Hyppää pääsisältöön

Henrik Otto Donnerille musiikki oli rajatonta

Säveltäjä ja muusikko Henrik Otto Donner oli 1960-luvulta alkaen suomalaisen kevyen musiikin vahva vaikuttaja.

Otto Donner (1939–2013) alkoi 1950-luvulla soittaa jazzia ja opiskella taidemusiikkia. Hänen opettajinaan toimivat Joonas Kokkonen, Nils-Eric Fougstedt ja György Ligeti.

Vuonna 1963 tehdyssä haastattelussa Donner sanoo jazzin soittamisen suorastaan helpottaneen taidemusiikin opintoja. Hänen mielestään siirtyminen jazzpohjalta konserttimusiikkiin oli laajempikin ilmiö pohjoismaisessa modernismissa.

1960-luvulla Donner nousi kotimaisen avantgardemusiikin keskeiseksi hahmoksi. Hän teki sävellyksissään radikaaleja kokeiluja ja toi aktiivisesti Suomeen poikkitaiteellista, yllätyksellistä happeningtaidetta.

1960-luvun puolivälissä suomalaisen jazzmodernismin kärkeen kuului Christian Schwindtin yhtye, jossa Donner soitti trumpettia. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla hän kokosi jazz- ja rocksoittajia yhteen oman Otto Donner Treatmentinsa puitteisiin.

Musiikin yhdistäminen muihin taiteisiin oli yksi Donnerin päälinjoista. Hänen kuuluisia produktioitaan oli mm. Pori Jazziin 1969 valmistettu jazzsovitus Pentti Saarikosken runokokoelmasta En soisi sen päättyvän.

Jo 1960-luvun lopulla Donner profiloitui kärjekkäänä kulttuurikeskustelijana. Populaarikulttuurille vaadittiin oikeuksia ja tukea, ja erilaisten musiikkilajien arvosta kiisteltiin tiukasti.

Jatkoaika-ohjelmaan tallentui vuonna 1969 aihetta koskeva debatti. Donner vaatii siinä musiikkikoulutusta ja -tarjontaa, joka soisi kaikille mahdollisuuden luoda musiikista kokonaiskuvan ja panna itse sen lajeja tärkeysjärjestykseen.

Tämä kulttuuripoliittinen moniarvoisuus oli konkretisoitunut jo muutamaa vuotta aiemmin. Vuonna 1966 Donner perusti yhdessä Atte Blomin ja Christian Schwindtin kanssa Love Records -yhtiön, joka mullisti monin tavoin siihen astisen suomalaisen musiikkituotannon.

"Levy-yhtiö ei ole mikään sukkatehdas", Donner totesi vuonna 1979, kun Love oli jo lähellä loppuaan. Musiikkialalla oltiin tekemisissä luovien ihmisten kanssa, ja levyfirman tehtävänä oli luoda miljöö, jossa luovuus voi tulla esille.

"Lopputulos ei ole se levy tai kasetti, vaan se henkinen omaisuus, mikä siellä urissa on."

Lovelle oli Otto Donnerin mielestä tunnusomaista, ettei siellä kukaan ollut erikoistunut vain yhteen kapeaan kulttuurisegmenttiin. Tärkeää ei ollut, mitä tyyliä tai lajia musiikki edusti vaan miten se puhutteli.

1970-luvulla mittava osa kiinnostavasta taiteesta kanavoitui kotimaiseen rockiin, ja Lovesta tulikin aikakauden rockmusiikin tärkein julkaisija.

Donner on toiminut monissa musiikkialan viroissa ja luottamustehtävissä, mm. Yleisradion viihdepäällikkönä 1970–1974 sekä Elvis ry:n ja Teosto ry:n puheenjohtajana.

Musiikin sosiaalinen ulottuvuus – suhde musiikin, muusikoiden ja yleisön välillä – oli hänelle tärkeää läpi uran. Donner olikin tärkeä vaikuttaja myös Elmun, Radio Cityn ja Lepakon taustalla.

Otto Donner jätti jälkeensä monialaisen sävellystuotannon, joka käsitti jazzia, modernia taidemusiikkia, iskelmiä, poliittisia lauluja sekä teatteri-, elokuva- ja mainosmusiikkia.

Hänen musiikissaan rytmi pysyi aina tärkeänä elementtinä. Vuonna 1992 valmistuneessa säveltäjäkuvassa Donner selittää umolaisille kappaletta Ritual I ja pohtii musiikin mielenkiinnon säilyttämistä sekä rytmin merkitystä.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Jazz tidkaaja 1945 mallia Chrisini Schwintin näin DDD Jazz

Bändin konsertissa Tapiolasalissa noi 1986 rummut oli hänen

juttunsa sitten Atte Blomin näin Musik Fazerilla Aleksilla

myyjänä myi minulle Saksofoni opetuksen harjoitus opuksen

Erkki Tuomikosken 1955 tehty laitos näin harjoittelin Alto

Saksofonin soiton

Lähettänyt käyttäjä

Näin Christian Schwindtin Tapiola salissa DD jazz bändissä noi 1990 sekä Fazren musiiiki kaupan Atte Blomin mulle Saksofoni opetus kirjaa ja ehdotti osta Erkki Tuomikosken 1955 Saksofoni kurssi on tehty suomeksi osto vuosi oli noi 1981

Lähettänyt käyttäjä

Hei, en ole koskaan tavannut Henrik Otto Donneria, mutta olen nukkunut yhden yön hänen pianonsa alla. Hän asui silloin Helsingin Kalliossa (muistaakseni linjoilla). Tämä tapahtui 60-luvun alussa ollessani vielä koulussa (Andra svenska lyceum, nykyisin Åshöjdens skola och gymnasium.)

Olimme luokkakaverini kanssa Expo-hallissa kuuntelemassa Pohjoismaiden rock-kuninkaita (mm. Kaj Järnstström eli Rock Jerry, joka sinä vuonna voitti kisan). Minä ja tyttöystäväni Birgitta emme pitäneet Kajsta, jonka naapurissa Birgitta asui Lönnrotinkadulla, vaan meistä norjalainen Per-Elvis Nordlund oli paras. Birgitta ihastui mm. punatukkaiseen orkesterinjohtajaan Lennart Blomqvistiin, joka oli Ruotsista, mutta Per-Elvis oli valinnut hänet orkesterikseen. Expo-hallin ulkopuolella oli pilvin pimein nuoria pyytämässä autograafia Rock-Jerryltä, mutta Birgitta etsi vain tätä punatukkaista Lennartia ja löysikin hänet ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Per-Elvis asui orkestereineen Hakaniemessä pienessä hotelissa Elannon tavarataloa vastapäätä ja sinne mekin sitten päädyimme - mutta vain pikavisiitille. Pojat viipyivät Helsingissä kuitenkin viikon verran. Heiltä ilmeisesti hupenivat rahat, eikä viimeisinä päivinä enää ollutkaan rahaa hotellilaskuun. Joku, ilmeisesti Veneskoski hankki pojille tilapäisen majoituksen. Se oli Henrik Otto Donnerin nimissä oleva pienehkö kaksio? Sähkölasku oli jostain syystä maksamatta, joten kun me menimme sinne iltamyöhään muistaakseni torstai tai perjantai-iltana ei kynttilänvalossa nähnyt juuri mitään. Lennart ja Birgitta menivät toiseen huoneeseen ja minä päädyin pianon (tai flyygelin?) alle nukkumaan yhdessä Norjan rock-kuninkaan kanssa. Vaikka olen suomenruotsalainen en ymmärtänyt juuri mitään Per-Elvis Nordlundin puheesta. Selvisi kuitenkin, että hänellä oli morsian Norjassa, joten mitään intiimiä suhdetta ei syntynyt. Lähdin kuitenkin Birgitan seuraksi kiertämään orkesterin mukana Suomea. Ensimmäinen etappi oli muistaakseni Tampere. Mukaan tuli myös laulajatar, jota en kylläkään silloin tunnistanut. Selvisi kuitenkin myöhemmin, että hän oli Ritva Mustonen, jolla oli keikka samassa kaupungissa. Sieltä minä tulin omin neuvoin kotiin, mutta Birgitta jatkoi matkaa orkesterin mukana. Hän menikin naimisiin (presidentin luvalla) jo seuraavana vuonna ja muutti Eskilstunaan Ruotsin ja he saivat kaksi punatukkaista villiä poikaa, mutta se onkin jo sitten aivan eri tarina...

Lähettänyt käyttäjä

helvetin hyvät trumpettisoolot. pääsi mukaan suomijazz skeneen. kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Otto Donner oli se moottori, joka käynnisti 1973 Yleisradion legendaarisen kokokeilustudion, joka on tuottanut yli 800 sävellystä elektronimusiikkia.
Monet niistä haudattuja, unohdettuja, koskaan esitettyjä. Mutta ne ovat
nauhoilla ja jonain päivänä ne soivat taas.

  • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    Iron Maiden nauttii suurta suosiota myös Suomessa

    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johanna Tukiainen ja seurustelun vaikeus

Ilkka Kanervan tekstiviestikohu nosti tanssija Johanna Tukiaisen julkisuuteen vuonna 2008. Mirja Pyykkö haastatteli Tukiaista neljä vuotta aiemmin.

Lue lisää:

Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus

Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta.

Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Salpausselän 50 ensimmäistä vuotta

    Lahdessa on hiihdetty kilpaa vuodesta 1926.

    Lahdessa on kilpailtu vuodesta 1926 sekä maailmanmestaruudesta että kansallisella tasolla. Lähes kaikki kisat nähnyt Pekka Tiilikainen muistelee menneitä tapahtumia.

  • Lahden ensimmäiset MM-isännyydet

    Salpausselän ensimmäiset kansainväliset hiihtokisat 1926.

    Salpausselän ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa hiihdettiin naamarit päässä ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia.

  • MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 Salpausselän MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.

  • Mieshiihtäjät juhlivat Lahdessa 1958

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kisoissa.

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kilpailuissa 1958. Maastohiihdon ja yhdistetyn miehet ottivat yhteensä kolme kultaa.

  • Äiteelle MM-pronssia Lahdessa 1958

    Siiri Rantanen kiri pronssille Lahden MM-kisoissa.

    ”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.

  • Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

    Uusi hyppytapa johti kaksoisvoittoon Lahdessa 1958.

    Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

  • Mieto lipsui MM-pronssille 1978

    Juha Miedon vauhtia hidastivat lipsuvat sukset.

    Puolalaisyllättäjä Josef Luszczek voitti 15 kilometrin kilpailun vuoden 1978 MM-kisoissa. Juha Miedon vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset.

  • Naisille MM-viestin voitto 1989

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi kisan.

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

  • Joukkuemäen neljäs MM-kulta Suomeen 1989

    Suomi vei kullan isäntämaa Norjan nenän edestä.

    Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.

  • Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989

    Naiset hiihtivät kultaa Lahden MM-kisoissa 1989.

    Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten 10 kilometrillä Lahden MM-kisoissa 1989.

  • MM-kolmoisvoitto 15 km:llä 1989

    Lahden kisoissa suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

    Lahden MM-hiihdoissa naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

  • Hartsa hiihti maailman ykköseksi 1989

    Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa

    Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa Lahdessa vuonna 1989.

  • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

    Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

    Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

  • Miehille MM-viestihopeaa Lahdessa 1989

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä.

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä Lahden MM-hiihdoissa 1989. Neljä ensimmäistä joukkuetta tuli maaliin kahden sekunnin sisällä.

  • Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon 2001

    Virpi Kuitunen hiihti kultaa, mutta kärysi dopingista.

    Virpi Kuitunen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Lahden MM-kisojen kiihkeässä takaa-ajokilpailussa vuonna 2001.

  • Kaksoisvoitto ensimmäisessä MM-sprintissä

    Muranen ja Sundqvist hiihtivät Suomelle kultaa 2001.

    Pirjo Muranen ja Kati Sundqvist toivat Suomelle kaksoisvoiton historian ensimmäisessä MM-sprintissä Lahdessa vuonna 2001.

  • Naisten MM-viesti 2001 päättyi dopingskandaaliin

    Viestihopea haihtui dopingkäryyn Lahden kisoissa.

    Lahden MM-kisoissa Suomen naisten viestijoukkue hiihti maaliin toiseksi nopeimmin. Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon dopingkäryn vuoksi hiihto hylättiin.

  • Isometsän menetetty takaa-ajohopea

    Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

    Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

  • Suomen hiihtojoukkueessa jo toinen dopingepäily

    Isometsän jälkeen paljastui seuraava dopingkäry.

    Viikon päästä Jari Isometsän dopingkäryn varmistumisesta Suomen joukkueessa alkoi paljastua uusi dopingtapaus. Mieshiihtäjän nimeä ei annettu vielä julkisuuteen.

  • "Korostan sanaa epäily.."

    Neljä uutta dopingtapausta Lahden MM-hiihdoissa 2001.

    Helmikuun 28. päivänä 2001 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Paavo M. Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä, korostaen sanaa epäily.

  • Mika Myllylän kiirastuli

    Mika Myllylä haastattelussa dopingkäryn jälkeen.

    Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari jäi kiinni Hemohesin käytöstä hiihdon MM-kisoissa 2001. Sitä seuranneet kaksi kuukautta olivat hänen elämänsä pahin painajainen.

  • Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

    Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

    Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

  • Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

    Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

    Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21., perjantai 24. ja sunnuntai 26.2.

  • Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

    Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

    Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

  • Viro liittyy EU:hun

    Virosta tulee EU-jäsen

    Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

    Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

    Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

  • Antero Alpolan radiohuumoria

    Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

    Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenaan

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.