Hyppää pääsisältöön

Ylilääkityt ja alihoidetut vanhukset

Vuonna 2009 keskustelu vanhustenhoidon tasosta kävi kiivaana ja yhtenä ratkaisuna hoidon puutteisiin tarjottiin vanhustenhoitolakia. Samoihin aikoihin mediassa nostettiin esiin kaltoin kohdelluita ja ylilääkittyjä vanhuksia. Spotlight-ohjelmassa kerrottiin 80-vuotiaasta Sven Stenkulista, jota lääkittiin psyykelääkkeillä toimintakyvyttömäksi.

Spotlight -ohjelman vuonna 2009 Pohjanmaalla tekemän selvityksen mukaan suuri osa vanhuksista saa liikaa psyykenlääkkeitä. Helmikuussa 2010 esitetty jakso kertoo Sven Stenkulista, joka on yksi niistä lukemattomista vanhuksista, joita ylilääkitään. Omaiset kokevat ettei heidän mielipiteitään ja huolta läheisestään kuunnella. Yleislääketieteen professori ja iäkkäiden lääkehoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelä pitää Svenin lääkitystä täysin vääränä. Kivelän mukaan Suomessa kuolee joka vuosi satoja vanhuksia holtittoman lääkityksen seurauksena.

Psykiatri Kaj Palmgren puhuu ohjelmassa zombi-efektistä, joka on nähtävissä ylilääkityillä vanhuksilla.

Spotlight-ohjelmassa todettiin mm. että Kokkolassa psyykenlääkkeitä annettaisiin noin joka kolmannelle vanhukselle, vaikka psyykkistä sairautta ei ole todettu. Kokkolan vanhuspalvelujohtaja Aija Ström sanoi Ylen uutisissa tämän luvun pitävän paikkansa.

Koko maassa psyykenlääkkeitä käytetään vanhustenhoidossa kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Yleensä lääkkeitä annetaan vanhusten rauhoittamiseen.

Raportti paljasti hoidon puutteet

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi kesäkuussa 2009 lääneiltä selvitystä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta. Keskustelu vanhustenhoidon puutteista kävi silloin kiivaimmillaan.

Lääninhallituksen syksyllä vuonna 2009 valmistunut raportti suomalaisesta vanhustenhoidosta paljasti hälyttäviä puutteita. Selvitysten mukaan vanhuksia sidottiin peteihin, teljettiin lukkojen taakse, he eivät päässeet vessaan, kärsivät riittävän ravinnon puutteesta, kaatuilivat ja saivat paikoin liikaa lääkkeitä.

Kaikissa viiden lääninhallituksen selvityksissä päädyttiin yhteiseen päätelmään: henkilökuntaa on liian vähän. Ongelmina koetaan myös lääkekeskeinen ajattelu, motivaation puute hoidon kehittämisessä sekä runsas määräaikaisten hoitajien käyttö.

Vanhustenhoitolaki vireillä

Ratkaisua tilanteeseen haetaan vanhustenhoitolaista, jolla on tarkoitus turvata parempi hoidon taso. Aiemmin vanhustenhoitoa on ohjaillut ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Suositustasoon luottaminen ei kuitenkaan ole parantanut vanhusten oloja riittävästi, joten on turvauduttava lainsäädäntöön.

Peruspalveluministeri Paula Risikko pitää mahdollisena, että kunnat pakotetaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa vanhustenhoitoon.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on todennut, että vanhustenhoidon puutteisiin pitäisi puuttua jopa pakkokeinoin ja kiirehtii lainsäädäntöä vanhustenoikeuksista laitoksissa.

Vanhustenhoidon valvonta on siirtynyt lääninhallituksilta aluehallintoneuvostoille, joita puolestaan valvoo Valvira. Valvira aikoo luoda rekisterin, josta jokainen kansalainen voi käydä tarkistamassa paljonko henkilökuntaa tai minkälaista hoitoa eri laitoksissa on.

Keskustelu ylilääkityistä vanhuksista jatkui Spotlightissa maaliskuussa 2010. Studiossa aiheesta keskustelivat lääketieteen tohtori Robert Bergholm ja lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jutussa kerrottiin myös Lauri Nivalasta, joka söi lähes kahtakymmentä eri lääkettä ja kärsi vaikeista sivuvaikutuksista. Kun lääkäri lopulta karsi pois suuren osan lääkkeistä, Nivala sai elämänsä takaisin.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.