Hyppää pääsisältöön

Punainen lanka: Juha Hernesniemi

Aivokirurgi Juha Hernesniemellä on työmiehen kädet ja töppösormet, kuten hän itse niitä kutsuu. Näillä sormilla hän leikkaa 400-500 aivoleikkausta vuodessa.

Leikkaukset ovat pääasiassa erittäin vaikeita tapauksia: aivovaltimoiden pullistumia, aivokasvaimia, pesäpallomailalla tai kirveellä päähän lyötyjä, väkivallan ruhjomia aivoja.

Joukossa on helppoja, vaikeita ja toivottomia tapauksia - vaikka Hernesniemelle harva tapaus on toivoton.

"Ministeri Kalevi Hemilä oli niin huonossa kunnossa, että häntä pidettiin toivottomana tapauksena, mutta minulla oli sellainen sisäinen tunne, että hän selviää. Päätin leikata kaikesta huolimatta."

Aivokirurgikaan ei ole immuuni virheille. Virheitä sattuu ja usein niillä on dramaattiset seuraukset.

— Sellainen neurokirurgi, jolle ei koskaan tule komplikaatioita, on joko eläkkeellä, valehtelee tai yrittää epätoivoisesti mainostaa itseään.

Punaisen langan haastattelussa Hernesniemi kertoo paitsi onnistumisista, myös uransa aikana sattuneista "pahoista kolareista", kuolemaankin johtaneista virhearvioinneista.

Hyksin Neurokirurgian klinikalla Hernesniemi on nähnyt myös koko yhteiskunnan kirjon: poliitikoista prostituoituihin, taiteilijoista tavallisiin kadun miehiin.

Monet hänen ulkomaalaiset kollegansa ihmettelevät usein sitä, että Suomessa potilaiden omaisia ei sairaaloissa juuri näy. Pahimmillaan tietoa potilaan menehtymisestä on pyydetty tekstiviestinä. Potilaat ovat myös entistä vaativampia.

"Ensin olisi oltava hyvä ihminen, toiseksi hyvä lääkäri ja kolmanneksi hyvä neurokirurgi. Minä luulen, että minulla arvojärjestys on mennyt toisinpäin. Ensimmäisessä kohdassa on paljon opittavaa."

Teksti: Punainen lanka

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistelen ohjelmaa ja kirurgi Juha Hernesniemeä kunnioitan koska hän pelasti äitini hengen ja äitini elää vieä tänäkin päivänä.

Lähettänyt käyttäjä

Muistelen tätä ohjelmaa vielä vuosien jälkeen. Mielestäni tässä ohjelmassa syntyi syvä kohtaaminen ja aito läsnäolo.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä herra herättää todellakin muistoja. Kahdesti on minut operoinut. 1990 ekakerran ja -96 toisen.-96 Kuopion reissun aikana tyttäremme oli oppinut kävelemään. He tulivat katsomaan minua Kinkomaalle, missä olin kuntoutuksessa. Muistan ajasta vain sen, kun tyttäremme näki minut kahvion ovelta istumassa kahviossa. Hän lähti juoksemaan kohti minua ja huudahti äitiii. Kyyneleet valuu pitkin poskia, kun kirjoitan tätä. Tyttäremme vietti juuri 18-vuotissynttäreitään. Olen ikuisesti kiitollinen Hernesniemelle. Olen saanut kaksi kertaa jatkoaikaa elämälleni hänen käsiensä kautta. Ensimmäiseen leikkaukseen liittyy myös todella tunteita herättävä muisto. Silloin odotin toista lastamme, ennen leikkausta raskauteni meinattiin keskeyttää, mutta kun lääkärit konsultoivat toisiaan, oli Hernesniemi kuulemma sanonut, että leikataanhan odottavilta äideiltä umpisuoliakin, joten Hän päätti leikata minutkin. Leikkaus onnistui täydellisesti ja jälkitarkastuskäynnillä kuopiossa, Hän kysyi minulta ensimmäisenä, että mitenkäs sinun vauvasi. Kerroin, että meille syntyi terve poika. Voi sitä voitonriemuista ilmettä Hernesniemen kasvoilla, kun hän sanoi, että ilmoitan heti Jyväskylään kolleegoilleni, että synnytit terveen poikalapsen. Hernesniemen sanat leikkauksen jälkeen olivat vauvan suhteen, että muuta en nyt voi sinulle sanoa kuin että sikiö on hengissä. Tämä selittää Hänen voitoriemullisen ilmeensä, kun kerroin vauvauutisemme. Upea, taitava, asiansa osaava herrasmies.

Lähettänyt käyttäjä

Aivan sanattomaksi vetää, upea ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos! 11.2.2010 sain jatkoaikaa. Kiitos Juha!

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos!! Juha Hernesniemelle! Hän leikkasi minut Kuopiossa 9.5.1995. Sain aivoverenvuodon, ja hänen avullaan sain lisäelämää. Oli vielä 4 pullistumaa, jotka piti leikata myöhemmin. Elämä voitti! Olen kiitollinen, pääsin mummoksi ja saan hoitaa lapsenlapsia.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos Maarit Tastula ja olipa mielenkiintoinen vieras joka kertoi elämän suuremmista asioista. Hieno vieras oli tämä Vanhempikirurgi. Ei oikeasti ole lähikokekemuksia mistään joka koskettaisi tätä asiaa, mutta silti saitte hyvin mielenkiintoisen henkilön paikalle ja se liimasi heti paikoilleen. Vaikka katoinkin jälkikäteen. Iso kiitos todella hyvästä vieraasta ja asiasta joka on meille silti vierasta..

Lähettänyt käyttäjä

3.12.1998 on ainut päivämäärä minkä muistan ulkoa. Leikkasit minulta tennispallon kokoisen aivokasvaimen.Paranin tuosta leikkauksesta täydellisesti. Siitä päivästä lähtien olen rukoillut puolestasi ja myös kaikkien lähimpieni. Olin silloin 4 pienen lapsen äiti. kaikki alle kouluikäisiä ja kaksi nuorinta 1 ja 2 vuotiaat. Tuo 2 viikkoa sairaalassa muutti elämäni tärkeysjärjestyksen ja olen tuntenut sen vahvuutena myöhemmässä elämässä. Muistan pään sisäiset asiat jälkeen leikkauksen. Sänky tuntui heiluvan, joku kaatoi kahvia päässäni, kun tuntui outoa lorinaa, en pystynyt katsomaan telkkaria. Niitä oli vaikea kuvailla muille, vaan joskus niitä itse muistelen.. Mieheni hoiti minut kotona kuntoon, kuten oli yksin hoitanut lapset minun poissaollessani. Yksi harmi jäi sairaalassaolosta.. Minut passitettiin kotia, vaikka en tuntenut vointiani hyväksi. Jouduin seuraavana päivän takaisin, sillä haavani oli tulehtunut. Tänä päivänä minulle kuuluu hyvää, olen kuuden lapsen äiti ja 2 vanhinta jo asuvat omillaan. Olen opiskelu hommissa ja elämä hymyilee. Kiitos sinun ammattitaitosi olen täällä tänään. T: Päivi Harri

  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    Miten entisaikaan ihmiset löysivät toisensa?

    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta.

  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    A-studion raportti legendaarisilta festareilta.

    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.

  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    Teemu Selänne kisailee Kisalippu Albertvilleen -ohjelmassa.

    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.

  • Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

    Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

    Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastaltavien kertomuksia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Hyvä puhemies etsi sopivan vaimon ja hoiti kosioretken

    Miten entisaikaan ihmiset löysivät toisensa?

    Toimittaja Niilo Ihamäki jututtaa vuonna 1953 tehdyssä radiohaastattelussa kolmea miestä, jotka muistavat vielä miten naimakauppoja hierottiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vapaa-aika oli vähissä ja liikkuminen hankalaa, joten tapaileminen oli lähes mahdotonta.

  • Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

    A-studion raportti legendaarisilta festareilta.

    Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili myös A-studion toimittaja Ari Ylä-anttila, joka pääsi kokemaan autenttisen Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutapelloksi.

  • Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

    Teemu Selänne kisailee Kisalippu Albertvilleen -ohjelmassa.

    Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastaltavien kertomuksia.

Lue lisää:

Läpiveto: Puhutaan Jopea

Jopet Shown tuomat puheparret ovat tuoneet suomalaiseen kielenkäyttöön kaivattua väria. Läpivedossa esiintyi Jopen puheparsiin keskittynyt kerho.

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin nimeltä Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

  • Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.

    Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Liisankadun Popstudiossa poppi pärisi ja proge venyi ja venyi

    Live-harvinaisuuksia 1970-luvulta.

    Erkki "Unde" Lehtolan ja Jake Nymanin isännöimä Popstudio-ohjelma rakentui kotimaisten pop- ja rock-yhtyeiden live-konserttien ympärille. Radio-ohjelma esitteli uusia, suurelle yleisölle tuntemattomampia bändejä, mutta sai vieraakseen myös 1970-luvun suurimpia yhtyeitä.

  • Kolmiapila kurotti kohti uutta elokuvakerrontaa

    Vuonna 1953 valmistunut elokuva rakentui episodeihin

    Fennada-Filmin vuonna 1953 tuottama Kolmiapila oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva. Valistushenkinen sanoma kerrotaan kolmen itsenäisen tarinan kautta: episodit ovat ohjanneet Esko Töyri, Kyllikki Forssell ja Roland af Hällström. Pääosissa nähdään komea kavalkadi aikakauden nimekkäimpiä näyttelijöitä.

  • Täällä alkaa seikkailu oli Donnerin viileän vahva rakkaudentunnustus Helsingille

    Koe kesä 1965 Donnerin tapaan.

    Jörn Donner piirsi kesällä 1965 elokuvassaan Täällä alkaa seikkailu ääriviivat sellaiselle kansainväliselle Helsingille, jonka hän itse toivoi näkevänsä. Kohde oli hänelle tuttu, mutta näkökulma korostetun vieraantunut. Uusin, kansainvälisin ottein toteutettu Harriet Anderssonin tähdittämä elokuva oli menestys sekä Suomessa että Ruotsissa.

  • Pääosassa Jouko Turkka

    Eero Tuomikosken dokumentti ohjaajasta työnsä ääressä.

    Vuonna 1984 Teatterikorkeakoulun rehtori Jouko Turkka oli julkisuudessa erittäin kiistelty ja kiistanalainen henkilö. Eero Tuomikosken dokumentti ei suoraan ota kantaa näihin kiistoihin vaan näyttää Turkan tekemässä työtään, ohjaamassa näyttelijäoppilaita.

  • Turkan lapset

    Turkka oli yhdelle opiskelijalleen isä, toiselle jumala.

    Teatterikoulun rehtorina Jouko Turkka oli yhdelle isä, toiselle jumala, kolmannelle jotakin muuta. Mitä sitten tapahtui? Entä mitä Turkka itse ajatteli oppilaistaan kymmenen vuotta myöhemmin? Marketta Mattila selvitti asiaa vuonna 1994.

  • Kiimaiset poliisit

    Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja jakoi kansaa.

    "Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." (Jukka Kajava, HS 21.4.1993)

  • Jouko Turkka oppilaineen Hamletin kimpussa

    Seurataan Teatterikorkeakoulun oppilasryhmän harjoituksia.

    Mirja Pyykön kolmiosaisessa dokumentissa seurataan läheltä Jouko Turkan Teatterikorkeakoulun oppilasryhmän harjoituksia vuonna 1985. Ryhmä valmisteli rehtorinsa johdolla Hamlet-näytelmää Kino Helsingin näyttämölle.

  • Kössi Kenguru ystävystyttää yksinäisiä

    Satumaan kuningas toivoo uusia kavereita, ja toive toteutuu.

    Satumaan kuninkaalla on tylsää. Kuningas on yksinäinen kolkosti kumahtelevassa satulinnassaan. Jalkapallo sentään piristää aina hetkeksi.

  • Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

    Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

    Piirrostarina muurahaiskeossa syntyneen Caru-tytön seikkailuista on tarina kasvamisesta, erilaisuudesta ja oppimisesta. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

  • Myttö ja vuodenajat

    Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, tietää Tiina Halosen vastaansanomattoman viehättävän animaation päähenkilö, pikkutyttö nimeltään Myttö.

  • Lohikäärme Justus

    Aika ei ole haalistanut Tuula Pukkilan riemastuttavaa animaatiota lohikäärme Justuksesta ja ystävyyden merkityksestä. Elämä lohikäärmeenä ei aina ole helppoa mutta hauskaa se on!

  • Taikuri Savinen

    Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti tv:ssä 1977

    Niin ihmiset kuin eläimetkin iloitsevat Taikuri Savisesta, joka tarpeen tullen taikoo asiat paremmin päin. Kaikkien mielen mukaan ei voi toimia, mutta Savinen keksii konstit, joilla lopputulos sittenkin sopii jokaiselle. Tuula Pukkilan suosittu animaatiosarja aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1977.

  • Ylen 90 vuotta 90 päivässä 90 kuvalla

    Elä kansamme Ylen 90 vuotta 90 päivässä

    Kerromme kuvin 90 päivän ajan Ylen 90 vuoden tarinaa. Julkaisemme joka päivä yhden kuvan yhdestä Ylen vuodesta, aloitamme 12. kesäkuuta Yleisradion perustamisvuodesta 1926. Tämän päivän kuviin ja tunnelmiin saavumme 9.9. – Ylen syntymäpäivänä.

    Seuraa @elavaarkisto-tiliä Instagramissa. Pääset katsomaan kuvia myös selaimen kautta ilman oman profiilin luomista, klikkaamalla oheista linkkiä sekä koontina tässä artikkelissa.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.