Hyppää pääsisältöön

Punainen lanka: Juha Hernesniemi

Aivokirurgi Juha Hernesniemellä on työmiehen kädet ja töppösormet, kuten hän itse niitä kutsuu. Näillä sormilla hän leikkaa 400-500 aivoleikkausta vuodessa.

Leikkaukset ovat pääasiassa erittäin vaikeita tapauksia: aivovaltimoiden pullistumia, aivokasvaimia, pesäpallomailalla tai kirveellä päähän lyötyjä, väkivallan ruhjomia aivoja.

Joukossa on helppoja, vaikeita ja toivottomia tapauksia - vaikka Hernesniemelle harva tapaus on toivoton.

"Ministeri Kalevi Hemilä oli niin huonossa kunnossa, että häntä pidettiin toivottomana tapauksena, mutta minulla oli sellainen sisäinen tunne, että hän selviää. Päätin leikata kaikesta huolimatta."

Aivokirurgikaan ei ole immuuni virheille. Virheitä sattuu ja usein niillä on dramaattiset seuraukset.

— Sellainen neurokirurgi, jolle ei koskaan tule komplikaatioita, on joko eläkkeellä, valehtelee tai yrittää epätoivoisesti mainostaa itseään.

Punaisen langan haastattelussa Hernesniemi kertoo paitsi onnistumisista, myös uransa aikana sattuneista "pahoista kolareista", kuolemaankin johtaneista virhearvioinneista.

Hyksin Neurokirurgian klinikalla Hernesniemi on nähnyt myös koko yhteiskunnan kirjon: poliitikoista prostituoituihin, taiteilijoista tavallisiin kadun miehiin.

Monet hänen ulkomaalaiset kollegansa ihmettelevät usein sitä, että Suomessa potilaiden omaisia ei sairaaloissa juuri näy. Pahimmillaan tietoa potilaan menehtymisestä on pyydetty tekstiviestinä. Potilaat ovat myös entistä vaativampia.

"Ensin olisi oltava hyvä ihminen, toiseksi hyvä lääkäri ja kolmanneksi hyvä neurokirurgi. Minä luulen, että minulla arvojärjestys on mennyt toisinpäin. Ensimmäisessä kohdassa on paljon opittavaa."

Teksti: Punainen lanka

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistelen ohjelmaa ja kirurgi Juha Hernesniemeä kunnioitan koska hän pelasti äitini hengen ja äitini elää vieä tänäkin päivänä.

Lähettänyt käyttäjä

Muistelen tätä ohjelmaa vielä vuosien jälkeen. Mielestäni tässä ohjelmassa syntyi syvä kohtaaminen ja aito läsnäolo.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä herra herättää todellakin muistoja. Kahdesti on minut operoinut. 1990 ekakerran ja -96 toisen.-96 Kuopion reissun aikana tyttäremme oli oppinut kävelemään. He tulivat katsomaan minua Kinkomaalle, missä olin kuntoutuksessa. Muistan ajasta vain sen, kun tyttäremme näki minut kahvion ovelta istumassa kahviossa. Hän lähti juoksemaan kohti minua ja huudahti äitiii. Kyyneleet valuu pitkin poskia, kun kirjoitan tätä. Tyttäremme vietti juuri 18-vuotissynttäreitään. Olen ikuisesti kiitollinen Hernesniemelle. Olen saanut kaksi kertaa jatkoaikaa elämälleni hänen käsiensä kautta. Ensimmäiseen leikkaukseen liittyy myös todella tunteita herättävä muisto. Silloin odotin toista lastamme, ennen leikkausta raskauteni meinattiin keskeyttää, mutta kun lääkärit konsultoivat toisiaan, oli Hernesniemi kuulemma sanonut, että leikataanhan odottavilta äideiltä umpisuoliakin, joten Hän päätti leikata minutkin. Leikkaus onnistui täydellisesti ja jälkitarkastuskäynnillä kuopiossa, Hän kysyi minulta ensimmäisenä, että mitenkäs sinun vauvasi. Kerroin, että meille syntyi terve poika. Voi sitä voitonriemuista ilmettä Hernesniemen kasvoilla, kun hän sanoi, että ilmoitan heti Jyväskylään kolleegoilleni, että synnytit terveen poikalapsen. Hernesniemen sanat leikkauksen jälkeen olivat vauvan suhteen, että muuta en nyt voi sinulle sanoa kuin että sikiö on hengissä. Tämä selittää Hänen voitoriemullisen ilmeensä, kun kerroin vauvauutisemme. Upea, taitava, asiansa osaava herrasmies.

Lähettänyt käyttäjä

Aivan sanattomaksi vetää, upea ihminen.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos! 11.2.2010 sain jatkoaikaa. Kiitos Juha!

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos!! Juha Hernesniemelle! Hän leikkasi minut Kuopiossa 9.5.1995. Sain aivoverenvuodon, ja hänen avullaan sain lisäelämää. Oli vielä 4 pullistumaa, jotka piti leikata myöhemmin. Elämä voitti! Olen kiitollinen, pääsin mummoksi ja saan hoitaa lapsenlapsia.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos Maarit Tastula ja olipa mielenkiintoinen vieras joka kertoi elämän suuremmista asioista. Hieno vieras oli tämä Vanhempikirurgi. Ei oikeasti ole lähikokekemuksia mistään joka koskettaisi tätä asiaa, mutta silti saitte hyvin mielenkiintoisen henkilön paikalle ja se liimasi heti paikoilleen. Vaikka katoinkin jälkikäteen. Iso kiitos todella hyvästä vieraasta ja asiasta joka on meille silti vierasta..

Lähettänyt käyttäjä

3.12.1998 on ainut päivämäärä minkä muistan ulkoa. Leikkasit minulta tennispallon kokoisen aivokasvaimen.Paranin tuosta leikkauksesta täydellisesti. Siitä päivästä lähtien olen rukoillut puolestasi ja myös kaikkien lähimpieni. Olin silloin 4 pienen lapsen äiti. kaikki alle kouluikäisiä ja kaksi nuorinta 1 ja 2 vuotiaat. Tuo 2 viikkoa sairaalassa muutti elämäni tärkeysjärjestyksen ja olen tuntenut sen vahvuutena myöhemmässä elämässä. Muistan pään sisäiset asiat jälkeen leikkauksen. Sänky tuntui heiluvan, joku kaatoi kahvia päässäni, kun tuntui outoa lorinaa, en pystynyt katsomaan telkkaria. Niitä oli vaikea kuvailla muille, vaan joskus niitä itse muistelen.. Mieheni hoiti minut kotona kuntoon, kuten oli yksin hoitanut lapset minun poissaollessani. Yksi harmi jäi sairaalassaolosta.. Minut passitettiin kotia, vaikka en tuntenut vointiani hyväksi. Jouduin seuraavana päivän takaisin, sillä haavani oli tulehtunut. Tänä päivänä minulle kuuluu hyvää, olen kuuden lapsen äiti ja 2 vanhinta jo asuvat omillaan. Olen opiskelu hommissa ja elämä hymyilee. Kiitos sinun ammattitaitosi olen täällä tänään. T: Päivi Harri

  • Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

    Alueen muut asukkaat suhtautuivat suomalaisiin suopeasti.

    Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

    Alueen muut asukkaat suhtautuivat suomalaisiin suopeasti.

    Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

  • Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

    xxxx

    Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla. Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina.

  • Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

    Maanviljely Redwood Valleyssa ei menestynyt.

    Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Musiikkiohjelma Rockstopin neljäs kausi esitettiin vuosina 1990–1991. Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa. Rockstopille ominaisia hassutteluja ja edeltäviltä vuosilta tuttuja special-jaksoja nähtiin tälläkin kaudella. Vuoden aikana kunnioitettiin myös kahta menehtynyttä Hurriganes-jäsentä.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korva joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Rockstopin ensimmäinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan ensimmäinen kausi vuosilta 1987–88.

    Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

  • Rockstopin toinen vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan toinen kausi vuosilta 1988–1989.

    Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

  • Rockstopin kolmas vuosi

    Musiikkiohjelmasarjan kolmas kausi vuosilta 1989–1990.

    Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

  • Rockstopin neljäs vuosi

    Musiikkiohjelman neljäs kausi sisälsi 12 jaksoa.

    Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.