Hyppää pääsisältöön

Salaliittoteoreetikoiden suosikkitauti

Voisiko sikojen tehotuotanto ruokkia vaarallisia viruksia, kuten pandeemista sikainfluenssaa? Tätä kysyy ohjelmani MOT: Possun kosto

Väite saattaa kuulostaa hurjalta, mutta hurjempiakin teorioita sikainfluenssan synnystä ja leviämisestä on nähty. Median luoma kohu ja ihmisten keskuudessa leviävä hysteria tarjoavat hedelmällisen maaperän salaliittoteorioille.

Pian pandemian leviämisen jälkeen internetissä alkoi pyöriä villejä huhuja siitä, kuinka influenssan aiheuttaja on ”geenimuunneltu peruna” tai että influenssavirus on ”joukkomurhaa varten tehty bioase”. Sikainfluenssarokotteen turvallisuutta epäillään yhä. Rokotteita vastustamaan on syntynyt suoranainen kansanliike.

Internetissä jylläävät myös sitkeät salaliittoteoriat siitä, että influenssavirus olisi karannut laboratoriosta. Tällä teorialla spekuloivat jopa vakavasti otettavat tutkijat Virology Journalin artikkelissa. Toinen suosittu teoria on, että sikainfluenssavirus olisi synnytetty tahallaan, jotta lääketeollisuus saisi kaupaksi rokotteita ja lääkkeitä. Tästä hieman uskottavampi versio on se, että viranomaiset ovat liioitelleet viruksen vaarallisuutta ja suositelleet rokotuksia saadakseen tutkimusrahaa lääkeyhtiöiltä. Tästä löytyy jopa näyttöä tanskalaisen Politik & International -lehden selvityksessä.

Ainakin viranomaiset ovat pyrkineet hämärtämään sikainfluenssan alkuperää. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja Maailman eläintautijärjestö OIE julistivat viime huhtikuussa, että ne ”perustavat asiantuntijatiimin tukemaan hallinnon pyrkimyksiä suojella sikataloutta uudelta H1N1-virukselta varmistamalla, että viruksella ei ole suoraa yhteyttä sikoihin.” Siis kansainväliset järjestöt päättivät jo etukäteen, että sikainfluenssalla ei ole yhteyttä sikoihin?

Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että yhdysvaltalaiset sianlihantuottajat ovat yrittäneet kitkeä pois nimityksen ”sikainfluenssa”, koska nimen käyttö vähentää sianlihan kulutusta ja aiheuttaa tappioita teollisuudelle. Sopivampia nimiä olisivat kuulemma ”A-influenssa (H1N1)” tai ”meksikolainen”. Tätä mieltä on myös haastattelemani Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.

Suomesta oli vaikea löytää asiantuntijaa, joka uskaltaisi spekuloida sillä, mikä on sianlihan tehotuotannon rooli uusien virusten synnyssä ja leviämisessä. Suomalaiset tutkijat ovat arkoja ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. He pelkäävät paitsi tutkijayhteisön tuomiota (”tutkija pysyköön lestissään ja kommentoikoon vain kapeaa aihealuetta, jota on itse tutkinut”), myös tutkimusrahoituksen tyrehtymistä.

Esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusrahoituksesta osa tulee sikatiloilta ja lihanjalostusteollisuudelta. Puhumattakaan Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta. Kunnaneläinlääkärit saavat tulonsa tuotantoeläintiloilta, ja Evirankin tarkastuseläinlääkärit työskentelevät läheisessä suhteessa teurastamoihin. Jopa Helsingin yliopiston tuotantoeläinlääketieteen yksikön tutkimusrahoitus tulee osin sianlihan tuottajilta ja teollisuudelta.

Sikainfluenssakohu muistuttaa monella tapaa parin vuoden takaista lintuinfluenssakohtua. Tuolloin saksalainen kansalaisjärjestö The League for Pastoral Peoples väitti, että lintuinfluenssan varjolla suljettiin iso osa kehitysmaiden takapihakanaloista. Näin saatiin kätevästi siivottua pienyrittäjät pois, ja siipikarjamarkkinat länsimaisten suuryhtiöiden haltuun. Näin siitä huolimatta, että influenssavirukset leviävät ja muuntuvat helpommin juuri suurissa yksiköissä. Mutta ehkä tämäkin on vain salaliittoteoria?

  • Filippiiniläinen Niezel Carolino syöttää iäkästä naista palveltalossa.

    Hoitajana Suomessa uhkasakon alla

    Vanhushoitoa viiden vuoden pakkosopimuksilla

    (23.5.) Lähes viisisataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoitaa Suomessa muistisairaita yksityisissä hoitokodeissa. He toimivat hoiva-avustajina, koska heidän yliopistokoulutuksensa ei kelpaa Suomessa. Moni on joutunut allekirjoittamaan laittoman sopimuksen.

  • Hitsaaja työssään Mayerin Turun telakalla huhtikuussa 2017.

    Tutki kiinnostavimpia yrityskauppoja

    MOT:n lista kiinnostavimmista yritysmyynneistä 20 vuodelta

    MOT on koonnut tietokannan kiinnostavimmista ulkomaille myydyistä yrityksistä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Voit tutkia taulukkoa haluamiesi muuttujien mukaan. Taulukko liittyy maanantaina 22.5. esitettävään ohjelmaan MOT: Näin Suomi myytiin.