Hyppää pääsisältöön

Musiikkia lasten korville

Musiikkia lasten korville. Kuva: Mika Kanerva, YLE Kuvapalvelu

Aika harvassa ovat kulttuurit, joissa musiikilla ei olisi ollut jonkinlaista roolia ihmisten arjessa ja juhlassa. Myös lapset ovat kautta aikain tottuneet kuulemaan ympäristössään erilaisia rytmien, melodioiden ja harmonioiden muodostamia musiikillisia elementtejä kohtuun kuullusta sydämen jytkytyksestä alkaen. 

Nykylapsen on miltei mahdotonta olla kuulematta musiikkia enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Vaikka hänelle ei kotona lauleta tai aktiivisesti soiteta jotain vauvoille suositeltavaa musiikkituotetta, niin useissa kodeissa kuitenkin kuunnellaan levyjä tai radiota enemmän tai vähemmän tietoisesti - ja televisiossakin pauhaa alvariinsa jonkinlainen poppi.

Myös julkisen asiointimme ykkösnäyttämöt eli kaupat ja kauppakeskukset on täytetty muun hälyn sekaan sopivalla taustamusiikilla.


Musiikkivalinnoilla on merkitystä

Kun lapsi kasvaa, hänestä tulee entistä aktiivisempi kuluttaja myös musiikin saralla. Lapsi osaa päiväkodin musahetkillä vaatia tuttuja suosikkeja, myös kavereiden myötä uusimmat lasten hitit tulevat tutuiksi.

Lapsen musiikkimakuun ja sen kehitykseen vaikuttavat kuitenkin eniten vanhempien valinnat: millaista musiikkia aikuiset kuuntelevat kotona, mitä levyjä lapselle hankitaan ja millaisiin musiikkitapahtumiin häntä kuskataan. Tämän tietävät myös markkinamiehet. Lasten musiikkia on viime aikoina alettukin markkinoida enenevässä määrin aikuisten mieltymyksiin vedoten.


Millaista musiikkia lasten pitäisi kuunnella?

Koska musiikki vaikuttaa suoraan aivojen mielihyväkeskukseen ja aktivoi muutenkin aivoja, niin kaipa suoraviivaisesti voisi ajatella lapsille soveltuvan musiikin olevan sellaista, josta lapsi pitää. Se ei kuitenkaan voi olla ainoa kriteeri. Aika iso lapsille suunnatusta musiikista perustuu halpahintaiselle kosiskelulle, jossa yksinkertaiset rytmit ja melodiat ja hassunhauskoille hupsutuksille perustuvat sanoitukset saavat lapset viihtymään. Mitään kovin syvällisiä musiikillisia tai sanoituksellisia elementtejä ei tässä musiikinlajissa kuitenkaan ole.

Musiikkia monipuolisesti. Kuva: Mika Kanerva, YLE KuvapalveluMusiikki avaa lapsen päässä kanavan, joka tarjoaa valtavan mahdollisuuden monenlaiselle oppimiselle ja oivaltamiselle. Siksi on rankkaa aliarvioimista kuunteluttaa lapsella pelkästään kovin yksipuolista tai yksinkertaista musiikkia. Huonosti tehty rokki on edelleen huonosti tehtyä rokkia, vaikka sanat olisivat kuinka hassut - tai vaikka musiikkia esittäisivät smurffit, rotat tai muut vastaavat hittituotteet.

On sääli, että suomalainen musiikki-ilmasto on niin angloamerikkalaisen tradition läpitunkema, että suurin osa suomalaislapsista totutetaan kumpuavaan tasajakoiseen jumputukseen ja yksinkertaisille kolmisoinnuille rakentuville harmonioille jo aivan pienestä pitäen.

Ilahduttavalla tavalla lasten musiikkikenttää sulostuttamaan on viime vuosina kuitenkin ilmaantunut myös tekijöitä, jotka ammentavat etnosta, jazzista ja muista enemmän marginaalissa olevista genreistä. Klassisen musiikin tekijät intoutuvat aika ajoin tekemään musiikkia myös lapsille, ja sitäkin on syytä tervehtiä ilolla.

Niin ikään omaan suomalaiseen perinteeseemme perustuvaa lastenmusiikkia tehdään nykyään ilahduttavan paljon.

Onhan nimittäin niin, että lastenmusiikin tehtävä ei ole vain viihdyttää lasta. Musiikilla pitää olla jossain määrin myös pedagogisia tehtäviä. Aiemmin kuulemattomat melodiat ja rytmit pakottavat aivot pinnistelemään, ja monipuolinen tarjonta laajentaa musiikillista maailmaa uusille alueille.

Sitä paitsi musiikki ei ole koskaan vain musiikkia. Se kantaa muassaan aina laajempaa historiaa ja tuo viestin siitä kulttuurista ja maailmasta, josta se on lähtöisin.

 

Mikko Mäkelä on lastentarhanopettaja, musiikin harrastaja ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta. Perheeseen kuuluvat perulaissyntyinen vaimo, 5-vuotias tyttö sekä pieni poika.


Mikon musiikkisuosituksia lapsille:

Kommentit

  • Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

    Kipeytymä-aihe

    Kajo miettii kippeenä miten pomo katuisi jos kuolisikin Kajo

    Ja sitten, kuukauden, parin perästä voisi jo lopettaa Ylessä sen placebomusiikin soiton, kun, näet, jos tulisi paha mieli Pää-johtajalle, tai liika katumuksen tunne, niin sen voisi nyt jo sihteeri rauhoittaa ehdottamalla, että menisi Johtaja pimeään kopiopaperivarastoon tekemään Merihevos-taskulampulla varjokuvia, tai pelaisi ikkunalaudan Newtonin kehtoa, tai katselisi View-Master kuvakiikarilla rauhallisimpia viidakon eläimiä, kuten hyvinsyönyt Sarvikuoma tai Virtakuono ruokalevollansa.

  • Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

    Listoja näille ja muille

    Metalista listoista nauttiville...

    Ihmismieli, jostakin merkillisestä syystä - ainakin omani - tuntuu pitävän listoista. Silläkin uhalla, että jotkin allaolevista listoista ovat teille jostakin (muukalaislegioona, pyhäkoulu, joutsenlammen harjoitushuoneen balettipuomin graffitikaiverrus) jo tuttuja, kirjaan muutamia listoja tähän. Toivottavasti on niistä iloa. Ja tervetuloa täydentämään ja lisäämään niitä kommenteissa!

  • Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

    Nuorisollemme varoittavaksi esim. yltiöpäisestä kotiseuturakkaudesta!

    Nauvolaisten kotiseutukiihko - varoitus Suomen nuorille!

    Kokeiltaisiin naksutella istuinpaikkojen lukuvaloja päälle ja pois, katsottaisiin, onko edesssäolevan istuimen selkänojataskuun jäänyt kolikoita, luettavaa tai syötävää, ja huurutettaisiin ikkunaa hengityksellä ja piirrettäisiin huuruun tikku-ukkoja, omia nimikirjaimia ja sydämiä siihen huuruun, ja kirjoitettaisiin siihen sydämen viereen Nauvo/Nagu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Pietari K. kävi täällä

    Kirjojen Suomi: Pietari K. kävi täällä

    Essee- ja podcast-sarja ajatteleville lukijoille

    Hukkuuko kaunokirjallisuus epävarman työelämän kiireisiin? Uudessa essee- ja podcast-sarjassa Pietari K. kävi täällä toimittaja ja pätkätyöläinen Pietari Kylmälä tutkii identiteettiään ja lukee puolestasi tolkuttomat kasat kotimaista kirjallisuutta sadan vuoden ajalta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Kuinka suojautua taiteelta?

    Kuinka suojautua taiteelta?

    Mikäli taiteesta ei ole löydettävissä yleisesti hyväksyttyjä kasvattavia tai hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, se on luokiteltava vaaralliseksi. Koska tällaista seulaa ei vielä laajamittaisesti ole luotu, annan sinulle keinoja pysyä turvassa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi neuvoo.

  • Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

    Kipeytymä-aihe

    Kajo miettii kippeenä miten pomo katuisi jos kuolisikin Kajo

    Ja sitten, kuukauden, parin perästä voisi jo lopettaa Ylessä sen placebomusiikin soiton, kun, näet, jos tulisi paha mieli Pää-johtajalle, tai liika katumuksen tunne, niin sen voisi nyt jo sihteeri rauhoittaa ehdottamalla, että menisi Johtaja pimeään kopiopaperivarastoon tekemään Merihevos-taskulampulla varjokuvia, tai pelaisi ikkunalaudan Newtonin kehtoa, tai katselisi View-Master kuvakiikarilla rauhallisimpia viidakon eläimiä, kuten hyvinsyönyt Sarvikuoma tai Virtakuono ruokalevollansa.

  • otso kantokorpi

    Otso Kantokorpi: Miksi taiteista pitäisi puhua?

    Miksi taiteista pitäisi puhua?

    Monen ammatin harjoittajat joutuvat silloin tällöin miettimään tekemisensä perusteita. Moni joutuu kyseenalaistamaan työnsä mielekkyyden tai vaikkapa hyödyn ihmiskunnalle. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Otso Kantokorpi pohtii lajinsa viimeisenä olemista.