Hyppää pääsisältöön

Kahden pallin luottamusta

Osuuskaupoilla on kaupan kilpailussa ylittämätön valtti käsissään: hallintoneuvostot. Niissä istuu kuntien ja maakuntien luottamushenkilöitä ja korkeita virkamiehiä.

Esimerkiksi Turussa kolme kaupunginvaltuutettua ja neljä kaupungin johtavaa virkamiestä istuu paikallisen osuuskaupan hallintoneuvostossa. Lisäksi Turun Osuuskaupan hallintoneuvoston varapuheenjohtajana toimii Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari.

Oulussa kaavoituksesta vastaavan teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Raimo Hämeenniemi on paikallisen osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen. Lisäksi Osuuskauppa Arinan hallintoneuvostossa istuvat muun muassa entinen Lapin liiton huippuvirkamies ja nykyinen kansanedustaja, tuomiorovasti sekä Tornion kaupunginlakimies, ja niin edelleen.

Poliittiset napamiehet ja virkamiehet tekevät hallintoneuvostossa strategisia linjauksia vieraan isännän, siis osuuskaupan laskuun. He ovat siellä esimerkiksi päättämässä, mihin uusia kauppoja saa rakentaa.

Ja kuitenkaan heidän ei pitäisi olla siellä, koska he istuvat näin kahdella pallilla: julkisen vallan ja liikeyrityksen. Hallintolaki rajoittaa tällaista toimintaa.

Poliitikon ja virkamiehen pitää lain mukaan jäävätä itsensä päätöksenteossa silloin, jos osuuskauppa on osallisena kaavoitus- tai muussa kunnan hankkeessa. Tai jos hän tai hänen läheisensä voi hyötyä tuosta hankkeesta. Näin poliitikot eivät tunnu läheskään aina tekevän. Miksi eivät?

Ehkä he eivät tunne hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Tai vielä pahempaa: he eivät välitä niistä.

Ei myöskään riitä, että osuuskauppapuolueen poliitikko tai virkamies jäävää itsensä osuuskauppaa koskevissa päätöksissä. Hänen pitää pidättäytyä päätöksenteosta myös silloin, kun kunnan tai maakunnan hallinnossa käsitellään osuuskaupan kilpailijoiden kaavoitusasioita.

Lähtökohtana pitäisi olla, että henkilö ei voi välillisesti vaikuttaa siihen asiaan, josta omalle yritykselle – tässä tapauksessa osuuskaupalle – on etua tai haittaa. Jos kunnallispolitiikassa aktiivinen osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen noudattaa hallintolain kirjaimen lisäksi myös sen henkeä, hänelle ei jää kaavoitusasioissa kovinkaan paljon päätettävää.

Lopulta, olennaista esteellisyyden arvioinnissa ei ole se, että luottamushenkilö jäävää itsensä, jos hän on esteellinen. Tai että hän kokee toimineensa oikein kunnallisessa päätöksenteossa. Olennaista on se, miltä asiat näyttävät ulospäin. Eikä kahdella pallilla istuminen näytä hyvältä.

Simo Sipola
toimittaja, MOT

  • Tutkija Maria Lähteenmäki Kansallisarkistossa.

    Neuvostopartisaanien tuhoiskut jätettiin tutkimatta ulkopoliittisista syistä

    Historioitsijat: partisaanisodan tapahtumat tutkittava

    Kolme historioitsijaa vaatii jatkosodan aikaisten partisaanihyökkäysten perusteellista tutkimista. Tutkijat muistuttavat maanantaina esitettävässä MOT-ohjelmassa ”Itärajan ihmiskilvet”, että tähän asti Suomen itärajan kyliin tehtyjen iskujen penkominen on ollut lähes tyystin harrastelijahistorioitsijoiden varassa.

  • Eino ja Väino Kinnunen istuvat kotisohvallaan Suomussalmella.

    ”Meille kaikille oli selvää, että kuolemalle lähdetään.”

    Suomi jätti omia siivilejään ihmiskilviksi

    ”Yksi niistä konepistoolin kanssa hyppäsi tuohon piha-aitan ovelle ja alkoi silmitön ammunta aittaan sisälle. Velipoikaan osui kolme luotia, jotka meni rinnasta läpi. Ja kun nousin katsomaan aitan ovella makaavaa äitiä, hänen yömekkonsa rintamuksille levisi paraikaa suuri veriläikkä.”

  • Filippiiniläinen Niezel Carolino syöttää iäkästä naista palveltalossa.

    Hoitajana Suomessa uhkasakon alla

    Vanhushoitoa viiden vuoden pakkosopimuksilla

    (23.5.) Lähes viisisataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoitaa Suomessa muistisairaita yksityisissä hoitokodeissa. He toimivat hoiva-avustajina, koska heidän yliopistokoulutuksensa ei kelpaa Suomessa. Moni on joutunut allekirjoittamaan laittoman sopimuksen.