Hyppää pääsisältöön

Naiset armeijaan

Ensimmäiset suomalaiset naiset aloittivat asepalveluksensa 16. lokakuuta 1995. Kiinnostus naisalokkaita kohtaan oli alkuaikoina suurta. Pohdittiin kuinka naissotilasta puhutellaan. Onko hän rouva vai neiti? Myös naissotilaiden hiuksista nousi kohu.

Tietolaatikko

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut mahdollista vuodesta 1995. Palvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, vähintään 18 ja enintään 29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.

Eduskunnan puolustusvaliokunta pohti lakiesitystä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta koko syksyn 1994. Joulukuussa se ilmoitti puoltavansa hallituksen esitystä.

Eduskunassa lakiesityksestä äänestettiin 31. tammikuuta 1995. Odotettua selvemmin, äänin 103 - 66, Suomen naiset saivat oikeuden vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Puolustusministeri Elisabeth Rehn oli näkyvästi puolustamassa naisten oikeutta asepalvelukseen.

Ensimmäiset naisalokkaat astuivat palvelukseen syksyllä 1995. Aluksi naisia otettiin erikoisjoukkoihin Lahteen ja Kuorevedelle. Vuoden 1997 jälkeen naisia on otettu kaikkiin puolustushaaroihin, aselajeihin ja toimialoille. Mitään kiintiöitä naisilla ei enää ole, vaan palvelukseen otetaan kaikki naiset, jotka täyttävät muodolliset ja terveydentilaan liittyvät vaatimukset.

Naisten aloittaessa asepalveluksensa mm. hygieniaan liittyvät käytännön kysymykset puhuttivat, suurin kohu nousi kuitenkin naisalokkaiden hiuksista. Tuliko naistenkin leikata hiuksensa miesten tapaan lyhyeksi? Vuoden 1996 alusta astui voimaan uusi palvelusohjesääntö, joka sisälsi erillisen määräyksen myös naisten hiuksista. Ohjesäännön mukaan asepalvelusta suorittavat naiset saivat itse päättää hiustensa pituudesta, kunhan ne eivät haittaa palvelusta. Miehet sen sijaan velvoitettiin edelleen leikkaamaan hiuksensa lyhyiksi.

Kun naiset ovat palvelleet Suomen armeijassa jo kymmenen vuotta, keskustelijat pohtivat miten naisten tulo vapaaehtoiseen asepalvelukseen on muuttanut puolustusvoimien organisaatiota ja millaisia maanpuolustuksellisia velvoitteita naisilla on ollut lähihistoriassamme.

Teksti: Emilia Kemppi / Yle uutiset

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Asento!

Naiset armeijassa ovat joko kokemuksia hakemassa, koulutuspaikkaa odottamassa tai miehiä metsästämässä. Jotkut kaikkea, jotkut vain yhtä.

Lähettänyt käyttäjä

Miksi ennen vanhaan kaikki oliparemmin onko syynä Eu? vai paska politiikka? vai onko moraalirappeutunut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.