Hyppää pääsisältöön

Halvat potkut

Yllättävän moni itseään kunnioittava suomalaisyritys tarjoaa jo lakisääteistä parempia etuja irtisanotuille, kuten MOT:n kokoamasta tausta-aineistosta ilmenee. Tästä voi päätellä ainakin sen, että lainmukaiset peruspotkut tulevat työnantajalle halvaksi. Niin halvaksi, että yrityksillä on varaa laman keskelläkin tarjota vähän parempaa potkupolitiikkaa.

Toinen juttu on se, johtaako potkujen halpuus automaattisesti siihen, että Suomesta siirretään työpaikkoja halpatyömaihin helpommin kuin muista läntisen Euroopan maista. Ohjelmassa haastatellun EU-työoikeuden asiantuntijan Jari Hellstenin mukaan tälle väitteelle ei välttämättä löydy tukea. Irtisanomiskustannukset ovat kertakustannuksia, ja liiketoiminta suunnitellaan yleensä pysyvien kustannusten varaan. Sen sijaan yksittäisille irtisanottaville työntekijöille irtisanomispaketin laatu ja koko ovat äärettömän tärkeitä.

Saksassa Nokia Siemens Networksin työntekijä saa potkujen jälkeen suunnitella elämäänsä kaikessa rauhassa palkkaa nauttien kolmen vuoden ajan siirtymäyrityksessä, ja saa sen jälkeen vielä reilun könttäkorvauksen. Hänen suomalaiskollegansa saa enimmillään puolentoista vuoden palkan (joka siis sisältää irtisanomisajan palkan), ja saa siitä hyvästä luopua eräistä muista eduista.

Ihan kiva siis, että edes jotkut yritykset ovat Suomessakin ruvenneet antamaan edes vähän ylimääräistä pois potkituille. Reilua olisi, etteivät ne asettaisi paketin ehdoksi sitä, että työntekijä irtisanoutuu itse. Tempulla työnantaja välttää takaisinottovelvollisuuden, jättää työntekijän yhteiskunnan tarjoamien välittömien työllistämistoimien ulkopuolelle ja pienentää vielä tulevaa ansiopäivärahaa. Paketti sopii yleensä parhaiten niille työntekijöille, joilla on uusi työpaikka valmiiksi katsottuna. Nykytilanteessa aika harvalla on.

Eurooppalaiset potkukäytännöt poikkeavat niin paljon toisistaan, että yhdessä ohjelmassa on mahdotonta syvällisesti esitellä kaikkia. Nyrkkisääntö on kuitenkin se, että Pohjoismaissa laki tai vakiintunut käytäntö ei pakota maksamaan erillisiä irtisanomiskorvauksia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yhteiskunnan tarjoama työttömyysturva olisi meillä automaattisesti parempi kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa vuoden, kun Suomessa sitä saa 500 päivää. Ansiosidonnaisen turvan taso on kuitenkin Saksassa Suomea parempi. Peruspäivärahalle tipahtaneen suomalaisen ja saksalaisen elintaso on suunnilleen samaa luokkaa, eli huono.
 

Toimittaja Kati Juurus

  • Eino ja Väino Kinnunen istuvat kotisohvallaan Suomussalmella.

    ”Meille kaikille oli selvää, että kuolemalle lähdetään.”

    Suomi jätti omia siivilejään ihmiskilviksi

    ”Yksi niistä konepistoolin kanssa hyppäsi tuohon piha-aitan ovelle ja alkoi silmitön ammunta aittaan sisälle. Velipoikaan osui kolme luotia, jotka meni rinnasta läpi. Ja kun nousin katsomaan aitan ovella makaavaa äitiä, hänen yömekkonsa rintamuksille levisi paraikaa suuri veriläikkä.”

  • Filippiiniläinen Niezel Carolino syöttää iäkästä naista palveltalossa.

    Hoitajana Suomessa uhkasakon alla

    Vanhushoitoa viiden vuoden pakkosopimuksilla

    (23.5.) Lähes viisisataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoitaa Suomessa muistisairaita yksityisissä hoitokodeissa. He toimivat hoiva-avustajina, koska heidän yliopistokoulutuksensa ei kelpaa Suomessa. Moni on joutunut allekirjoittamaan laittoman sopimuksen.