Hyppää pääsisältöön

Karppaaminen

Karppaaminen – aidosti terveellinen elämäntapa vai humpuukia? Kuva: Stock.xchng

Toisin kävi – dieettisuuntaus toisensa perään on jatkanut hiilihydraattitietoisuuden puolesta taistelua. Karppaamisesta on muodostunut monille sitä kokeilleille pikemminkin elämäntapa kuin kertaluontoinen laihdutuskuuri. Termi on johdettu englannin sanasta carbohydrate (suom. hiilihydraatti).

Karppaamisesta on saatavilla valtavasti tietoa, jota on ristiriitaisuuksien vuoksi vaikea jäsentää. Monien länsimaiden tapaan on Suomessakin viime aikoina käyty ajoittain voimakasta keskustelua vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä ja haitoista. Myös jonkinlaisia muutoksia virallisiin ravintosuosituksiin saattaa olla tulossa.


Atkinsin idea

Karppaussuunnista tuli suurelle yleisölle ensimmäisenä tutuksi Robert C. Atkinsin kehittämä Atkinsin dieetti. Se lanseerattiin jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Atkinsin dieetti on sittemmin saanut useita kilpailijoita. Yhteistä niille on rajoittaa hiilihydraattien määrää varsinkin dieetin alkujaksolla voimakkaasti. Tällä pyritään ketoosiin, tilaan, jossa aineenvaihdunta ryhtyy purkamaan kehon ravintoainevarastoja taatakseen aivojen ravinnonsaantia.

Hiilihydraatteja sallitaan kahden ensimmäisen Atkins-viikon aikana vain 20 grammaa päivässä. Loput korvataan rasvoilla ja proteiineilla. Aloitusvaiheen jälkeen päivittäisten hiilihydraattien määrää nostetaan viikoittain viidellä grammalla kunnes painon lasku pysähtyy. Tarvittaessa peruutetaan takaisin edellisen viikon hiilihydraattimäärään.


Onko aineenvaihdunnan manipulointi vaarallista?

Atkinsin ja muut ketoosia tavoittelevat dieetit tunnetaan yhteistermillä alakarppaaminen (käännös englannin low carbs –termistä). Julkisessa keskustelussa alakarppaamisen hyödyistä ja haitoista väitellään jatkuvasti. Ketoosiin pyrkiviä dieettejä on pidetty suhteellisen vaikeina noudattaa, eikä niiden mahdollisista terveyshyödyistä ja -haitoista ole virallisten ravintosuositusten kannattajien mielestä riittävästi näyttöä.

Atkinsin ja muiden ketoosiin pyrkivien dieettien kannattajat puhuvat ketoosin vaarattomuuden puolesta ja korostavat ketoosin tuomaa hyvää oloa. Ketoosiin siirtyminen saattaa kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, väsymystä, pahoinvointia, asetonilta tuoksuvaa hengitystä ja hikoilua.

Ominaista alakarppaamiselle on, että sen piiriin kuuluu monia, hyvinkin erilaisia ruokavalioita – mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.


Hyötyjä ilman ketoosia

Hyväkarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa ei pyritä ketoosiin, mutta vältetään mahdollisimman nopeita hiilihydraatteja, joita saadaan mm. sokerista, perunasta ja maissista. Viljoihin suhtautuminen vaihtelee erilaisten dieettien mukaan; hiilihydraattien kokonaismäärä jää kuitenkin selvästi virallisten ravintosuositusten alle. Nimitys on johdettu englannin termistä good carbs.

Esimerkiksi hyväkarppaamisesta sopii muun muassa Montignacin dieetti. Siinä tarkkaillaan glykeemistä indeksiä ja pyritään syömään rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit eri aikoihin. Näin pyritään pitämään elimistön insuliinineritys tasaisena ja välttämään verensokerin heilahteluja.


Karppaajat kaihtavat rasvan pelkoa

Kaikille karppaussuunnille yhteistä on pitkälle jalostettujen hiilihydraattien eli sokerin ja kuoritun viljan välttäminen. Myös tärkkelyskasveja, kuten perunaa ja maissia, pyritään välttämään. Tilalle kehotetaan valitsemaan erilaisia, etenkin vihreitä vihanneksia.

Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä.
Rasvan karttamista ei karppaamiseen yhdistetä. Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä. Kevyttuotteita ja eineksiä kartetaan, koska niissä rasva on usein korvattu tärkkelyksellä ja lisäaineilla.


Lähde liikkeelle motivaatiokartoituksesta

Karppiyhteisö rohkaisee perehtymään alan kirjallisuuteen, ainakin yhteen kirjaan kunnolla, ja miettimään ennen karppaamisen aloittamista, mitä sillä haluaa saavuttaa. Haluatko pudottaa painoa vai haluatko ennen muuta hiilihydraattitietoisen ruokavalion muita terveysvaikutuksia?

Eräs tyypillinen hiilidyraattien liikasaantiin mahdollisesti viittaava oire on voimakas väsymys ruokailun jälkeen. Tästä eroon pääsemiseksi ei välttämättä tarvita samanlaisia konsteja kuin vaikkapa voimakkaaseen painon pudottamiseen.

Vaikka karppaaminen onkin tällä hetkellä voimakkaasti tapetilla, se ei ole suinkaan ainoa mahdollisuus painostaan ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseksi. On olemassa lukemattomia valmiita ruokavaliomalleja, paastoja, laihdustustuotteita ja kunto-ohjelmia niitä kaipaaville. Jokaiselle sopinee kuitenkin karppaajien esimerkki omalle keholle sopivaksi koetun ruokavalion säännöllisen noudattamisen tärkeydestä. Etsi, kokeile ja löydä!

Linkit:

  • Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa

    Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Niklas Hallman, Hilla Blomberg, Sari Kiiski

    Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aapeli Myllynen, Hilla Blomberg, Anna-Elina Rahikainen

    Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Timo Akkala, Hilla Blomberg, Sari Männikkö

    Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Lihavuustutkija Hannele Harjunen

    Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään.

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

  • Nainen pihassa kissa sylissä.

    Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Vaakakapina: Jenny Lehtinen syö kuvassa vaahtokarkkia. Tietoinen syöminen. Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.