Hyppää pääsisältöön

Eurooppa-päivä 9.5. - EU:n rauhan ja yhtenäisyyden juhla

EU:n lippu. Kuva: Yle

Toukokuun yhdeksäntenä vietetään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa Eurooppa-päivää. Siitä onkin tullut Euroopan unionin kokonaisuutta kuvaava symboli yhdessä euron, lipun ja hymnin kanssa.

Euroopan unioni

  • EU sai alkunsa Euroopan yhteisöistä
  • Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan atomienergiayhteisö v. 1950
  • Euroopan talousyhteisö v. 1957
  • 28 jäsenmaata
  • Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1995
  • Eurooppa-päivää vietetään 9.5., joka on myös Suomessa liputuspäivä

Eurooppa-päivää vietetään toukokuun yhdeksäntenä, koska tuona päivänä v. 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki ranskalaisen poliitikon, Jean Monnet'n idean pohjalta ehdotuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Tästä Schumanin esityksestä alkoi voimallinen Euroopan yhtenäistymiskehitys ja samalla kehitys kohti nykyistä Euroopan unionia.

Eurooppa-päivän tapahtumien ja juhlatilaisuuksien tarkoitus on tuoda unionia tutummaksi ja lähentää unionin kansoja toisiinsa.

Mikä on Euroopan unioni?

Kehitys kohti Euroopan unionia kulki Euroopan yhteisöjen (hiili- ja teräsyhteisö, atomienergiayhteisö, talousyhteisö) perustamisen kautta. Näistä Euroopan atomienergiayhteisö ja Euroopan talousyhteisö, perustettiin Rooman sopimuksilla v. 1957. Perustajamaat olivat Belgia, Hollanti, Luxemburg, Italia, Ranska ja Saksa. V. 1967 nämä kolme yhteisöä yhdistettiin Euroopan yhteisöiksi (EY).

Varsinainen Euroopan unioni perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella,  jolla Euroopan yhteisöt muuttivat nimensä Euroopan unioniksi. Samalla myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta (v. 1952) tuli EU:n tuomioistuin.

Suomesta tuli siis silloin melko tuoreen EU:n jäsenmaa vuonna 1995 yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa. Nyt Euroopan unioniin kuuluu 28 valtiota. Kesäkuun 2016 kansanäänestyksen jälkeen Iso-Britannia on aloittanut ns. Brexitin eli eroprosessin EU:n jäsenyydestä.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on helpottaa ihmisten, palvelujen ja tavaroiden liikkumista maasta toiseen. 

Euroopasta yritetään tehdä myös parempi paikka asua parantamalla elinympäristöä ja ihmisten välistä tasa-arvoa. Tähän kaikkeen pyritään säätämällä jäsenmaita velvoittavia lakeja. EU pyrkii myös parantamaan kansalaistensa turvallisuutta.

Toimintaansa varten EU kerää jäsenmailta jäsenmaksuja. Jokainen suomalainenkin osallistuu veroja maksaessaan EU:n toiminnan maksamiseen. Keräämänsä rahat EU käyttää vain pieneltä osin oman toimintansa hoitamiseen. Suurin osa rahoista käytetään jäsenmaiden hyväksi esimerkiksi maatalouden tukina ja teknisen kehityksen tukemiseen.

Miten EU:ssa tehdään päätöksiä?

EU:n korkeimmat päättävät elimet ovat Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto) ja Euroopan parlamentti, joissa mm. käsitellään ja hyväksytään lait. Parlamentilla ei ole oikeutta lakialoitteisiin, mutta se voi pyytää aloitetta Euroopan komissiolta. Parlamentti myös valvoo neuvoston ja komission toimintaa. Parlamentin jäsenet eli ”mepit” valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan jäsenmaissa pidettävillä vaaleilla.

Euroopan unionin komission tehtävänä on mm. valmistella lakeja parlamentin ja neuvoston käsittelyä varten. Komissio myös valvoo, että jäsenmaat täyttävät lainsäädännölliset velvollisuutensa niin, että ne ovat yhdenmukaiset koko EU:n lainsäädännön kanssa. Mikäli jäsenmaa laiminlyö velvollisuutensa esim. saattaa voimaan tietty laki omassa kansallisessa lainsäädännössään, komissio huomauttaa siitä.

Keskeiset poliittiset päätökset tehdään kuitenkin Euroopan unionin neuvostossa, jonka jäseninä ovat kaikkien jäsenmaiden hallitusten jäsenet. Kaikkein laajimmat ja tärkeimmät asiat käsitellään jäsenmaiden pääministerien tai valtionpäämiesten kokouksissa (Eurooppa-neuvosto). Tavallisesti neuvoston kokoukseen osallistuu se hallituksen ministeri, jonka tehtäviin jäsenvaltiossa kuuluu käsiteltävien asioiden hoitaminen. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan puoli vuotta kerrallaan neuvoston puheenjohtajana.

EU:lla on myös oma tuomioistuin, joka käsittelee EU:n lainsäädännön soveltamisesta syntyviä riitoja ja niiden tulkintaa. Euroopan kansalaisten turvana on myös Euroopan oikeusasiamies, jonka asiana on katsoa, että EU-kansalaisia kohdellaan jäsenmaissa EU:n lainsäädännön mukaisesti oikein.

EU:n lippu ja hymni

Euroopan unionilla on sininen lippu, jossa on kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä. Kuvio edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua.

Euroopan unionilla on sininen lippu, jossa on kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä. Lippu valittiin jo vuonna 1985 Euroopan unionille eli senaikaiselle Euroopan yhteisölle viralliseksi tunnukseksi.

Tähtien muodostama ympyrä edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua. Tähtien lukumäärä ei liity jäsenvaltioiden lukumäärään. Tähtiä on kaksitoista, koska se on täydellisyyden ja yhtenäisyyden perinteinen vertauskuva. Näin ollen lippu pysyy samanlaisena Euroopan unionin tulevasta laajentumisesta huolimatta.

Euroopan neuvosto ryhtyi vuonna 1972 käyttämään Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta peräisin olevaa sävelmää omana hymninään. Tämän sinfonian viimeiseen osaan Beethoven sävelsi Friedrich von Schillerin vuonna 1785 kirjoittaman ”Oodin ilolle”. Runo kuvastaa ihanteellista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Hymni ei ole pelkästään Euroopan unionin, vaan laajemmin koko Euroopan hymni.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät vuonna 1985 ottaa hymnin Euroopan unionin viralliseksi hymniksi. Se ei korvaa jäsenvaltioiden kansallislauluja, vaan symboloi niiden yhteisiä arvoja.

”Iloitkaamme, riemuitkaamme,
nouse laulu taivaaseen.
Nousta saamme, nousta saamme
henkes pyhän yhteyteen.

Lumovoimas yhteen liittää
minkä aika erottaa,
veljeyttä kaikki kiittää,
kun sun kätes koskettaa.”

Eurooppa-hymni, Oodi ilolle

sanat: Friedrich von Schiller
sävel: Ludwig van Beethoven

EU:n sivuilla voit kuunnella hymnin.

5.5.2016 artikkeli on päivitetty ajan tasalle ja lisätty linkkejä

Ihminen ja yhteiskunta

  • Veroilmoitus

    Älä maksa liikaa - tarkista ainakin nämä, kun täytät veroilmoitusta

    Kotitalousvähennys, matkakulut, tulonhankkimiskulut

    Veroilmoitus täytyy palauttaa joko 9.5. tai 16.5. mennessä. Veroilmoitusta ei aina tarvitse palauttaa ja jos tarvitsee, verkon kautta se onnistuu kätevästi. Ehkä liiankin kätevästi, sillä usein vähennyksiä jää kirjaamatta - ja veronpalautukset saamatta. Lue vinkit, mitkä vähennykset kannattaa muistaa ilmoittaa.

  • Mustavalkoinen kuva, jossa neljä nuorta juhlijaa hassut hatut päässä.

    Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Grafiikka: tupakointi kielletty -merkki, taustalla kerrostaloja.

    Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Kuvituskuva, kaksi hahmoa verkossa

    Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Mustavalkoinen kuva, jossa neljä nuorta juhlijaa hassut hatut päässä.

    Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • rahapuu, sijoittaminen

    10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Perunoita ja kappa torilla

    Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Otsikko kuntavaalivideoon, teksti Kuntavaalit ja ravintoketju

    Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Maalaus miehestä puun alla

    Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Neuvottelu

    Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomen lippu liehuu taivasta vasten.

    Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Rahat pois

    Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Miettivä patsas

    Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Suomen historiallinen kartta

    Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • maapallo

    Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työhansikkaat ja ruuvimeisselit

    Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Havis Amandan patsas Helsingin kauppatorilla.

    Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?