Hyppää pääsisältöön

TV-uutisten tunnukset

TV-uutisten tunnukset ovat olleet osa yhteistä historiaamme jo vuodesta 1959 alkaen. Miten tunnukset ovat aikain saatossa muuttuneet?

Tietolaatikko

TV-uutisten edeltäjä Kamerakierros oli aloittanut vuonna 1957. Syyskuun alussa 1959 ohjelman alkuun alettiin lisätä viiden minuutin STT:n sähkeuutiset. Kamerakierroksella oli ikonimainen, jo lähes legendaksi muodostunut tunnus: otsikkofilmi, missä 16:mm Arriflex-filmikamera kääntyi kohti katsojaa ja kameran linssistä tuli teksti "Kamerakierros".

1960-luvulla uutiset aloitettiin yksinkertaisesti "Uutiset"-planssilla.

Keväällä 1970 katsojat saivat nähtäväkseen ensimmäisen varsinaisen uutislogon. Reijo Paatsion suunnittelema tunnus sekä tunnusanimaatio osoittautuivat niin hyviksi, ettei niitä vaihdettu edes värilähetyksiin siirryttäessä.

Tunnusta alettiin muokata uusiksi vasta 1980-luvun alussa. Pienen kilpailun jälkeen tunnuksen sai tehtäväkseen Tööt-filmi, suunnittelijoinaan Antti Kari ja Brian Eley. Musiikin teki Jukka Ruohomäki.
Tunnus suunniteltiin ja toteutettiin tietokoneen avulla, jokainen ruutu tulostettiin ensin paperille viivapiirustuksena, mistä ne kuvattiin ruutu ruudulta filmille. Värjäyksen kanssa oli pulmia ja lopulta päädyttiin käsinvärjäykseen.

Seuraava tunnus otettiin käyttöön vuonna 1987, samassa yhteydessä siirryttiin elektroniseen kuvankäsittelyyn. Kilpailun voitti Crea-video, yhteistyökumppanina oli englantilainen Call-Graphics suunnittelijanaan Brian Eley. Tunnuksessa "uutismuna" lähtee lentoon "uutislogopellosta" muototuakseen lopulta logoksi.

Paljon huomiota saanut TV-uutisten Uutistunti starttasi 1.1.1993. Uusi tunnus suunniteltiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa, animaattorina toimi Antti Kari. Logo oli muotoilija Stefan Lindforsin käsialaa, musiikin sävelsi Kari Nihti. Tunnus eli vain kolmisen kuukautta. Uutistunnin jälkeisen tunnuksen suunnitteli työryhmä Pentti Kakkori, Stan Shingler ja Touko Yrttimaa. Musiikki pysyi ennallaan. Tunnuksessa Stefan Lindforsin reikälavasteet muodostivat elementit, jotka sahasivat kuvapinnalla.

Vuonna 1995 uutiset alettiin lähettää sinistudiosta ja lavasteet uusittiin virtuaalisiksi. Tunnuksen toteuttivat ennestään tuttu työryhmä Kakkori-Shingler-Yrttimaa-Nihti.

Vuonna 1999 uutisten ilme muuttui jälleen, kun uusi studio rakennettiin entisen filmilaboratorion tiloihin. Lavastuksena katsojille näkyi uutisten maisemakonttori. Uuden tunnuksen suunnittelivat Pentti Kakkori, Touko Yrttimaa, Katriina Westerholm, Riikka Tähtinen ja Hannu Hellsten. Ennestään tuttu Nihdin tunnusmusiikki oli saanut lambadavaikutteita.

Digitaalinen uutiskanava YLE24 aloitti syyskuussa 2000. Tasatuntiuutisille haluttiin omaa ilmettä, ja sen toteuttivat kanavan päägraafikko Hannu Hellstén ja uutisten hovisäveltäjä Kari Nihti.

Uutisten ilme muuttui seuraavan kerran vuonna 2007. Kaikki muuttui: kuvakoko, tunnukset, musiikki, lavastukset.

Vuonna 2013 yhtenäistettiin kaikki Ylen uutislähetykset. Historiansa laajimmassa uudistuksessa myös tv-uutiset saivat täysin uuden ilmeen: uuden studion, grafiikan sekä musiikin. Musiikin sävelsivät Antti Heinonen, Tapio Kangas ja Tapani Kuusniemi ja sen esitti RSO.

Tunnusten avulla TV-uutisten ilmettä on muokattu kulloinkin haluttuun suuntaan.

Varhaisimmassa esimerkissämme painopiste on vielä kamerassa. Kuvakieli oli vahvasti kotimainen vaihdellen urbaanin ja agraarin maiseman välillä.

Sittemmin ajankohtaisuutta korostava tunnelma on luotu sähköistävän musiikin ja erilaisten globaalisuutta kuvaavien tunnusten kautta. Sellaisia ovat olleet mm. maapallo, kello, tutka ja "uutismuna". Musiikissa on kuultu mm. konekirjoituksen, pulssin ja lambadan rytmejä.

Vuosina 1993-2007 musiikin säveltänyt Kari Nihti paljastaa upottaneensa tunnuksiinsa koukutuksia, joiden tarkoituksena oli avautua kuulijalle vasta ajan kanssa. Sellainen oli mm. rytmisenä elementtinä kuultava morsetus "taatitaataa titaatiti ti" eli Yle.

Alkuvuodesta 2013 oli jälleen aika uudistaa sekä samalla yhtenäistää kaikkien Ylen uutislähetysten ilme. TV-uutisissa uusiksi meni kaikki: studio, grafiikka sekä musiikki, jossa nyt ensimmäisen kerran kuullaan Radion sinfoniaorkesteria. Raikkaaseen ilmeeseen kuuluu myös se, että uutiset juonnetaan nyt seisten.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan myös tuon 70-luvun tunnarin, joka tänne on tallennettu, eli esimerkki, joka kuullaan/nähdään ennen tunnaria, joka otettiin käyttöön vuonna 1981. Mutta toisaalta tuon täällä olevan 70-luvun esimerkin rinnalla oli myös toinen tunnari, jota ainakin sai ikävä kyllä kuulla/nähdä heti Pikku Kakkosen jälkeen kello 18.30. Keksittekö, mistä tunnarista on kyse? En ole ainoa, joka näki painajaisia kyseisestä tunnarista. Unessani oli toinen isoäitivainaani ja etenkin hänen kätensä ja suunsa, joka pussasi minua kädelle, minkä jälkeen kiljui tuon tunnarin ääntä korvaani, eli ääni muistuttaa eräällä tavalla hälytysajoneuvon ääntä. Toinen kaverini taas näki samasta tunnarista painajaista, jossa aikuinen käsi piti hänen käsistään kiinni ja liikuttiin tunnarin tahtiin edestakaisin ikävällä tavalla. Tuosta täällä olevasta 70-luvun tunnariesimerkistä taas pidin kovasti.

Lähettänyt käyttäjä

90-luvun lopun ja 2000-luvun alun tunnus on selvästi ikonisin ja paras. Musiikki välitti jo sen viestin, että asiaa on tulossa. Se sopii sekä tavanomaisille uutisille että todella hyvin erittäin suurille ja vakaville (9/11 ja 2004 tsunami). Toiseksi viimeisin tunnus ei onnistunut välittämään sitä samaa "viestiä". Nämä viimeisimmät ovat unohdettavia tuotoksia. En usko, että historia tulee kaunistelemaan sitä.

Lähettänyt käyttäjä

Jotenkin näistä uudemmista tunnuksista puuttuu jotain.

Lähettänyt käyttäjä

Radiouutisten tunnuksista ei ole tehty kokoelmaa Elävään arkistoon. Voisitteko korjata puutteen?

Lähettänyt käyttäjä

Tuosta koosteesta puuttuu yksi. Tuo 70-luvun kameratunnusjuttu. Tuo tuossa nähtävä jossa se logo vilkkuu ja hetken päästä tulee uutiset-teksti,niin se oli puoli yhdeksän uutiset. Kuuden uutisissa oli taas tuo kameralogo,joka hetken päästä tuli kohti ruutua kasvaen.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä kooste olisi merkittävästi parempi, jos tunnukset olisi leikattu oikeiden lähetysten aluista. Silloin näkyisi, miten grafiikka toimii suhteessa studioon tai alkujuontojen kuviin. Koosteesta puuttuu myös aiemmassa vastaavassa koosteessa ollut alkuperäinen 2007-ilme, jossa grafiikka leijui studion katossa kiertävän kameran tuottaman kuvan päällä. Nyt loppuun on napsaistu studioremontin aikaisen visuaalisesti heikomman ilmeen pätkä. Harmi.

Yleensä ottaen en ymmärrä aiemman kommentoijan näkemystä. Totta kai myös uutisten visuaalista ilmettä ja esitystapaa on jatkuvasti kehitettävä. Ilmeen ja journalistisen sisällön kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan hyvään kokonaisuuteen tarvitaan molempia.

Lähettänyt käyttäjä

Muutosten tekijöiltä tuntuu usein unohtuvan se, mikä on 'tunnuksen' idea: sen pitäisi antaa kuulijalle tunne siitä että jotain tuttua seuraa. Miksi tunnusta pitäisi muuttaa jos sisältöä ei oikeasti muuteta? Tunnuksen pitäisi seurata ohjelmaa, ei päinvastoin. Aiemmat tunnareitten muutokset eivät ole olleet seurausta sisällön muutoksista. Miksi YLEn uutisissa ei voitaisi vieläkin käyttää alkuperäistä tunnusmusiikkia, vain uudenaikaisella sovituksella muokattuna? Ihmiset rakastavat kaikkea mikä tuntuu tutulta. YLEn ei pitäisi yrittää olla radikaali tunnusmusiikin suhteen, vaan käyttää energia sisällön ja uutisten laadun parannukseen.

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Siivoton juttu

Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Kunnallishallinto on iloinen asia

    Suomalainen demokratia rakentuu olennaiselta osaltaan kunnalliselle itsehallinnolle, ja sen kanssa on jokainen suomalainen päivittäin tekemisissä, tahtoi hän sitten sitä tai ei.

  • Kunnan palvelua

    Kuntien palvelujen esittelyä vuodelta 1948.

    "Aamuvarhaisesta kaupunki, kunta on valmistautunut palvelemaan asukkaitaan." Esittelyfilmi vuodelta 1948 tuo esiin kunnan ja sen työntekijöiden merkityksen toimivan yhteiskunnan kannalta.

  • Monien palvelujen Helsinki

    Matti Kassilan ohjaamassa Fennada-Filmi Juniorin värikkäässä lyhytelokuvassa vuodelta 1971 kerrotaan Helsingin kaupungin hallinnosta ja palvelujen laajasta tarjonnasta.

  • Kohti kuntavaaleja

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolta.

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolla hyvissä ajoin ennen syksyn vaaleja. Millaiset aiheet äänestäjiä ovat puhuttaneet, entä mistä ehdokkaat ovat puhuneet?

  • Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

    Vuoden 1972 laki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä.

    Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

  • Mies tiilikärryjen kanssa

    Tartu ohjaksiin – äänestä vaaleissa!

    Valistusfilmi kampanjoi äänestämisen puolesta.

    ”Meillähän on veronmaksajien rahoja käytetty alempien kansanluokkien suoranaiseen hemmotteluun. Kaikki saadaan ilmaiseksi ja yhteiskunta kylvää surutta varojaan. Tällä tavalla yllytetään työväenluokassa vain laiskuutta!”

  • Keskustan edustaja kertoo vaalimenestyksestä

    Vaalivoiton ja -tappion hetket

    Kuntavaalit ennakoivat eduskuntavaalitulosta?

    Puolueiden valtasuhteet ovat pitkään olleet kolmen suurimman välistä kauppaa. Menestys kuntavaaleissa on usein merkinnyt onnistunutta alkusoittoa eduskuntavaaleihin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.