Hyppää pääsisältöön

Musiikkia lasten korville

Musiikkia lasten korville. Kuva: Mika Kanerva, YLE Kuvapalvelu

Aika harvassa ovat kulttuurit, joissa musiikilla ei olisi ollut jonkinlaista roolia ihmisten arjessa ja juhlassa. Myös lapset ovat kautta aikain tottuneet kuulemaan ympäristössään erilaisia rytmien, melodioiden ja harmonioiden muodostamia musiikillisia elementtejä kohtuun kuullusta sydämen jytkytyksestä alkaen. 

Nykylapsen on miltei mahdotonta olla kuulematta musiikkia enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Vaikka hänelle ei kotona lauleta tai aktiivisesti soiteta jotain vauvoille suositeltavaa musiikkituotetta, niin useissa kodeissa kuitenkin kuunnellaan levyjä tai radiota enemmän tai vähemmän tietoisesti - ja televisiossakin pauhaa alvariinsa jonkinlainen poppi.

Myös julkisen asiointimme ykkösnäyttämöt eli kaupat ja kauppakeskukset on täytetty muun hälyn sekaan sopivalla taustamusiikilla.


Musiikkivalinnoilla on merkitystä

Kun lapsi kasvaa, hänestä tulee entistä aktiivisempi kuluttaja myös musiikin saralla. Lapsi osaa päiväkodin musahetkillä vaatia tuttuja suosikkeja, myös kavereiden myötä uusimmat lasten hitit tulevat tutuiksi.

Lapsen musiikkimakuun ja sen kehitykseen vaikuttavat kuitenkin eniten vanhempien valinnat: millaista musiikkia aikuiset kuuntelevat kotona, mitä levyjä lapselle hankitaan ja millaisiin musiikkitapahtumiin häntä kuskataan. Tämän tietävät myös markkinamiehet. Lasten musiikkia on viime aikoina alettukin markkinoida enenevässä määrin aikuisten mieltymyksiin vedoten.


Millaista musiikkia lasten pitäisi kuunnella?

Koska musiikki vaikuttaa suoraan aivojen mielihyväkeskukseen ja aktivoi muutenkin aivoja, niin kaipa suoraviivaisesti voisi ajatella lapsille soveltuvan musiikin olevan sellaista, josta lapsi pitää. Se ei kuitenkaan voi olla ainoa kriteeri. Aika iso lapsille suunnatusta musiikista perustuu halpahintaiselle kosiskelulle, jossa yksinkertaiset rytmit ja melodiat ja hassunhauskoille hupsutuksille perustuvat sanoitukset saavat lapset viihtymään. Mitään kovin syvällisiä musiikillisia tai sanoituksellisia elementtejä ei tässä musiikinlajissa kuitenkaan ole.

Musiikkia monipuolisesti. Kuva: Mika Kanerva, YLE KuvapalveluMusiikki avaa lapsen päässä kanavan, joka tarjoaa valtavan mahdollisuuden monenlaiselle oppimiselle ja oivaltamiselle. Siksi on rankkaa aliarvioimista kuunteluttaa lapsella pelkästään kovin yksipuolista tai yksinkertaista musiikkia. Huonosti tehty rokki on edelleen huonosti tehtyä rokkia, vaikka sanat olisivat kuinka hassut - tai vaikka musiikkia esittäisivät smurffit, rotat tai muut vastaavat hittituotteet.

On sääli, että suomalainen musiikki-ilmasto on niin angloamerikkalaisen tradition läpitunkema, että suurin osa suomalaislapsista totutetaan kumpuavaan tasajakoiseen jumputukseen ja yksinkertaisille kolmisoinnuille rakentuville harmonioille jo aivan pienestä pitäen.

Ilahduttavalla tavalla lasten musiikkikenttää sulostuttamaan on viime vuosina kuitenkin ilmaantunut myös tekijöitä, jotka ammentavat etnosta, jazzista ja muista enemmän marginaalissa olevista genreistä. Klassisen musiikin tekijät intoutuvat aika ajoin tekemään musiikkia myös lapsille, ja sitäkin on syytä tervehtiä ilolla.

Niin ikään omaan suomalaiseen perinteeseemme perustuvaa lastenmusiikkia tehdään nykyään ilahduttavan paljon.

Onhan nimittäin niin, että lastenmusiikin tehtävä ei ole vain viihdyttää lasta. Musiikilla pitää olla jossain määrin myös pedagogisia tehtäviä. Aiemmin kuulemattomat melodiat ja rytmit pakottavat aivot pinnistelemään, ja monipuolinen tarjonta laajentaa musiikillista maailmaa uusille alueille.

Sitä paitsi musiikki ei ole koskaan vain musiikkia. Se kantaa muassaan aina laajempaa historiaa ja tuo viestin siitä kulttuurista ja maailmasta, josta se on lähtöisin.

 

Mikko Mäkelä on lastentarhanopettaja, musiikin harrastaja ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta. Perheeseen kuuluvat perulaissyntyinen vaimo, 5-vuotias tyttö sekä pieni poika.


Mikon musiikkisuosituksia lapsille:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat