikaa yksittäiselle lapselle. "tarhan täti"
Tämä on Mikkosen (stalinistinen) käsitys dialogista ja sivistyneestä tavasta kohdata omasta kannastaan poikkeavia mielipiteitä. Tällä esimerkillä kun kotona lastaan kasvattaa 18 vuotta on selvää, ettei jälkipolven sosiaaliset taidot riitä normaalin yksilön elämässään kohtaamien ristiriitojen käsittelemiseen nyky-yhteiskunnan hyväksymin keinoin. Onko hän perhepäivähoitaja?
täyttä asiaa joka sana!!!!!!!!!!!! lapsen oikeus
mikkonen vähän ottaa asioista selvää ennenkuin laukoo suustaan tuollaisia älyttömyyksiä! lapset oppii ryhmässä toimimista koulua ajatellen kun ovat päivähoidossa joko tarhassa tai perhepäivähoidossa.taitaa ukko mikkosella saada rouvan päähän tuollaisia typeryyksiä kun on joku julkkis tms. tutkitaan asioita ennen kuin tullaan televisioon räyhäämään.mulla kiehahti kun netistä tämän katsoin, mikkosella ei hajuakaan päivähoidosta, lapset myös kaipaavat ikäistään seuraa jota varmaankaan vanhemmat eivät voi tarjota.järki päähän mikkonen!!!! olivia
Missäköhän maailmassa Mikkonen elää? Ei tänä päivänä voi saada elämässä tarvittavia sosiaalisia valmiuksia jos ei nokkaansa työnnä kodin ulkopuolelle ennen kouluikää. Mikkonen osoittaa vain itse omistuhaluista itsekkyyttä tahtoessaan pitää lapset äidin valvovan silmän alla niin pitkään kuin mahdollista. Teille jotka sanotte että päiväkoti on laitos, näinhän se on valtion kannalta, muttei suinkaan niiden lapsien jotka pääsevät peuhaamaan lukuisien ikätovereiden kanssa päivittäin. 15v. ja iloinen tarha-ajoista
Voi hyvänen aika mitä rouva Mikkonen suustaan päästää, jokaisella ihmisellä on oikeus omiin mielipiteisiin ja niitä tulisi kunnioittaa, mutta Mikkosella ei ilmeisesti tapakasvatus ole ihan mennyt perille liekkö syy kotikasvatuksen vai minkä? Mikkonen voisi perehtyä asioihin ennen kuin tuomitsee muita ihmisiä heidän valinnoissaan. Itse laitoin lapseni päiväkotiin vuoden kotona olon jälkeen ja päivääkään en ole sitä katunut. Töihin oli pakko mennä että lapselle sai ruokaa ja katon pään päälle. Joillekin lapsille päiväkoti on se ainut turvallinen ja rauhallinen paikka jos kotiolot ovat huonot. Mikkonen ei kyllä itsestään anna kovin hyvää "kotiäidin" kuvaa, tasapainoisuus, itsetunto ja hyvät tavat ovat hukassa ja niitähän opitaan päiväkodeissa jos ei kotona. mia
Oikein viihteellinen ja hykerryttävän pöyristyttävä pätkä, mutta en tiedä mitä tai keitä kyseinen dialogin irvikuva lopulta palvelee. Ei ainakaan ihmistä,joka haluaisi asiallista keskustelua sinällään erittäin tärkeästä asiasta. Keskustelun kohtalo lienee arvattu jo etukäteen, kun osallistuiksi oli valikoitunut näin epätasainen pari - ehkäpä ylekin haluaa liittyä ns. viihdekanaviin ja ensisijaisesti tuoda katsojien eteen sirkushuveja. Itse asian monipuolisen käsittelyn turvaamiseksi kotiäitiyden ja lapsien kotihoidon puolestapuhujaksi olisi toki tarvittu Tontin kaltainen ihminen, joka kykenee perustelemaan mielipiteitään syvällisemmin ja ehkäpä arvioimaan kriittisemmin Tontin esittämää riippumatonta tutkimustietoa. Täytyy nimittäin muistaa, että kaikki tieteellinen tutkimus on alisteista tieteenalansa paradigmalle ja tuloksia esitettäessä tulee aina tuoda esiin se, mikä on ollut kyseisen tutkimuksen tutkimusasetelma, kuinka aineisto on valittu, kuinka seuranta on toteutettu! Miten ja miksi esitetyt päätetapahtumat on valittu jne. Ilman näiden tutkimusta kuvaavien tietojen esittämistä myös Tontin esille tuoma objektiivinen tutkimustulos muuttuu hänen subjektiiviseksi näkemyksekseen ko. tutkimuksen tuloksista. Ts. enemmän asiallisia väittelyitä ja asiallisia väittelijöitä.Tuomas Korhonen

turha tästä kiistellä onko päivähoito parempi kun koti hoito kun ei äideillä ole oikeutta hoitaa lapsia kotona! lapsi kun on 3v niin työkkäri pakottaa lapsen hoitoon vaikka itse olisit työttömänä kotona vuodesta toiseen.lapsi 3v joka lähtee TARHAAN pakotettuna

APUA....Käy sääliksi Rouva lapset. On Mikkoset ansainneet toisensa.Kärpäsenä katossa olisi toisaalta hauskaa katsella heidä keskusteluja kotona.Käytöstavat kaunistavat Rouva Mikkonen, kyllä varmaan jossain järjestetään kursseja missä näitä taitoja voi varttuneempikin nainen vielä opetella.......Toivottavasti!!!!..Hulluja nuo Mikkoset

Säälittävää, niin säälittävää kuinka Nina Mikkonen paasasi itsensä pussiin..hän puhui(huusi)kuinka lapsista tulee päiväkodissa huonolla tavalla itsekkäitä ja juuri HÄN itse käyttäytyi niin!!Kuin pikkulapsi joka suuttui kun ei tehtykkään kuten hän halusi!!ja toista sellaista kuin itse hän "kasvattaa" kotona..apua!! ja kuinka rasistisia kommentteja..sitähän se teettää kun piirit on liian pienet..uskomatonta

En haluaisi olla tämän äidin lapsi. Jaska
Helppohan se on sauhuta hullunkiilto silmissä kotiäitiyden mahtavuudesta kun on itse päässyt "rikkaisiin" naimisiin. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole vai onko?...Niin että kaikki suomen äidit kotiin vaan kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ja kuka maksaa! aivopesty NM?
Voi niitä lapsia jotka omistaa tollaisen äidin??? Uskomaton nainen. Ei mitään käytöstapoja puhuu päälle eikä kuuntele mitään KÄYTÖSKOULUUN TOLLAISET. Ei saa päästää yleisiin esiintymisiin tuollaisia ihmisiä. Hänestä kuvastui toisi vastuuntunnoton äiti. Ei mitään järkeä.... santtu
Pähkähullu akka! En tiedä oisko pitäny itkeä vai nauraa katsoessa tai kuunnellessa tuota. Timo T.A.Mikkosen vaimo, niin täytyy sanoa että on kyllä vakka kantensa löytänyt. Itse olin pienenä päiväkodissa ja olen todella iloinen että olin,sieltä sain paljon uusia ystäviä ja se on tietynlainen sosiaalinen verkosto,kun irtautuu hetkeksi kodista ja myös se että lapsella on myös joku täysin oma juttunsa päivittäisessa rutiinissa. Opettaa sosiaalisia taitoja sekä kasvamista. Tuo natsi-saksa vertaus oli jo jonkinlainen ennätys. Ja luonne paljastui kun ei suunvuoroa antanut. Voin kuvitella että hänen lapset ovat juuri niitä curling-lapsia,jotka eivät opi pitämään puoliaan kun pääsevät suojatuista ympyröistä pois. Tätä puheenvuoroa voisi pitää varoittavana esimerkkinä,puolesta puhumisen kanssa ei sillä ollut mitään tekemistä. Jaska
N.Mikkonen, haavekuvasi tämänpäivän suomalaisessa yhteiskunnassa että kaikki äidit voisivat jäädä kotiin huolehtimaan lapsistaan, vaatii parempia perusteluja kuin se meuhkaaminen mitä pystyit lähetyksessä antamaan. Kysytkö koskaan mennessäsi ruokaostoksille,kauppaan ostamaan vaatteita lapsillesi, varatessasi matkoja perheellesi tai ylipäänsä tarvitessasi palveluita itsellesi, HEI NAINEN, sinä joka palvelet minua, eikö sinun pitäisi olla kotona!? PS. Kasvatin yksinhuoltajana lapseni ammattikorkeakouluun ilman suurempia vaikeuksia ja ilman perinteistä perheen elättäjää eli miestä... Hyvinkasvattanut yksinhuoltaja
Mikkonen puhui asiaa värikkäästi. Vanhempien on helppo ummistaa silmänsä ja tuudittautua työn ja ansaitsemisen maailmaan. Lapset ovat muutaman ihmisen mielihalujen ja vallan armoilla. Päiväkoti on kuitenkin laitos. Jokainen tietää, että ihminen kaipaa vapautta. Ex-kotiäiti
Kylläpä kotiäidillä oli tarve ilmaista itseään. Todella röyhkeää ja sivistymätöntä käytöstä - aikuiselta ihmiseltä! Harvoin näkee livenä noin itserakasta ja itsekästä ihmistä. Hänen käyttämänsä terminologiakin -"tarha" ja "tarhan tädit" - kertoo, ettei hän edes tiedä, mitä tämän päivän päivähoito on. Puhuisi edes esiopetuksesta ja sosiaalisten valmiuksien luomisesta, niin voisi edes kuvitella hänen tietävän jotain aiheesta, josta hän paasaa. Toivottavasti keskustelu saa jatkoa ja asiasta oikeasti tietävät pääsevät kertomaan asian todellisen laidan. Päiväkodeissamme tehdään todella arvokasta ja merkityksellistä työtä lastemme ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin edistämiseksi. Pihalla kuin "tarhan täti"!
Nina puhui äidin äänellä äidistä. Löytyisipä lisää äitejä, jotka pitävät lapsen puolta ja kajauttavat asioita julkisuuteen, kuten Nina meidän muidenkin samoin ajattelevien äitien puolesta. Nina sanoi saman Ruotsista, mitä olen ajatellut Suomesta: sukupuuttoon kuoleva maa. Kun on äiti/äitiys kadotettu, suomalaislapset ovat hädässä, heitteille jätettyjä ja hylättyjä. Lapsivihamaa
Ei millään pahalla. Mutta rouva Mikkonen vaikuttaa aivan sekopäältä. Meidän perheessä on kaksi lasta (8v ja 2,5v) joista toinen on ollut ja toinen on päivähoidossa. Vanhempi ukkeli meni vuoden ikäisenä päivähoitoon ja nuorempi oli kotona kaksi vuotiaaksi asti. Vanhemman poitsun kanssa päivähoito toimi erinomaisen hyvin. Nyt kun nuorempi ukkeli on ollut puolivuotta hoidossa, on hänen esim. sosiaaliset taidot parantuneet aivan selvästi. Josta voimmekin todeta, että ainakin meidän perheessä kannatetaan päivähoitoa. isms
Sääliksi käy muut kotiäidit joiden puolesta päästetään tämä ufo puhumaan,huhuuu. Onks toi elävä?
Olikohan äiti ihan kunnossa? Varokaa
Tynnyri tyhjä kolisee eniten. Ope Vantaalta
Kyllä tämä Mikkonen on ihan ulkona ei ihminen tiedä yhtään mistä puhuu yrittääkö hän Kansanedustajaksi vai mikä hömpötys on meneillään minun molemmat lapseni aloittivat päivähoidossa täällä Espoossa tyttö 1 vuoden iässä poika 2-vuoden iässä ja opiskelevat molemmat Ammattikorkeassa tällä hetkellä erittäin motivoituneena ovat viksuja nuorukaisia.Seppo Romppanen
Liian paksua koko yhteiskuntamme tarvitse jo 1970 luvulta alkaen päivähoitoa ( 1950 luvulta alkaen ). Opiskelin 1960 luvun lopussa Tampereella ja vastaan tuli kymmeniä saman sukupolven lapsia, joita kukaan ei hoitanut, kun vanhempien taloudellisista syistä oli pakko olla töissä. Lapset oli ilman hoitoa, seurauksena mielenterveysongelmat.
Tarvitsemme päivähoitoa, mutta siitä on tulossa vastoin 1970-luvun lain ja tarpeesta poiketen ammattikunnan tarpeiden takia koulutusta, ei lapsen hoitamista ja tukemista. Olin lähellä kun isoäidit ( kansanedustajat ) ajoivat läpi, aivan oikein päivähoitolain. Se ei ole suurten sukupolvien laki( aikaansaannos ), vaan isovanhempien aikaansaannos. Vasta myöhemmin siitä tehtiin hyväosastenkin palvelu. eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja v.j.keto
Eipä ole pikkurouva erityisen hyvää mainosta kotikasvatukselle. Tarhassa luultavasti ainakin opitaan kuuntelemaan ja antamaan puheenvuoro toisellekin.
Pelottavaa!! Nimetön
Enpä ole pitkään aikaan kuullut tai nähnyt mitään yhtä pöyristyttävää kuin Rouva Mikkonen ja hänen käytöksensä sekä puheensa. Päälle puhuminen on suomalaiselle keskustelulle ominaista, mutta tämä oli yliveto! Järkyttäviä mielipiteitä. Tuolla metodilla kasvatetaan isekeskeisiä, muista ihmisistä piittamattomia aikuisia! Päiväkodissa hoidettu onnellinen nainen
Oliko kyseinen kotihoidon puolustaja tosiaan mielestään hyvän KOTIkasvatuksn saanut ja muiden mielipiteet huomioon ottava. Fanaatikot vievät valitettavasti uskottavuuden ja antavat asiastaan negatiivisemman kuvan kuin olisi aihetta. Ketkä tässäkin kärsivät? Todennäköisesti Nina Mikkosen lapset saavat kuulla malli-äitinsä esimerkillisestä käyttäytymisestä hetken aikaa, valitettavasti. Kotihoidon asiaa hän ei kyllä millään tavalla vienyt eteenpäin. Onks järkee?
Kiitos tästä linkistä! Tämä "keskustelu" tulee olemaan Elävän arkiston klassikko vielä vuosienkin kuluttua, viihdeohjelmien katsotuimpia! Ihmettelijöiden joukossa...

— Tämähän (päivähoito) on ihan täydellistä totalitarismia ja fasismia, joka on tuttua jo Hitlerin ja Mussolinin ja Stalinin ajoista lähtien, Mikkonen sanoi Aamu-tv:ssä.

Hänen mukaansa päivähoidon idea pohjautuu SS-johtaja Himmlerin ajatuksiin.

— Himmler keksi, että systeemi tarvitsee lapsia. Ja jotta vanhemmat eivät pääsisi vaikuttamaan ikävällä tavalla lapsiin, otetaan lapsi heti synnyttyään pois ja kasvatetaan se systeemille uskolliseksi. Tästä aivan samasta on nyt kyse, hän sanoi.

Blogikirjoituksessaan päivähoidon siirtämistä osaksi oppivelvollisuutta ehdottanut Jarkko Tontti esitti ohjelmassa voimakkaita väitteitä päivähoidon puolesta.

— On pohjattoman surullista, miten moni suomalaislapsi ei pääse päivähoitoon vaan joutuu olemaan kotona, jopa kouluikään asti, Tontti sanoi.

Tontti viittasi ruotsalaistutkimuksiin, joiden mukaan mitä varhemmin lapsi on laitettu päivähoitoon, sitä paremmin hän menestyy elämässään. Tämä ei Mikkosta vakuuttanut.

— Ruotsi on sammuva yhteiskunta. Eihän siellä lisäänny kuin maahanmuuttajat, Mikkonen latasi.

Kiihkeästi esiintynyt Mikkonen ei aina malttanut antaa puheenvuoroa Tontille. Lopulta Tontti pyysi puheenvuoroa vetoamalla käytöstapoihin.

— Et (saa puheenvuoroa), kun puhut niin hölmöjä. Annan sitten, kun puhut sydämellä, Mikkonen täräytti.

Viikkoa myöhemmin Mikkonen vieraili aiheen tiimoilta Arto Nybergin ohjelmassa. Edeltäneen viikon aikana Mikkosten puhelinliittymä oli tukkeutunut katsojapalautteesta.

— Palaute on ollut 85-prosenttisesti positiivista, hän sanoi.

Rajuista natsiväitteistään hän ei peräytynyt. Haastattelijan ja haastateltavan käsitykset siitä, milloin päivähoitojärjestelmä on luotu, heittivät toisistaan sadalla vuodella.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä isomami_ (ei varmistettu)

Eli kaikki vanhemmat jotka käyvät töissä ja vievät lapsensa päiväkotiin ovat siis natseja.. hyvä Niina!!

Lähettänyt käyttäjä hui ! (ei varmistettu)

Tämä oli jotenkin pelottava pätkä. Fanaattisuus kaikessa on pahasta...

  • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

    Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

    Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

    Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

    1
  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

  • Kansanedustaja Mauno Pohjosen harrastuksena oli maasäteilyn tutkiminen. Säteilyä hän paikallisti mm. taikavarvun avulla.

    Vaarallista maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

    Mistä mystisessä maasäteilyssä on kyse?

    Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

    1

Elävä arkisto


Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Posti- ja lennätinlaitoksen keltakylkinen kiitäjä porhalsi pitkin ja poikin 19600- ja 1970-luvuilla.

Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea

Oli aika, jolloin postimiehet olivat koko kansan sankareita. Kesät olivat aurinkoisia, talvet runsaslumisia mutta puhtaita. Musiikkivalinnat olivat oikeita ja Suomi hehkui värikkäämpänä kuin koskaan. Tuo aika on tallentunut Fennada-Filmin lyhytelokuviin, jotka esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Lue lisää:

Vankilan arkea vuonna 1971

“Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

Uusimmat julkaisut

  • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

    Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

    Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

    Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

    1
  • Nainen ulkolinjan dokumentissa Iran huivin alta (1999)

    Iranin vallankumous petti maansa naiset

    Mikä oli iranilaisnaisten asema vallakumouksen jälkeen?

    Kun islamistiset vallankumoukselliset syöksivät Iranin šaahin vallasta 1979, muutoksia vaativat sekä naiset että miehet. Naisille uuden islamilaisen tasavallan aika tiesi kuitenkin heikennettyjä ihmisoikeuksia. Ulkolinja vieraili Iranissa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen tutkimassa naisten asemaa vuonna 1999. Iranin toisinajattelijanaiset olivat toiveikkaita: islamin uudelle ja vapaammalle tulkinnalle löytyi kannatusta.

  • Vanki katselee ulos sellin ikkunasta.

    Vankilan arkea vuonna 1971

    Vangit ja vartijat kuvailevat vankilan arkea vuonna 1971.

    “Se on oikeastaan aika järkyttävä kokemus, ei siinä paljon kerkee ainakaan sinä päivänä eritellä tunteitaan. Riisutaan vaatteet pois munasilleen tuolla käytävässä, siinä on tavallaan minuus riisuttu kyllä silloin.” Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä vanki vuonna 1971 kuvatussa ohjelmassa Vangin ensimmäinen päivä.

  • Kansanedustaja Mauno Pohjosen harrastuksena oli maasäteilyn tutkiminen. Säteilyä hän paikallisti mm. taikavarvun avulla.

    Vaarallista maasäteilyä ei ole todistettu vaikka taikavarpu sen havaitseekin

    Mistä mystisessä maasäteilyssä on kyse?

    Taikavarpu on tuhansia vuosia vanha taikakalu, jota käytettiin jo muinaisessa Kiinassa paljastamaan "syvyyksien paholaiset". Yleisemmin varvun on kerrottu osoittavan kaivonkatsojalle paikan, mikäli maan alta löytyy vettä. Maanalaisten vesisuonien on Suomessakin uskottu liittyvän mystiseen maasäteilyyn. Säteilyn taas on väitetty aiheuttavan sille altistuneille ihmisille monia sairauksia ja vaivoja aina unettomuudesta syöpään. Kuitenkaan säteilyn olemassaoloa ei ole todistettu.

    1

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

  • Laskiaisen viettoa 1960-luvulla

    Kamera kiertää laskiaistunnelmissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Laskiaiseen on liittynyt paljon tapoja ja uskomuksia. Miksi ruuan piti olla rasvaista, reen luistaa pitkälle ja miksei saunassa saanut puhua?

  • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko jäätanssin EM-kisoissa vuonna 1993

    Rahkamon ja Kokon ensimmäisen mitalin takana oli kova työ ja huipputiimi

    Dokumentti jäätanssiparin harjoittelusta 1993 EM-kisoihin

    Vuonna 1993 jäätanssipari Susanna Rahkamon ja Petri Kokon tavoitteena oli saada uransa ensimmäinen arvokisamitali taitoluistelun EM-kisoista Helsingissä. Dokumentissa Euroopan paras jäätanssipari? seurataan heidän sulavaa harjoitteluaan tähän koitokseen. Ohjelmassa tavataan myös parin värikäs ja persoonallinen taustatiimi.

  • Susanna Rahkamo ja Petri Kokko Aamu-tv:n haastattelussa

    Rahkamo ja Kokko poistuvat jäältä

    Menestynyt jäätanssipari kertoo uransa lopettamisesta

    Susanna Rahkamo ja Petri Kokko olivat Suomen sodanjälkeisen ajan menestyneimpiä taitoluistelijoita. Euroopan mestarit ja MM-hopeamitalistit lopettivat uransa vuonna 2000.

  • Joiku ei tarvitse sanoja

    1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.

  • Poazovazzi – porolappalaiset

    Kuvaaja Veikko Mård ja ohjaaja Antero Ruuhonen onnistuivat Poazovazzi-dokumentissa tallentamaan porosaamelaisten nyt jo kadonneen elämänmuodon viimeisen välähdyksen.

    1
  • Sammeli Morottaja tapaa presidentti Urho Kekkosen 1976

    Sammelin laki – lupasiko Kekkonen saamelaislain

    Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

    Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

    1
  • Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

    Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

    Suurinta osaa näistä nauhoista ei ole koskaan uusittu.

    Ylen kevyen musiikin lippulaiva Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset. Ohjelman toinen lähetyskausi oli muutenkin myllerrysten aikaa, kun juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Vain pieni osa nyt julkaistavasta materiaalista on esitetty tv-uusintoina. Kaikkea siitä ei koskaan ole nähty värillisenä Suomessa.

    1
  • Royals Iltatähdessä 1976.

    Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

    Iltatähtiä ohjelman ensimmäisiltä vuosilta 1973–1976

    1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

    4
  • Juontaja Mikko Alatalo TV2:n "Iltatähti"-ohjelmassa.

    Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

    Iltatähden kymmenen vuotta

    Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Mikko Alatalo kertoo diskokulttuurista Iltatähdessä.

    Iltatähti sukeltaa diskon säihkeeseen

    Mikko Alatalo selvittää diskomusiikin olemusta

    ”Oliko diskomusiikki olemassa jo ennen diskoteekkeja? Vai synnyttikö 1970-luvun uusi seurustelumuoto uuden omaleimaisen musiikinlajinsa?” Anna Mikko Alatalon johdattaa itsesi kimaltelevaan ja sykkivään diskokulttuuriin!

    3
  • Ihmisiä helmikuussa 1966

    Yrjö Länsipuro haastattelee ihmisiä helmikuisissa tunnelmissa. Veturinkuljettajalle talvi tuo vaihdeongelmia, mainoskuvaajalle uimapukutyttöjä studiontäydeltä.

  • Astrid Määttänen (nyk. Lindeberg) ja Anna Strengell Raz dva tri -venäjänkurssin ensimmäisessä osassa.

    Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää

    Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi

    Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.

    1
  • Var är baren? – kielikurssi ruotsinlaivalla

    Vuonna 1976 valmistunut Träff-kieliohjelma opetti ruotsia sen luonnollisessa käyttöympäristössä, ruotsinlaivalla. Kysymyssanalla missä (var) ja lukusanoilla yksi, kaksi, viisi ja kuusi (en, två, fem och sex) pääsee jo pitkälle.

    1
  • Suomelle viisi hiihtosuunnistuskultaa

    Isäntämaa metsästi ahnaasti mitaleita hiihtosuunnistuksen MM-kilpailuissa Kuopiossa 1988. Suomi vei kuudesta jaossa olevasta kullasta peräti viisi.

  • Bulgarian aurinkorannalla 1963

    Suomalaisten uusi matkailukohde vuonna 1963 oli Bulgaria. Välkkyvien vesien Nessebariin matkataan Tamara Lundin ja Åke Lindmanin seurassa.

    1
  • Tyttö ja mies laivassa

    Lomalle halajaa työn uuvuttama ihmispolo

    Jokaisen ihmisen pitää päästä lomalle - vapauteen.

    Työssä raatavien ihmisten terveys heikentyy pitkän talven aikana. Työn vuoksi olemme vankeina kuin häkkilinnut. Siksi jokaisen ihmisen pitäisi päästä lomalle – vapauteen ja aurinkoon, vaaditaan Kansan Elokuvan lyhtyfilmissä vuodelta 1948.

  • Kekkosen vaalijuliste vuodelta 1956

    Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Herttoniemen kansakoulu

    Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Zrkus Poussa Ylen Aamu-tv:ssä 2009.

    Zarkus Poussa – lyömäsoittimien suvereeni hallitsija

    Muusikko Zarkus Poussa hurmaa monipuolisuudellaan

    Muusikko Markus "Zarkus" Poussa kuoli 24. tammikuuta 2016 sairauskohtaukseen. Pianisti Iiro Rantala kuvasi vuonna 2004 Lauantaivekkari-ohjelmassa uutta muusikkopolvea "käsittämättömän monipuoliseksi, joka hallitsee suvereenisti miltei kaikki tyylit, soittaa useita instrumentteja, laulaa, tanssii ja näyttelee". Lyömäsoitintaiteilija Zarkus Poussan hän nostaa tämän polven kirkkaimmaksi edustajaksi.

  • Lemmy haastattelussa 1988.

    Lemmy kehui suomalaisia

    Rockstop kohtasi rokkarin Readingissa 1988.

    Tapaninpäivänä 2015 kuollut basisti-laulaja Lemmy Kilmister arveli 1988 Motörhead-yhtyeensä suosion Suomessa johtuvan lähinnä bändin juomatavoista.

    4
  • Kuvakaappaus musiikkivideolta.

    Eagles liisi pitkään rocktaivaalla

    Legendaarinen yhtye aloitti Linda Ronstadtin taustabändinä.

    Eaglesin perustajajäsen Glenn Frey menehtyi tammikuun 18. päivä vuonna 2016. Yhden kaikkien aikojen menestyneimmän yhtyeen tarina on pitkä ja helvettikin ehti jäätyä matkan varrella.

  • Rosvo Roope -elokuvan juliste (2015).

    Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

    3
  • Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan juliste (2015).

    Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

    Klasikkosatu kääntyi kotimaiseksi komediaksi vuonna 1953

    Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.

    2
  • Ratavartijan kaunis Inkeri (1950).

    Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

    2
  • Sissit-elokuvan kansikuva.

    Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Sana sanasta -ohjelmassa keskusteltiin Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista 1992

    Suomalaiset olivat valmiita avaamaan kotinsa Bosnian sodan uhreille 1992

    Bosnian sota kosketti suomalaisia 1992

    Jugoslavian hajoamiseen johtaneet sodat ja varsinkin Bosnian sota saivat suomalaisten auttamishalun liikkeelle. Moni oli valmis lähettämään rahaa alueelle tai jopa ottamaan sotalapsen. Ajankohtaisen kakkosen Sana sanasta -erikoisohjelma käsitteli aihetta elokuussa 1992, ja mietti miten suomalaiset voivat auttaa ja miten auttamisesta olisi eniten hyötyä.

    1
  • Ei ulkomaalaisia suomalaisten saunoihin tai naapuriin

    Ulkomaalaisten on parempi pysyä poissa suomalaisten yleisistä saunoista, etteivät taudit leviä, tuumivat nuoret aikuiset katuhaastatteluissa vuonna 1987. Naapuriinkaan ei ulkomaalaisia toivottu puutteellisen suomen kielen taidon takia.

    5
  • Pommin särkemä ikkuna Valkealan vastaanottokeskuksessa.

    Pakolaisviha räjähti Valkealassa 1991

    Valkealan vastaanottokeskuksessa räjäytettiin pommi.

    Suomeen saapuvien somalipakolaisten määrän nopea kasvu talvella 1990–1991 vahvisti samalla pakolaisvastaisia asenteita. Muukalaisviha kärjistyi pelotteeksi tarkoitettuun pommi-iskuun Valkealan vastaanottoasemalle.

  • Vietnamilaisia ja suomalaisia bussissa

    Ysäri-Suomi totutteli monikulttuurisuuteen

    Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin.

    Miten maahanmuuttajiin on suhtauduttu ja miten eri kulttuurien vaikutus näkyy Suomessa? Ensimmäiset pakolaiset tulivat 1970-luvulla, mitä heidän sopeuttamisestaan ajateltiin ja mitä siitä opittiin?

    1
  • Maahanmuuton hinta

    Millaisia sosiaalietuuksia maahanmuuttajat saavat Suomessa ja muualla? Suomiko maailman avokätisin pakolaisten vastaanottaja? kysyy MOT-ohjelma.

    17
  • Kurdi-isä lapsensa kanssa talvisella pihalla Suomessa

    Lasten turvallisuus oli kurdiperheelle tärkeintä

    Kurdiperheitä Suomessa vuonna 1995.

    Millaista on paeta kotimaastaan ja asua pakolaisena Suomessa? Ohjelma vuodelta 1995 kertoo kahdesta kurdiperheestä, jotka ovat tulleet Suomeen Iranista ja Turkista.

  • Äiti suukottaa lastaan kadulla Damaskoksessa Syyriassa.

    Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

    Raportti Syyriasta vuonna 1983.

    Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

  • Vietnamin venepakolaiset

    Noin 300 000 pakeni kiikkerillä veneillä 1970-luvun loppuvuosina. Ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1979.

    3
  • Vilho Ollarannan kirjan Matin ja Maijan puhetaito -kirjan kansi vuodelta 1959, piirros Matti Larres.

    Höhhötystä, muminointia ja muita Kouluradion puheharjoituksia

    Lasten kieliä notkistettiin päristelyllä ja haukunnalla

    Kouluradio tarjosi 1950- ja 1960-lukujen koululaisille runsaasti puheoppia. Opetusohjelmissa treenattiin notkeakielisyyttä mm. ammumisen, haukunnan ja päristelyn avulla. Koululogopedi Vilho Ollarannan vuonna 1957 toimittamasta Puhetaidon perusteita -sarjasta on säilynyt jälkipolville kaksi osaa.

  • Peilikuvia-sarjan toisen jakson aloituskuva

    Peilikuvia-sarja opetti ilmaisun iloa ja tekniikkaa

    Ohjelmasarja puheviestinnästä ja ilmaisutaidoista

    "Puhujaksi ja ilmaisijaksi ei kasva vain päätä tai ääntä harjoittamalla, ilmaisijan instrumentti on koko ruumis. Ilmaisun harjoittelu alkaa äänen ja kehon avaamisella, kontaktin etsimisellä omaan itseen. Insrumenttiaan on uskallettava käyttää." Kolmiosainen opetusohjelmasarja Peilikuvia vuodelta 1992 käsitteli puheviestintää ja ilmaisutaitoa.

  • Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).

    Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

    Aamuisin kuultujen kukkojen kiekaisuja ja tarinoita.

    Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko.

    3
  • Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

    Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

    Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa. Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli tätä harvinaista nauhaa opetellessaan Hitlerin puhetapaa Perikato-elokuvan rooliin.

    3
  • Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

    Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin

    Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

    7
  • Matkoja menneeseen Suomeen

    Yleisradion ääniauto kiersi 1930-luvulla monissa paikoissa.

    Millaista oli elämä maamme rajaseuduilla aikana ennen sotia? Yleisradion ääniauto ehti 1930-luvulla kiertää monissa paikoissa, jotka sittemmin olemme oppineet tuntemaan menetettynä Suomena.

    3
  • Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

    Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

  • Viipurin pyöreä torni ja torikauppaa 1930-luvulla

    Mikrofoni vierailee 1930-luvun Viipurissa

    Suomalainen Viipuri oli 1930-luvulla vilkas kauppapaikka ja historian täyteinen matkailukohde. Aikakauden radio-ohjelmat kertovat rinkelikaupungin kaupankäynnistä ja kulttuurista sekä esittelevät Viipurin linnaa ja kaunista Monrepos-puistoa kartanoineen.

  • Katunäkymä Helsingistä 1960-luvulta

    Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön. Vinkkaa, mitä käyttöä keksit #uusioea

    13