Punainen lanka: Juha Hernesniemi

Aivokirurgi Juha Hernesniemellä on työmiehen kädet ja töppösormet, kuten hän itse niitä kutsuu. Näillä sormilla hän leikkaa 400-500 aivoleikkausta vuodessa.

Leikkaukset ovat pääasiassa erittäin vaikeita tapauksia: aivovaltimoiden pullistumia, aivokasvaimia, pesäpallomailalla tai kirveellä päähän lyötyjä, väkivallan ruhjomia aivoja.

Joukossa on helppoja, vaikeita ja toivottomia tapauksia - vaikka Hernesniemelle harva tapaus on toivoton.

"Ministeri Kalevi Hemilä oli niin huonossa kunnossa, että häntä pidettiin toivottomana tapauksena, mutta minulla oli sellainen sisäinen tunne, että hän selviää. Päätin leikata kaikesta huolimatta."

Aivokirurgikaan ei ole immuuni virheille. Virheitä sattuu ja usein niillä on dramaattiset seuraukset.

— Sellainen neurokirurgi, jolle ei koskaan tule komplikaatioita, on joko eläkkeellä, valehtelee tai yrittää epätoivoisesti mainostaa itseään.

Punaisen langan haastattelussa Hernesniemi kertoo paitsi onnistumisista, myös uransa aikana sattuneista "pahoista kolareista", kuolemaankin johtaneista virhearvioinneista.

Hyksin Neurokirurgian klinikalla Hernesniemi on nähnyt myös koko yhteiskunnan kirjon: poliitikoista prostituoituihin, taiteilijoista tavallisiin kadun miehiin.

Monet hänen ulkomaalaiset kollegansa ihmettelevät usein sitä, että Suomessa potilaiden omaisia ei sairaaloissa juuri näy. Pahimmillaan tietoa potilaan menehtymisestä on pyydetty tekstiviestinä. Potilaat ovat myös entistä vaativampia.

"Ensin olisi oltava hyvä ihminen, toiseksi hyvä lääkäri ja kolmanneksi hyvä neurokirurgi. Minä luulen, että minulla arvojärjestys on mennyt toisinpäin. Ensimmäisessä kohdassa on paljon opittavaa."

Teksti: Punainen lanka

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä brunetti (ei varmistettu)

Muistelen ohjelmaa ja kirurgi Juha Hernesniemeä kunnioitan koska hän pelasti äitini hengen ja äitini elää vieä tänäkin päivänä.

Lähettänyt käyttäjä Marika (ei varmistettu)

Muistelen tätä ohjelmaa vielä vuosien jälkeen. Mielestäni tässä ohjelmassa syntyi syvä kohtaaminen ja aito läsnäolo.

Lähettänyt käyttäjä Kiitollinen (ei varmistettu)

Tämä herra herättää todellakin muistoja. Kahdesti on minut operoinut. 1990 ekakerran ja -96 toisen.-96 Kuopion reissun aikana tyttäremme oli oppinut kävelemään. He tulivat katsomaan minua Kinkomaalle, missä olin kuntoutuksessa. Muistan ajasta vain sen, kun tyttäremme näki minut kahvion ovelta istumassa kahviossa. Hän lähti juoksemaan kohti minua ja huudahti äitiii. Kyyneleet valuu pitkin poskia, kun kirjoitan tätä. Tyttäremme vietti juuri 18-vuotissynttäreitään. Olen ikuisesti kiitollinen Hernesniemelle. Olen saanut kaksi kertaa jatkoaikaa elämälleni hänen käsiensä kautta. Ensimmäiseen leikkaukseen liittyy myös todella tunteita herättävä muisto. Silloin odotin toista lastamme, ennen leikkausta raskauteni meinattiin keskeyttää, mutta kun lääkärit konsultoivat toisiaan, oli Hernesniemi kuulemma sanonut, että leikataanhan odottavilta äideiltä umpisuoliakin, joten Hän päätti leikata minutkin. Leikkaus onnistui täydellisesti ja jälkitarkastuskäynnillä kuopiossa, Hän kysyi minulta ensimmäisenä, että mitenkäs sinun vauvasi. Kerroin, että meille syntyi terve poika. Voi sitä voitonriemuista ilmettä Hernesniemen kasvoilla, kun hän sanoi, että ilmoitan heti Jyväskylään kolleegoilleni, että synnytit terveen poikalapsen. Hernesniemen sanat leikkauksen jälkeen olivat vauvan suhteen, että muuta en nyt voi sinulle sanoa kuin että sikiö on hengissä. Tämä selittää Hänen voitoriemullisen ilmeensä, kun kerroin vauvauutisemme. Upea, taitava, asiansa osaava herrasmies.

Lähettänyt käyttäjä Sheikki (ei varmistettu)

Aivan sanattomaksi vetää, upea ihminen.

Lähettänyt käyttäjä Petri (ei varmistettu)

Kiitos! 11.2.2010 sain jatkoaikaa. Kiitos Juha!

Lähettänyt käyttäjä lea (ei varmistettu)

Kiitos!! Juha Hernesniemelle! Hän leikkasi minut Kuopiossa 9.5.1995. Sain aivoverenvuodon, ja hänen avullaan sain lisäelämää. Oli vielä 4 pullistumaa, jotka piti leikata myöhemmin. Elämä voitti! Olen kiitollinen, pääsin mummoksi ja saan hoitaa lapsenlapsia.

Lähettänyt käyttäjä dj Teo (ei varmistettu)

Kiitos Maarit Tastula ja olipa mielenkiintoinen vieras joka kertoi elämän suuremmista asioista. Hieno vieras oli tämä Vanhempikirurgi. Ei oikeasti ole lähikokekemuksia mistään joka koskettaisi tätä asiaa, mutta silti saitte hyvin mielenkiintoisen henkilön paikalle ja se liimasi heti paikoilleen. Vaikka katoinkin jälkikäteen. Iso kiitos todella hyvästä vieraasta ja asiasta joka on meille silti vierasta..

Lähettänyt käyttäjä äippä (ei varmistettu)

3.12.1998 on ainut päivämäärä minkä muistan ulkoa. Leikkasit minulta tennispallon kokoisen aivokasvaimen.Paranin tuosta leikkauksesta täydellisesti. Siitä päivästä lähtien olen rukoillut puolestasi ja myös kaikkien lähimpieni. Olin silloin 4 pienen lapsen äiti. kaikki alle kouluikäisiä ja kaksi nuorinta 1 ja 2 vuotiaat. Tuo 2 viikkoa sairaalassa muutti elämäni tärkeysjärjestyksen ja olen tuntenut sen vahvuutena myöhemmässä elämässä. Muistan pään sisäiset asiat jälkeen leikkauksen. Sänky tuntui heiluvan, joku kaatoi kahvia päässäni, kun tuntui outoa lorinaa, en pystynyt katsomaan telkkaria. Niitä oli vaikea kuvailla muille, vaan joskus niitä itse muistelen.. Mieheni hoiti minut kotona kuntoon, kuten oli yksin hoitanut lapset minun poissaollessani. Yksi harmi jäi sairaalassaolosta.. Minut passitettiin kotia, vaikka en tuntenut vointiani hyväksi. Jouduin seuraavana päivän takaisin, sillä haavani oli tulehtunut. Tänä päivänä minulle kuuluu hyvää, olen kuuden lapsen äiti ja 2 vanhinta jo asuvat omillaan. Olen opiskelu hommissa ja elämä hymyilee. Kiitos sinun ammattitaitosi olen täällä tänään. T: Päivi Harri