Hyppää pääsisältöön

Tuleeko meistäkin energiaköyhiä?

Suomessa on ilmeisesti tuudittauduttu siihen, että ilmastonmuutos poistaa talvemme. Päättyvän vuosikymmenen alun leudot talvet yhdistettynä ilmastonmuutoskohuun saivat jotkut suomalaiset uskomaan, että emme enää tarvitse lumen aurausta, jäänmurtajia emmekä asuntojen tehokasta lämmitystä.

Tämän illan MOT lähestyy talvea faktojen, ei uskomusten näkökulmasta. Lämmitys vie pakkasilla edelleenkin puolet Suomen kaikkien sähkölaitosten tuottamasta sähkötehosta. Ja sekään ei tulipalopakkasilla riitä, vaan sähköä on tuotava ulkomailta usean ydinvoimalaitoksen tehon verran.

Suomalaisille uskoteltiin, että kolmen uuden ydinvoimalan avulla pääsisimme eroon riippuvuudesta venäläiseen sähköön. Sähkömarkkinoiden omalaatuisista lainalaisuuksista johtuen tämä on hyvin epätodennäköistä. Näyttää siltä, että uudet ydinvoimalat pahentavat talviaikaista sähköpulaa ja nostavat kotitalouksien sähkön hinnan huippukorkeaksi.

Se johtuu siitä, että ”ydinvoimalamme” eivät ole enää meidän ydinvoimaloitamme, kuten vanhassa maailmassa. Uusien ydinvoimaloiden omistajat ovat pörssiyhtiöitä, eikä niillä ole mitään muuta käskyä kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman suuria voittoja.

Sähköstä on tullut Suomessakin keinottelun kohde ja väline. Sähkö ei ole enää teollisuudelle vain tuotantotekijä, vaan siitä on tullut sijoituskohde, jota myydään ja ostetaan pörssissä sekä suojataan monimutkaisilla finanssi-instrumenteilla.

Kun sähkön hinta nousee riittävän korkealle, teollisuutta ei ujostuta seisauttaa koneitaan ja myydä varaamansa sähkö pakkasen ahdistamille pienkuluttajille, kuten teräksen jalostaja Outokumpu on ilmoittanut tekevänsä. Metsäteollisuudesta on kuultu, että heille on yhdentekevää mistä voitot tulevat, paperista vai energiasta.

Energian hintaa on Suomessa hilattu järjestelmällisesti ylöspäin jo vuosikausia. Päästökaupan, energiaverojen, syöttötariffien ja muiden uusiutuvan energian tukien vaikutukset suomalaisten energialaskuun ovat jo raskaat. Ja nyt sen päälle tulee lisäksi pakkosyöttöisen ydin- sekä tuulivoiman lisäämisestä aiheutuva talvisähkön roima kallistuminen. Siinä on vetoista mökkiään sähköllä lämmittävillä eläkeläisillä vielä ihmettelemistä.

Mitä on ajateltava siitä, että teollisuutta seisotetaan, jotta suomalaiset voivat istua sähkösaunan lauteilla ja tassutella paljain jaloin sähköllä lämpiävillä lattioillaan? Maailmanlopun politiikkaa.

Tieteellisesti kestämättömään ilmastonmuutosvouhotukseen perustuva yhdyskuntakuntasuunnittelu tuottaa kalliita ratkaisuja niin yksilön kuin yhteiskuntienkin kannalta.

Britannian poliittisen väittelyn kuuma käsite on tällä hetkellä ns.”energiaköyhät”. Sillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden nettotuloista energialasku vie enemmän kuin 10 prosenttia. Kolmasosa Walesin ja Skotlannin asukkaista kuuluu jo tähän joukkoon.

Mutta britit ovat keksineet keinon, millä vastata kylmän ahdisteluun. Monilla energian köyhdyttämillä on kodeissaan komeat sukukirjastot, joista riittää niteitä takkaan heitettäväksi. Palavat kuulemma pitkään ja kuumalla liekillä.

Toimittaja Martti Backman
  • Filippiiniläinen Niezel Carolino syöttää iäkästä naista palveltalossa.

    Hoitajana Suomessa uhkasakon alla

    Vanhushoitoa viiden vuoden pakkosopimuksilla

    (23.5.) Lähes viisisataa filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoitaa Suomessa muistisairaita yksityisissä hoitokodeissa. He toimivat hoiva-avustajina, koska heidän yliopistokoulutuksensa ei kelpaa Suomessa. Moni on joutunut allekirjoittamaan laittoman sopimuksen.

  • Hitsaaja työssään Mayerin Turun telakalla huhtikuussa 2017.

    Tutki kiinnostavimpia yrityskauppoja

    MOT:n lista kiinnostavimmista yritysmyynneistä 20 vuodelta

    MOT on koonnut tietokannan kiinnostavimmista ulkomaille myydyistä yrityksistä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Voit tutkia taulukkoa haluamiesi muuttujien mukaan. Taulukko liittyy maanantaina 22.5. esitettävään ohjelmaan MOT: Näin Suomi myytiin.