Hyppää pääsisältöön

TV-uutisten tunnukset

TV-uutisten tunnukset ovat olleet osa yhteistä historiaamme jo vuodesta 1959 alkaen. Miten tunnukset ovat aikain saatossa muuttuneet?

Tietolaatikko

TV-uutisten edeltäjä Kamerakierros oli aloittanut vuonna 1957. Syyskuun alussa 1959 ohjelman alkuun alettiin lisätä viiden minuutin STT:n sähkeuutiset. Kamerakierroksella oli ikonimainen, jo lähes legendaksi muodostunut tunnus: otsikkofilmi, missä 16:mm Arriflex-filmikamera kääntyi kohti katsojaa ja kameran linssistä tuli teksti "Kamerakierros".

1960-luvulla uutiset aloitettiin yksinkertaisesti "Uutiset"-planssilla.

Keväällä 1970 katsojat saivat nähtäväkseen ensimmäisen varsinaisen uutislogon. Reijo Paatsion suunnittelema tunnus sekä tunnusanimaatio osoittautuivat niin hyviksi, ettei niitä vaihdettu edes värilähetyksiin siirryttäessä.

Tunnusta alettiin muokata uusiksi vasta 1980-luvun alussa. Pienen kilpailun jälkeen tunnuksen sai tehtäväkseen Tööt-filmi, suunnittelijoinaan Antti Kari ja Brian Eley. Musiikin teki Jukka Ruohomäki.
Tunnus suunniteltiin ja toteutettiin tietokoneen avulla, jokainen ruutu tulostettiin ensin paperille viivapiirustuksena, mistä ne kuvattiin ruutu ruudulta filmille. Värjäyksen kanssa oli pulmia ja lopulta päädyttiin käsinvärjäykseen.

Seuraava tunnus otettiin käyttöön vuonna 1987, samassa yhteydessä siirryttiin elektroniseen kuvankäsittelyyn. Kilpailun voitti Crea-video, yhteistyökumppanina oli englantilainen Call-Graphics suunnittelijanaan Brian Eley. Tunnuksessa "uutismuna" lähtee lentoon "uutislogopellosta" muototuakseen lopulta logoksi.

Paljon huomiota saanut TV-uutisten Uutistunti starttasi 1.1.1993. Uusi tunnus suunniteltiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa, animaattorina toimi Antti Kari. Logo oli muotoilija Stefan Lindforsin käsialaa, musiikin sävelsi Kari Nihti. Tunnus eli vain kolmisen kuukautta. Uutistunnin jälkeisen tunnuksen suunnitteli työryhmä Pentti Kakkori, Stan Shingler ja Touko Yrttimaa. Musiikki pysyi ennallaan. Tunnuksessa Stefan Lindforsin reikälavasteet muodostivat elementit, jotka sahasivat kuvapinnalla.

Vuonna 1995 uutiset alettiin lähettää sinistudiosta ja lavasteet uusittiin virtuaalisiksi. Tunnuksen toteuttivat ennestään tuttu työryhmä Kakkori-Shingler-Yrttimaa-Nihti.

Vuonna 1999 uutisten ilme muuttui jälleen, kun uusi studio rakennettiin entisen filmilaboratorion tiloihin. Lavastuksena katsojille näkyi uutisten maisemakonttori. Uuden tunnuksen suunnittelivat Pentti Kakkori, Touko Yrttimaa, Katriina Westerholm, Riikka Tähtinen ja Hannu Hellsten. Ennestään tuttu Nihdin tunnusmusiikki oli saanut lambadavaikutteita.

Digitaalinen uutiskanava YLE24 aloitti syyskuussa 2000. Tasatuntiuutisille haluttiin omaa ilmettä, ja sen toteuttivat kanavan päägraafikko Hannu Hellstén ja uutisten hovisäveltäjä Kari Nihti.

Uutisten ilme muuttui seuraavan kerran vuonna 2007. Kaikki muuttui: kuvakoko, tunnukset, musiikki, lavastukset.

Vuonna 2013 yhtenäistettiin kaikki Ylen uutislähetykset. Historiansa laajimmassa uudistuksessa myös tv-uutiset saivat täysin uuden ilmeen: uuden studion, grafiikan sekä musiikin. Musiikin sävelsivät Antti Heinonen, Tapio Kangas ja Tapani Kuusniemi ja sen esitti RSO.

Tunnusten avulla TV-uutisten ilmettä on muokattu kulloinkin haluttuun suuntaan.

Varhaisimmassa esimerkissämme painopiste on vielä kamerassa. Kuvakieli oli vahvasti kotimainen vaihdellen urbaanin ja agraarin maiseman välillä.

Sittemmin ajankohtaisuutta korostava tunnelma on luotu sähköistävän musiikin ja erilaisten globaalisuutta kuvaavien tunnusten kautta. Sellaisia ovat olleet mm. maapallo, kello, tutka ja "uutismuna". Musiikissa on kuultu mm. konekirjoituksen, pulssin ja lambadan rytmejä.

Vuosina 1993-2007 musiikin säveltänyt Kari Nihti paljastaa upottaneensa tunnuksiinsa koukutuksia, joiden tarkoituksena oli avautua kuulijalle vasta ajan kanssa. Sellainen oli mm. rytmisenä elementtinä kuultava morsetus "taatitaataa titaatiti ti" eli Yle.

Alkuvuodesta 2013 oli jälleen aika uudistaa sekä samalla yhtenäistää kaikkien Ylen uutislähetysten ilme. TV-uutisissa uusiksi meni kaikki: studio, grafiikka sekä musiikki, jossa nyt ensimmäisen kerran kuullaan Radion sinfoniaorkesteria. Raikkaaseen ilmeeseen kuuluu myös se, että uutiset juonnetaan nyt seisten.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan myös tuon 70-luvun tunnarin, joka tänne on tallennettu, eli esimerkki, joka kuullaan/nähdään ennen tunnaria, joka otettiin käyttöön vuonna 1981. Mutta toisaalta tuon täällä olevan 70-luvun esimerkin rinnalla oli myös toinen tunnari, jota ainakin sai ikävä kyllä kuulla/nähdä heti Pikku Kakkosen jälkeen kello 18.30. Keksittekö, mistä tunnarista on kyse? En ole ainoa, joka näki painajaisia kyseisestä tunnarista. Unessani oli toinen isoäitivainaani ja etenkin hänen kätensä ja suunsa, joka pussasi minua kädelle, minkä jälkeen kiljui tuon tunnarin ääntä korvaani, eli ääni muistuttaa eräällä tavalla hälytysajoneuvon ääntä. Toinen kaverini taas näki samasta tunnarista painajaista, jossa aikuinen käsi piti hänen käsistään kiinni ja liikuttiin tunnarin tahtiin edestakaisin ikävällä tavalla. Tuosta täällä olevasta 70-luvun tunnariesimerkistä taas pidin kovasti.

Lähettänyt käyttäjä

90-luvun lopun ja 2000-luvun alun tunnus on selvästi ikonisin ja paras. Musiikki välitti jo sen viestin, että asiaa on tulossa. Se sopii sekä tavanomaisille uutisille että todella hyvin erittäin suurille ja vakaville (9/11 ja 2004 tsunami). Toiseksi viimeisin tunnus ei onnistunut välittämään sitä samaa "viestiä". Nämä viimeisimmät ovat unohdettavia tuotoksia. En usko, että historia tulee kaunistelemaan sitä.

Lähettänyt käyttäjä

Jotenkin näistä uudemmista tunnuksista puuttuu jotain.

Lähettänyt käyttäjä

Radiouutisten tunnuksista ei ole tehty kokoelmaa Elävään arkistoon. Voisitteko korjata puutteen?

Lähettänyt käyttäjä

Tuosta koosteesta puuttuu yksi. Tuo 70-luvun kameratunnusjuttu. Tuo tuossa nähtävä jossa se logo vilkkuu ja hetken päästä tulee uutiset-teksti,niin se oli puoli yhdeksän uutiset. Kuuden uutisissa oli taas tuo kameralogo,joka hetken päästä tuli kohti ruutua kasvaen.

Lähettänyt käyttäjä

Tämä kooste olisi merkittävästi parempi, jos tunnukset olisi leikattu oikeiden lähetysten aluista. Silloin näkyisi, miten grafiikka toimii suhteessa studioon tai alkujuontojen kuviin. Koosteesta puuttuu myös aiemmassa vastaavassa koosteessa ollut alkuperäinen 2007-ilme, jossa grafiikka leijui studion katossa kiertävän kameran tuottaman kuvan päällä. Nyt loppuun on napsaistu studioremontin aikaisen visuaalisesti heikomman ilmeen pätkä. Harmi.

Yleensä ottaen en ymmärrä aiemman kommentoijan näkemystä. Totta kai myös uutisten visuaalista ilmettä ja esitystapaa on jatkuvasti kehitettävä. Ilmeen ja journalistisen sisällön kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan hyvään kokonaisuuteen tarvitaan molempia.

Lähettänyt käyttäjä

Muutosten tekijöiltä tuntuu usein unohtuvan se, mikä on 'tunnuksen' idea: sen pitäisi antaa kuulijalle tunne siitä että jotain tuttua seuraa. Miksi tunnusta pitäisi muuttaa jos sisältöä ei oikeasti muuteta? Tunnuksen pitäisi seurata ohjelmaa, ei päinvastoin. Aiemmat tunnareitten muutokset eivät ole olleet seurausta sisällön muutoksista. Miksi YLEn uutisissa ei voitaisi vieläkin käyttää alkuperäistä tunnusmusiikkia, vain uudenaikaisella sovituksella muokattuna? Ihmiset rakastavat kaikkea mikä tuntuu tutulta. YLEn ei pitäisi yrittää olla radikaali tunnusmusiikin suhteen, vaan käyttää energia sisällön ja uutisten laadun parannukseen.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.