Hyppää pääsisältöön

Milanon raskas rankkarihäviö 1994

Suomi pelasi huiman ottelusarjan jääkiekon MM-kisoissa 1994, mutta jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa Kanadan vaahteralehtiä vastaan.

Leijonat sijoittuivat Milanon kisojen alkulohkon ykköseksi neljällä voitolla ja yhdellä tasapelillä. Puolivälierissä se peittosi Itävallan 10-0 ja välierässä USA:n 8-0.

Kanadaa vastaan käydyn finaaliottelun ainoat varsinaisella peliajalla tehdyt maalit syntyivät vasta kolmannessa erässä. Esa Keskinen laukoi 0-1 ajassa 46.51, ja Rod Brind´Amour tasoitti runsaat yhdeksän minuuttia myöhemmin.

Maalittoman jatkoajan jälkeen seuranneen rankkarikisan ensimmäisen kierroksen jälkeen puntit olivat edelleen tasan. Suomen maalintekijät olivat Jari Kurri ja Mikko Mäkelä, kanadalaisista onnistuivat Luc Robitaille ja Joe Sakic.

Rangaistuslaukauskilpailun toinen kierros käytiin kerrasta poikki -periaatteella. Luc Robitaillen 3-2-osuman jälkeen Mika Niemisen epäonnistuminen ratkaisi ottelun. Päätösluvuiksi kirjattiin 2-1.

Tappio oli karvas, ja hiljaisia oltiin vielä lentoasemallakin.

Ennen kisoja tehty A-studion erikoisohjelma kertoo Leijonien MM-harjoittelusta.

Tietolaatikko

Vuoden 1994 MM-pronssia otti Ruotsi, neljänneksi jäi Yhdysvallat.
Suomen joukkueen valmentajina toimviat Curt Lindström ja Hannu Aravirta.

  • Tartu mikkiin, Saara Aalto

    Saara Aalto tarttui mikkiin useammassakin jakossa.

    Laulaja Saara Aalto nähtiin useamman kerran Ylen suositussa Tartu Mikkiin -ohjelmassa kisailemassa karaoketaidoillaan ja kappaletietämyksellään. Artikkeliin on koottu Aallon esiintymisistä kolme kokonaista kappaletta.

  • Lappeenrannan Pokrovan kirkko on vuosisatoja yhdistänyt itää ja länttä

    Pokrovan kirkko Lappeenrannassa

    Lappeenrannassa sijaitseva Jumalasynnyttäjän Suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko on maamme vanhin säilynyt ortodoksinen kirkko. Se sijaitsee Linnoituksen kaupunginosassa ja on selvinnyt monista koettelemuksista. Pokrovan kirkon identiteettiä, kirkon merkitystä seurakuntalaisille ja kaupungille pohti kirkkoherra Timo Tynkkynen marraskuussa 2016 Elävälle arkistolle antamassaan haastattelussa.

  • Kerenski oli hetken Venäjän voimahahmo vallankumousten vuonna 1917

    Väliaikainen hallitus ei suvainnut Suomen itsenäisyyttä.

    Sosialisti Aleksandr Kerenski kohosi Venäjän väliaikaisen hallituksen keskushenkilöksi kumousvuonna 1917. Hän peruutti syrjäytetyn tsaarin määräämät venäläistämistoimet Suomessa, mutta tyrmäsi samalla suomalaisten itsenäisyyspuuhat. Ennen kuin pääministeri kukistui Lokakuun vallankumouksessa, hänet ikuistettiin tunnetuimpaan poliittiseen pilalauluumme. Elävän arkiston koosteessa historioijat arvioivat Kerenskin aikaa, ja mukana on myös harvinainen haastattelu vuodelta 1967.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Elävän arkiston joulukalenterit

Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.

  • Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

    Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

    Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

  • Elävän arkiston joulukalenterit

    Makupaloja Ylen joulukalentereista vuodesta 1962 alkaen.

    Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.

  • Elina, Sari ja Saara Aalto huippukokoustivat mummolassa yksivuotiaina

    Kuvauksia yksivuotiaiden elämästä, mukana Saara Aalto.

    Laulaja ja X-Factor -tähti Saara Aalto ja tämän serkut Elina ja Sari ikuistettiin vuonna 1988 isoisänsä Eeli Aallon ohjaamaan dokumenttiin Huippukokous mummolassa. Sympaattisessa ja oivaltavassa ohjelmassa yksivuotiaiden lasten touhuja selostetaan kuin suurta uutistapahtumaa konsanaan.

  • Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa

    Laulaja on nähty euroviisukarsinnoissa viisi kertaa.

    Laulaja on tavoitellut Suomen euroviisuedustajuutta peräti viisi kertaa. Lähimmäs hän pääsi vuoden 2011 viisukarsinnoissa sekä vuoden 2016 Uuden Musiikin Kilpailussa, joissa molemmissa Aalto sijoittui toiseksi.

  • Tartu mikkiin, Saara Aalto

    Saara Aalto tarttui mikkiin useammassakin jakossa.

    Laulaja Saara Aalto nähtiin useamman kerran Ylen suositussa Tartu Mikkiin -ohjelmassa kisailemassa karaoketaidoillaan ja kappaletietämyksellään. Artikkeliin on koottu Aallon esiintymisistä kolme kokonaista kappaletta.

  • Rockstopin viides vuosi

    Rockstop-ohjelman kausi 1991–1992.

    Rock- ja pop-maailman ajankohtaisohjelma Rockstopin viides vuosi nähtiin televisiossa syksystä 1991 kevääseen 1992 saakka. Yksitoista jaksoa sisältäneellä kaudella 1980-luvun glamourin ja hiusspraylla kuorrutetujen tukkapehkojen tilalle oli tullut maallisempaa ilmaisua ja tyyliä. Erikoisohjelmia omistettiin muun muassa ajankohtaiselle Guns N' Rosesille, mystiselle The Doorsille ja suomalaiselle Hurriganesille. Juontajana toimi tuttuun tapaan Heli Nevakare.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Miten minusta tuli minä, Ilkka Malmberg

    Toimittaja oli suomalaisuuden tarkkanäköinen kuvaaja.

    Miten lahtelaisesta yksinhuoltajaäidin pojasta tuli yksi maamme rakastetuimmista toimittajista? Ilkka Malmberg on toimittaja Marko Gustafssonin vieraana.

  • Nuorison itsenäisyysjuhla jäähallissa 1986

    Itsenäisyyspäivänjuhla jäähallissa 1986

    Ohjelma Itsenäisyys ja rock vie meidät juhliin nuorison pariin Helsingin jäähalliin 30 vuoden taakse. 6.12.1986 Helsingin jäähallissa esiintyvät lähes kaikki 80-luvun puolivälin suosikkibändit.
    tiistai 6.12. klo 21.55

  • Juice Linnan juhlilla 1986

    Juice oli ensimmäisiä rokkareita Linnan juhlissa

    Taiteilija Juice Leskinen vieraili Linnassa vuonna 1986 presidentti Koiviston kutsumana. Juice oli ensimmäisiä rockmuusikoita, joita kutsuttiin vastaanotolle.

  • Ihmisten puolue: Pikkujoulut

    Pysyykö juhlinta tänä vuonna asiallisena?

    Puolue viettää pikkujouluja. Edellisvuoden toilailusta viisastunut jäsenistö lupaa, että juhlinta pysyy tänä vuonna asiallisena.

  • Juice Leskinen: Pikkujoulu

    Pikkujouluja voi viettää kahdeksatkin päivässä toteaa Juice.

    Pikkujouluaika aikaistuu vuosi vuodelta. Jos jo heinäkuussa aloittaa, ehtii jouluun mennessä juhlia ainakin toistasataa kertaa.

  • Firman pikkujoulut

    Kuinka Suomessa on tapana viettää firman pikkujouluja ja mitä kaikkea niissä voikaan tapahtua?

  • Pikkujoulumenyy Patakakkosen tapaan

    Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson tarjoavat pikkujoulun kunniaksi lihapatoja, salaatteja ja makean nälkään ananasta ja omenatorttua.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.