Hyppää pääsisältöön

TV-uutisten tunnukset

TV-uutisten tunnukset ovat olleet osa yhteistä historiaamme jo vuodesta 1959 alkaen. Miten tunnukset ovat aikain saatossa muuttuneet?

Tietolaatikko

TV-uutisten edeltäjä Kamerakierros oli aloittanut vuonna 1957. Syyskuun alussa 1959 ohjelman alkuun alettiin lisätä viiden minuutin STT:n sähkeuutiset. Kamerakierroksella oli ikonimainen, jo lähes legendaksi muodostunut tunnus: otsikkofilmi, missä 16:mm Arriflex-filmikamera kääntyi kohti katsojaa ja kameran linssistä tuli teksti "Kamerakierros".

1960-luvulla uutiset aloitettiin yksinkertaisesti "Uutiset"-planssilla.

Keväällä 1970 katsojat saivat nähtäväkseen ensimmäisen varsinaisen uutislogon. Reijo Paatsion suunnittelema tunnus sekä tunnusanimaatio osoittautuivat niin hyviksi, ettei niitä vaihdettu edes värilähetyksiin siirryttäessä.

Tunnusta alettiin muokata uusiksi vasta 1980-luvun alussa. Pienen kilpailun jälkeen tunnuksen sai tehtäväkseen Tööt-filmi, suunnittelijoinaan Antti Kari ja Brian Eley. Musiikin teki Jukka Ruohomäki.
Tunnus suunniteltiin ja toteutettiin tietokoneen avulla, jokainen ruutu tulostettiin ensin paperille viivapiirustuksena, mistä ne kuvattiin ruutu ruudulta filmille. Värjäyksen kanssa oli pulmia ja lopulta päädyttiin käsinvärjäykseen.

Seuraava tunnus otettiin käyttöön vuonna 1987, samassa yhteydessä siirryttiin elektroniseen kuvankäsittelyyn. Kilpailun voitti Crea-video, yhteistyökumppanina oli englantilainen Call-Graphics suunnittelijanaan Brian Eley. Tunnuksessa "uutismuna" lähtee lentoon "uutislogopellosta" muototuakseen lopulta logoksi.

Paljon huomiota saanut TV-uutisten Uutistunti starttasi 1.1.1993. Uusi tunnus suunniteltiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa, animaattorina toimi Antti Kari. Logo oli muotoilija Stefan Lindforsin käsialaa, musiikin sävelsi Kari Nihti. Tunnus eli vain kolmisen kuukautta. Uutistunnin jälkeisen tunnuksen suunnitteli työryhmä Pentti Kakkori, Stan Shingler ja Touko Yrttimaa. Musiikki pysyi ennallaan. Tunnuksessa Stefan Lindforsin reikälavasteet muodostivat elementit, jotka sahasivat kuvapinnalla.

Vuonna 1995 uutiset alettiin lähettää sinistudiosta ja lavasteet uusittiin virtuaalisiksi. Tunnuksen toteuttivat ennestään tuttu työryhmä Kakkori-Shingler-Yrttimaa-Nihti.

Vuonna 1999 uutisten ilme muuttui jälleen, kun uusi studio rakennettiin entisen filmilaboratorion tiloihin. Lavastuksena katsojille näkyi uutisten maisemakonttori. Uuden tunnuksen suunnittelivat Pentti Kakkori, Touko Yrttimaa, Katriina Westerholm, Riikka Tähtinen ja Hannu Hellsten. Ennestään tuttu Nihdin tunnusmusiikki oli saanut lambadavaikutteita.

Digitaalinen uutiskanava YLE24 aloitti syyskuussa 2000. Tasatuntiuutisille haluttiin omaa ilmettä, ja sen toteuttivat kanavan päägraafikko Hannu Hellstén ja uutisten hovisäveltäjä Kari Nihti.

Uutisten ilme muuttui seuraavan kerran vuonna 2007. Kaikki muuttui: kuvakoko, tunnukset, musiikki, lavastukset.

Vuonna 2013 yhtenäistettiin kaikki Ylen uutislähetykset. Historiansa laajimmassa uudistuksessa myös tv-uutiset saivat täysin uuden ilmeen: uuden studion, grafiikan sekä musiikin. Musiikin sävelsivät Antti Heinonen, Tapio Kangas ja Tapani Kuusniemi ja sen esitti RSO.

Tunnusten avulla TV-uutisten ilmettä on muokattu kulloinkin haluttuun suuntaan.

Varhaisimmassa esimerkissämme painopiste on vielä kamerassa. Kuvakieli oli vahvasti kotimainen vaihdellen urbaanin ja agraarin maiseman välillä.

Sittemmin ajankohtaisuutta korostava tunnelma on luotu sähköistävän musiikin ja erilaisten globaalisuutta kuvaavien tunnusten kautta. Sellaisia ovat olleet mm. maapallo, kello, tutka ja "uutismuna". Musiikissa on kuultu mm. konekirjoituksen, pulssin ja lambadan rytmejä.

Vuosina 1993-2007 musiikin säveltänyt Kari Nihti paljastaa upottaneensa tunnuksiinsa koukutuksia, joiden tarkoituksena oli avautua kuulijalle vasta ajan kanssa. Sellainen oli mm. rytmisenä elementtinä kuultava morsetus "taatitaataa titaatiti ti" eli Yle.

Alkuvuodesta 2013 oli jälleen aika uudistaa sekä samalla yhtenäistää kaikkien Ylen uutislähetysten ilme. TV-uutisissa uusiksi meni kaikki: studio, grafiikka sekä musiikki, jossa nyt ensimmäisen kerran kuullaan Radion sinfoniaorkesteria. Raikkaaseen ilmeeseen kuuluu myös se, että uutiset juonnetaan nyt seisten.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan myös tuon 70-luvun tunnarin, joka tänne on tallennettu, eli esimerkki, joka kuullaan/nähdään ennen tunnaria, joka otettiin käyttöön vuonna 1981. Mutta toisaalta tuon täällä olevan 70-luvun esimerkin rinnalla oli myös toinen tunnari, jota ainakin sai ikävä kyllä kuulla/nähdä heti Pikku Kakkosen jälkeen kello 18.30. Keksittekö, mistä tunnarista on kyse? En ole ainoa, joka näki painajaisia kyseisestä tunnarista. Unessani oli toinen isoäitivainaani ja etenkin hänen kätensä ja suunsa, joka pussasi minua kädelle, minkä jälkeen kiljui tuon tunnarin ääntä korvaani, eli ääni muistuttaa eräällä tavalla hälytysajoneuvon ääntä. Toinen kaverini taas näki samasta tunnarista painajaista, jossa aikuinen käsi piti hänen käsistään kiinni ja liikuttiin tunnarin tahtiin edestakaisin ikävällä tavalla. Tuosta täällä olevasta 70-luvun tunnariesimerkistä taas pidin kovasti.

Lähettänyt käyttäjä

90-luvun lopun ja 2000-luvun alun tunnus on selvästi ikonisin ja paras. Musiikki välitti jo sen viestin, että asiaa on tulossa. Se sopii sekä tavanomaisille uutisille että todella hyvin erittäin suurille ja vakaville (9/11 ja 2004 tsunami). Toiseksi viimeisin tunnus ei onnistunut välittämään sitä samaa "viestiä". Nämä viimeisimmät ovat unohdettavia tuotoksia. En usko, että historia tulee kaunistelemaan sitä.

Lähettänyt käyttäjä

Jotenkin näistä uudemmista tunnuksista puuttuu jotain.

Lähettänyt käyttäjä

Radiouutisten tunnuksista ei ole tehty kokoelmaa Elävään arkistoon. Voisitteko korjata puutteen?

Lähettänyt käyttäjä

Tuosta koosteesta puuttuu yksi. Tuo 70-luvun kameratunnusjuttu. Tuo tuossa nähtävä jossa se logo vilkkuu ja hetken päästä tulee uutiset-teksti,niin se oli puoli yhdeksän uutiset. Kuuden uutisissa oli taas tuo kameralogo,joka hetken päästä tuli kohti ruutua kasvaen.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä kooste olisi merkittävästi parempi, jos tunnukset olisi leikattu oikeiden lähetysten aluista. Silloin näkyisi, miten grafiikka toimii suhteessa studioon tai alkujuontojen kuviin. Koosteesta puuttuu myös aiemmassa vastaavassa koosteessa ollut alkuperäinen 2007-ilme, jossa grafiikka leijui studion katossa kiertävän kameran tuottaman kuvan päällä. Nyt loppuun on napsaistu studioremontin aikaisen visuaalisesti heikomman ilmeen pätkä. Harmi.

Yleensä ottaen en ymmärrä aiemman kommentoijan näkemystä. Totta kai myös uutisten visuaalista ilmettä ja esitystapaa on jatkuvasti kehitettävä. Ilmeen ja journalistisen sisällön kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan hyvään kokonaisuuteen tarvitaan molempia.

Lähettänyt käyttäjä

Muutosten tekijöiltä tuntuu usein unohtuvan se, mikä on 'tunnuksen' idea: sen pitäisi antaa kuulijalle tunne siitä että jotain tuttua seuraa. Miksi tunnusta pitäisi muuttaa jos sisältöä ei oikeasti muuteta? Tunnuksen pitäisi seurata ohjelmaa, ei päinvastoin. Aiemmat tunnareitten muutokset eivät ole olleet seurausta sisällön muutoksista. Miksi YLEn uutisissa ei voitaisi vieläkin käyttää alkuperäistä tunnusmusiikkia, vain uudenaikaisella sovituksella muokattuna? Ihmiset rakastavat kaikkea mikä tuntuu tutulta. YLEn ei pitäisi yrittää olla radikaali tunnusmusiikin suhteen, vaan käyttää energia sisällön ja uutisten laadun parannukseen.

  • Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

    Varhais-"realityn" klassikkoja oli katuun liimattu kolikko.

    Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon.

  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    Mansikkapaikka esitteli uutisjuontajan uran vuonna 2009.

    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.

  • Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset. Vain osa vuoden 1978 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella.

  • Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.