Hyppää pääsisältöön

Silikoni lähetti radiossa surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia

Radio-ohjelma Silikoni lähetti vuodesta 1985 alkaen surisevia ja piipittäviä tietokoneohjelmia mikrotietokoneiden harrastajille.

Tietolaatikko

Pöytätietokoneita eli mikroja oli 1980-luvun alussa monen merkkisiä, eivätkä eri merkit olleet yhteensopivia toistensa kanssa. Niissä yleisesti käytettyä BASIC-ohjelmointikieltäkin (Beginner’s All Purpose Symbolic Instruction Code) oli useita eri ”murteita”. Hollannissa kehitettiin sen vuoksi Basicodeksi nimetty ohjelmointikieli, jonka oli määrä olla eräänlainen mikrotietokoneiden esperanto.
Se oli tärkeää siksikin, että tallennusvälineenä oli C-kasetti. Kun kasetti liitettiin radiolähettimeen, voitiin kasetilla oleva data lähettää kuin mikä tahansa radio-ohjelma, vaikka se kuulostikin käsittämättömältä sirinältä ja surinalta. Kuuntelija saattoi nauhoittaa sen lähetyksestä omalle C-kasetilleen ja pistää kasetin tietokoneeseensa, jolloin tietokone suoritti ohjelman. Kun kaikkien mikrojen piti ymmärtää Basicodea, asianharrastajille voitiin tällä tavoin välittää mielenkiintoista materiaalia heidän mikrojensa merkistä riippumatta.
Tällaista tietokoneohjelman lähettämistä radion kautta oli kokeiltu Suomessakin vuonna 1982 Maija Typen ja Pekka Lehtiön toimittamassa Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Vuonna 1985 lähetettiin Risto Nurmen toimittamassa Kouluradion Radio Rexissä Kai R. Lehtosen ja Eero Syrjäsen laatima pikku ohjelma, joka laski näppärästi, kuinka paljon aikaa kahden sille annetun päivämäärän välillä oli kulunut.
Kokeilu onnistui niin hyvin, että Kouluradion toimituspäällikön Kai R. Lehtosen esityksestä irrotettiin 1986 Kouluradiosta erikoistuotantoryhmä, jonka vetäjänä oli Lehtonen ja toisina jäseninä aluksi Heli Holma ja Hanna Lähteenmäki, sittemmin vain Heli Holma. Ryhmän nimikkoäänitarkkailijana oli Risto Noponen.
Ryhmän tuottama jokaviikkoinen puolituntinen ohjelma sai nimen ”Silikoni - ohjelma tietokoneikäisille”. Siinä kerrottiin mikrotietokoneiden käyttäjiä kiinnostaneista asioista ja lähetettiin myös kuuntelijoiden laatimia BASIC-ohjelmia. Kun osoittautui, että Suomessa ei tunnettu riittävää harrastusta Basicoden opettelemiseen, lähetettiin Silikonissa surinat merkkikohtaisessa muodossa pyrkien tarjoamaan aina jotakin yleisimpien mikromerkkien käyttäjille.
Vuonna 1987 Silikoni sai Yleisradion journalististipendin ”erityistä journalistista taitoa vaatineesta ohjelmallisesta näytöstä”. Tietotekniikan liitto r.y. nimesi Lehtosen 1991 vuoden ATK-vaikuttajaksi ”tunnustuksena hänen ansioistaan tietotekniikan tuomisessa radion avulla tutuksi laajoille harrastajapiireille”.
Olisi saattanut odottaa, että häiriöääniä muistuttaneet surinat olisivat suututtaneet muuta yleisöä. Kuuntelijoita varoitettiinkin aina ennen Silikonin alkua siitä, mitä tuleman piti. Pääkuuluttaja Pentti Fagerholm tosin sanoi Lehtoselle, että kuuluttaja joutui kafkamaiseen tilanteeseen. Kun kuuluttaja näet oli tottunut pyytelemään anteeksi kaikenlaisia häiriörätinöitä, hänen pitikin nyt selittää, että ”häiriöt” olivat tärkeä osa ohjelmaa. Eräskin 75-vuotiaaksi ilmoittautunut naishenkilö kirjoitti ja sanoi, että vaikkei hän tietokoneista mitään ymmärtänyt, hänestä oli tavattoman kiintoisaa kuulla, miten erilaisilla surinoilla eri tietokoneet ääntelivät!

Tietokoneohjelmat oli tallennettu C-kaseteille, ja kuulijoilla oli mahdollisuus nauhoittaa niitä lähetyksestä omalla kasettinauhurillaan.

Sen jälkeen kasetti sujautettiin mikroon liitettyyn kasettiasemaan, josta ohjelman saattoi ladata omalle koneelleen.

Ensimmäinen tietokoneohjelma eli "surina" lähetettiin jo vuonna 1982 Kansanmikrokerho-ohjelmassa. Tohtori Maija Typpi kertoo tästä kokeilusta Silikonin osassa 35 (leike 3).

Silikoni oli aluksi osa opetusohjelmien laajempaa Radio Rex -kokonaisuutta. Elokuussa 1985 lähetettiin Silikonin ensimmäisenä surinana Kai R. Lehtosen noin 30 rivin mittainen laskentaohjelma historian harrastajille (leike 1).

Elokuusta 1986 alkaen Silikonia lähetettiin viikottain puolen tunnin mittaisena. Seuraavana vuonna ohjelmalla oli yli 120 000 kuuntelijaa. Viimeinen lähetys tapahtui joulukuussa 1988.

Kuuntelijat lähettivät radioitavaksi omia tietokoneohjelmiaan. Lisäksi Silikoni seurasi tietokonealan tapahtumia, vastasi kirjeisiin ja keräsi tietokonevitsejä.

Ohjelmista on poistettu äänilevymusiikki.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Terve Kai ja Heli,
Satuin tormäämään Silikonin lähetyksiin nettiä selaillessa. Ja sieltähän loytyi konekielinen ohjelmakin, jonka lähettämisen yhteydessä käväisin siellä Ylellä puhumassa radiolähetyksessä. Tuota visiittiä ja noita aikoja en ole hetkeen muistellut, joten oli mukava palata noihin aikoihin.

Terveisin,
Eero Tunkelo
Tällä haavaa USAssa

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.