Hyppää pääsisältöön

Eurooppa-päivä 9.5.

EU:n lippu. Kuva: Yle

Toukokuun yhdeksäntenä vietetään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa Eurooppa-päivää. Siitä onkin tullut Euroopan unionin kokonaisuutta kuvaava symboli yhdessä yhtenäisen rahan (euron), lipun ja hymnin kanssa.

Tietolaatikko

  • EU sai alkunsa Euroopan yhteisöistä
  • Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan atomienergiayhteisö v. 1950
  • Euroopan talousyhteisö v. 1957
  • V. 2014 unionissa on 28 jäsenmaata
  • Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1995

”Iloitkaamme, riemuitkaamme,
nouse laulu taivaaseen.
Nousta saamme, nousta saamme
henkes pyhän yhteyteen.

Lumovoimas yhteen liittää
minkä aika erottaa,
veljeyttä kaikki kiittää,
kun sun kätes koskettaa.”

Eurooppa-hymni, Oodi ilolle

sanat: Friedrich von Schiller
sävel: Ludwig van Beethoven

Eurooppa-päivän tapahtumat ja juhlatilaisuudet tuovat unionin tutummaksi ja niiden tarkoitus on lähentää unionin kansoja toisiinsa. 

Toukokuun yhdeksäntenä v. 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki ranskalaisen poliitikon, Jean Monnet'n idean pohjalta ehdotuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Tästä Schumanin esityksestä alkoi voimallinen Euroopan yhtenäistymiskehitys ja samalla kehitys kohti nykyistä Euroopan unionia.

Mikä on Euroopan unioni?

Kehitys kohti Euroopan unionia kulki Euroopan yhteisöjen (hiili- ja teräsyhteisö, atomienergiayhteisö, talousyhteisö) perustamisen kautta. Näistä Euroopan atomienergiayhteisö ja Euroopan talousyhteisö, perustettiin Rooman sopimuksilla v. 1957. Perustajamaat olivat Belgia, Hollanti, Luxemburg, Italia, Ranska ja Saksa. V. 1967 nämä kolme yhteisöä yhdistettiin Euroopan yhteisöiksi (EY).

Varsinainen Euroopan unioni perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella,  jolla Euroopan yhteisöt muuttivat nimensä Euroopan unioniksi. Samalla myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta (v. 1952) tuli EU:n tuomioistuin.

Suomesta tuli siis silloin melko tuoreen EU:n jäsenmaa vuonna 1995 yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa. Nyt Euroopan unioniin kuuluu 28 valtiota.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on helpottaa ihmisten, palvelujen ja tavaroiden liikkumista maasta toiseen. 

Euroopasta yritetään tehdä myös parempi paikka asua parantamalla elinympäristöä ja ihmisten välistä tasa-arvoa. Tähän kaikkeen pyritään säätämällä jäsenmaita velvoittavia lakeja. EU pyrkii myös parantamaan kansalaistensa turvallisuutta.

Toimintaansa varten EU kerää jäsenmailta jäsenmaksuja. Jokainen suomalainenkin osallistuu veroja maksaessaan EU:n toiminnan maksamiseen. Keräämänsä rahat EU käyttää vain pieneltä osin oman toimintansa hoitamiseen. Suurin osa rahoista käytetään jäsenmaiden hyväksi esimerkiksi maatalouden tukina ja teknisen kehityksen tukemiseen.

Miten EU:ssa tehdään päätöksiä?

EU:n korkeimmat päättävät elimet ovat Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto) ja Euroopan parlamentti, joissa mm. käsitellään ja hyväksytään lait. Parlamentilla ei ole oikeutta lakialoitteisiin, mutta se voi pyytää aloitetta Euroopan komissiolta. Parlamentti myös valvoo neuvoston ja komission toimintaa. Parlamentin jäsenet eli ”mepit” valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan jäsenmaissa pidettävillä vaaleilla. Meneillään oleva vuosi 2014 on eurovaalivuosi.

Euroopan unionin komission tehtävänä on mm. valmistella lakeja parlamentin ja neuvoston käsittelyä varten. Komissio myös valvoo, että jäsenmaat täyttävät lainsäädännölliset velvollisuutensa niin, että ne ovat yhdenmukaiset koko EU:n lainsäädännön kanssa. Mikäli jäsenmaa laiminlyö velvollisuutensa esim. saattaa voimaan tietty laki omassa kansallisessa lainsäädännössään, komissio huomauttaa siitä.

Keskeiset poliittiset päätökset tehdään kuitenkin Euroopan unionin neuvostossa, jonka jäseninä ovat kaikkien jäsenmaiden hallitusten jäsenet. Kaikkein laajimmat ja tärkeimmät asiat käsitellään jäsenmaiden pääministerien tai valtionpäämiesten kokouksissa (Eurooppa-neuvosto). Tavallisesti neuvoston kokoukseen osallistuu se hallituksen ministeri, jonka tehtäviin jäsenvaltiossa kuuluu käsiteltävien asioiden hoitaminen. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan puoli vuotta kerrallaan neuvoston puheenjohtajana.

EU:lla on myös oma tuomioistuin, joka käsittelee EU:n lainsäädännön soveltamisesta syntyviä riitoja ja niiden tulkintaa. Euroopan kansalaisten turvana on myös Euroopan oikeusasiamies, jonka asiana on katsoa, että EU-kansalaisia kohdellaan jäsenmaissa EU:n lainsäädännön mukaisesti oikein.

EU:n lippu ja hymni

Euroopan unionilla on sininen lippu, jossa on kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä. Kuvio edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua.

Euroopan unionilla on sininen lippu, jossa on kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä. Lippu valittiin jo vuonna 1985 Euroopan unionille eli senaikaiselle Euroopan yhteisölle viralliseksi tunnukseksi.

Tähtien muodostama ympyrä edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua. Tähtien lukumäärä ei liity jäsenvaltioiden lukumäärään. Tähtiä on kaksitoista, koska se on täydellisyyden ja yhtenäisyyden perinteinen vertauskuva. Näin ollen lippu pysyy samanlaisena Euroopan unionin tulevasta laajentumisesta huolimatta.

Euroopan neuvosto ryhtyi vuonna 1972 käyttämään Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta peräisin olevaa sävelmää omana hymninään. Tämän sinfonian viimeiseen osaan Beethoven sävelsi Friedrich von Schillerin vuonna 1785 kirjoittaman ”Oodin ilolle”. Runo kuvastaa ihanteellista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Hymni ei ole pelkästään Euroopan unionin, vaan laajemmin koko Euroopan hymni.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät vuonna 1985 ottaa hymnin Euroopan unionin viralliseksi hymniksi. Se ei korvaa jäsenvaltioiden kansallislauluja, vaan symboloi niiden yhteisiä arvoja.

  • Kapusta Master - osa 1: Pietariin

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin.

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin, opitaan sanojen suvut, persoonapronomineja ja lukusanat 1-10 sekä tervehdyksiä.

  • Kapusta Master - osa 2: Tapaamisia ja tutustumista

    Verbien 1. taivutusluokka, sijamuoto prepositionaali.

    Venäjässä verbit taipuvat aivan kuten suomessakin, eli niillä on omat persoonapäätteet. Lisäksi tutustutaan yhteen venäjän kuudesta sijamuodosta eli prepositionaaliin. Dialogeissa esittäydytään eri tilanteissa.

  • Kapusta Master - osa 3: Rajamuodollisuuksia ja kahviloita

    Lukumäärät, monikkomuoto, genetiivi sekä verbitaivutuksia.

    Kolmannen oppitunnin aiheita ovat lukumäärät, substantiivien monikkomuodot ja genetiivi. Myös verbien taivutusta jatketaan ja tutustutaan rajamuodollisuuksiin sekä ruokalistaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Seuraa Euroviisuja Ylen kanavilla

    Tutustu Ylen laajaan Euroviisut 2016 -ohjelmistoon

    Euroviisut 2016 näkyy ja kuuluu sekä Ylen kanavilla että verkossa. Tutustu laajaan ohjelmistoon!

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Saamelaiset pelastivat Alaskan nälänhädältä

    Saamelaiset opettivat Alaskaa hyödyntämään poroja

    Porosaamelaiset olivat 1800-luvun lopulla amerikansiirtolaisten eliittiä. Saamelaiset muuttivat Amerikkaan kahdessa aallossa jonkinlaisina kehitysyhteistyön tekijöinä ja veivät mukanaan yli kuusisataa poroa, porokoiria ja pulkkia. Toinen matka oli vaikeuksia täynnä ja kesti yli vuoden.

  • Näin rekisteröit pönttösi helposti

    Lyhyt ohje siitä, miten pääset helpoiten mukaan kampanjaan.

    Lyhyt ohje siitä, miten pääset helpoiten mukaan Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Voit rekisteröidä sekä vanhat asumiskelpoiset pöntöt että uudet.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Näin kierrätät biomuovit oikein

    Biomuovi ei kompostoidu, biohajoavakin vain ajan kanssa.

    Kierrätysmuovi, biomuovi, biohajoava, kompostoituva... menitkö sekaisin? Vain biohajoava muovi voi kompostoitua eli tuottaa ravinteita, mutta muovinkierrätykseen se ei sovellu. Kierrätysmuovi tai yleistyvät biopohjaiset pakkausmuovit eivät maadu ollenkaan. Ne voi viedä muovinkeräyspisteeseen, joiden valtakunnallinen verkosto avautuu viimeistään kesällä 2016.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Kaikki sarjat löytyvät kokonaisuudessaan ja mahdollisine oheismateriaaleineen Oppimisen sivuilta. Kunkin sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Elämänkatsomustiedon mp3-kurssi

    Elämänkatsomustietoa mukaan lenkille.

    Lataa itsellesi mp3-kurssi, jonka voit ottaa mukaan vaikka lenkille tai työ- tai koulumatkalle. Toki voit opiskella myös tietokoneen äärellä.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaa, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?