Hyppää pääsisältöön

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

Norjan ja Venäjän rajojen tuntumassa, ylhäällä Suomi-neidon päässä sijaitseva Vätsärin erämaa-alue on pysynyt poissa turismin jaloista. Vaikeakulkuinen, syrjäinen alue ei päästä lähelleen helposti.

Symbioosissa alueen kanssa on ikänsä asunut erakko Surnu-Pekka. Poromiehenä, kalastajana ja metsästäjänä itsensä elättänyt mies eli pitkään täydessä luontaistaloudessa. Pekan talolle ei edelleenkään tule sähköä eikä juoksevaa vettä.

"Kyllä sitä pärjää kun on kasvanut näihin maisemiin, ei ole ollut valmiit puurot nokan alla", naurahtaa Surnu-Pekka.

Teksti: Ida Karimaa

Tietolaatikko

Vätsärin erämaa-alue sijaitsee Suomen Ylä-Lapissa Inarin kunnassa Inarijärven itäpuolella
Vätsäri on osa suomalais-norjalais-venäläistä suojelualuekokonaisuutta Pasvik-Inari Trilateral Parkia
Vätsärin Natura-alue on perustettu 1991
Alueen pinta-ala on 1550 neliökilometriä

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Ei mennyt sekaisin Pekan erakkoelämä, tuli vain vanhuus vastaan, kuten meille kaikille joskus tulee...
Sen perusteella, mitä asiasta tiedän, hänen elämänsä ei suinkaan ollut mitään erakon elämää, sattuipa vain asustamaan seudulla, jossa ei ihmisiä tungokseksi asti ollut. Olihan siellä poroerottelut yms. missä muitakin näkyi :-), ja Inka kumppaninaan.

Lähettänyt käyttäjä

Menikö Pekan alkuperäinen erakkoelämä sekaisin julkisuuden takia?

Lähettänyt käyttäjä

Voi voi kun lukee näitä mielipiteitä.Toivon vaan,että etelän varikset vaeltelee vain siellä kotikonnuillaan. Pekan paikka ei ole enään entisensä.Hän myi maansa,ahneelle citymettämiehelle,ja seutu on menettänyt rauhan.Nykytekniikka johdattaa sellaisia ihmisiä erämaahan,jotka eivät sinne kuulu.Ohjelma on ihan hyvä,mutta itse pekan tuntien,vain raapaisu heidän elämästä vätsärissä.Hymylehti ja Hs on myös tehnyt aikaisemmin juttua surnusta.Kannattaa katsoa.

Lähettänyt käyttäjä

Miks nää jutut on aina tämmöstä vastakkain asettellua.Itse uskon kohtaloon ja Pekalla oli tää.Mut Helsinkiläiset erakot on eri asiat...Ei Pekalla mitään hätää vanhuus vaivaa ja se meilä kaikilla edessä

Lähettänyt käyttäjä

Kohta meen kävelylle ja toivon et Pekkakin.Nellimissä asustelelee ja naureskelee..

Lähettänyt käyttäjä

Erakot on luovuttajia! Ei pärjää normaalielämässä. Ihminen on tehty elämään luonnossa.

Lähettänyt käyttäjä

Kylläpä muuten tympäisee lukea kommenttiinsa tuollaista vastausta, jossa itselle puhutaan kuin lapselle. En todellakaan ota sanomisistani vastaan tuollaista kritiikkiä, joka perustuu ihan siihen, että itse sivuutit täysin kontekstin. Minä vastasin nimimerkki Realistille, enkä suinkaan käynyt romantisoimaan yhtään mitään. Minä kyllä itse asiassa jo työnikin puolesta tiedän varsin hyvin, kuinka raakaa ja kaikin puolin ikävää hommaa se elimistön rapistuminen lopulta on. Hyvin loukkaavaa sinulta lähteä minua jotenkin sivistämään. Ihan kuin minä nyt olisin tässä jotenkin ymmärtämätön ollut. Ole hyvä äläkä käyttäydy noin.

Lähettänyt käyttäjä

Minä näin erämiehenä kaipaan tuollaista elämää,koska siinä saa olla sinut itsensä kanssa.

Lähettänyt käyttäjä

Vanhuudessa nyt ei ole mitään ihannoimista, ja lähdön lähestymisen nyt hyväksyy pakon edessä - tulet sen huomaamaan itsekin aikanaan. Kyllähän sitä nyt romantisoidaan elämän kiertokulusta yms., mutta vain muiden, vanhusten, osalta.

Lähettänyt käyttäjä

Enpä lähtisi ihan esittämään tuollaisia tulkintoja Pekan pohjattomasta surullisuudesta. Mitä lie sitten se onnellisuus onkaan, en näe näissä pätkissä mitään sellaista, missä erityisesti näkyisi onnellisuuden puute. Tietysti ihmiskeho alkaa rapistua iän myötä ja ympäriltä alkavat kuolla ne oman ikäiset tutut ja jopa rakkaatkin. Epäilemättä se on omalla tavallaan hyvin surullista, mutta silti se on osa elämän kiertokulkua. Kokemukseni vanhuksista on, että he osaavat nämä tällaiset jutut jo hyväksyä.

Lähettänyt käyttäjä

Ei tuossa ohjelmassa mikään onnellinen mies ole, onpahan pohjattoman surullinen... kiertelee entisiä kalastus- ja poronhoitopaikkoja kuvaajan mieliksi. Kaikki on mennyt, Inkakin kuollut ja itsekin alkaa jo "raavastua".
Lopun alkua, hyvästijätön makua on tuossa haahuilussa. Komea eräelämä on taakse jäänyt, ja eihän siitä kauaa enää mennytkään, kun hän Nellimiin muutti.

Lähettänyt käyttäjä

Ainakin on todettavissa, ihminen kiroilee vaikka asuu aivan yksin. Omassa lapsuudessa 1950-luvun alussa kylällä eleli erokko, tykkäsi lapsista eikä ollut pelottava.

Lähettänyt käyttäjä

Jokaisen ihmisen, joka tämän kulutushelvetin keskellä rämpii luullen olevansa onnellinen tai onneton, tulisi nähdä tämä dokumentti niin voisi ainakin aavistaa mitä todellinen onni voisi olla. Eläköön Surnu Pekka!

Lähettänyt käyttäjä

Ei minusta olisi tuohon. Vaikka tällä hetkellä manaankin että olisi ihanaa päästä vähäksi aikaa korpeen .Olla ilman fb:n päivityksiä täydellisistä päivistä. Olisi ihana unohtaa kaikki velvollisuudet kun oikein ottaa päähän. Luulen että ihminen jossain korvessa on lopulta onnellisempi kuin kaupungin pintaliitäjät, jotka kuvittelevat että elävät unelmaansa. Tai vetävät roolia.

Lähettänyt käyttäjä

Johan tässä eletään erakkona pikkukaupungin slummissa...

Lähettänyt käyttäjä

Hieno ohjelma perkeleen pätevä erämies

Lähettänyt käyttäjä

Upea dokumentti! Tapasimme Pekan vuonna -86 Veskoniemi-Surnujärvi kanoottireissullamme. Olimme ohittamassa Surnuköngästä, kun pekka tuli siihen perämoottorillaan koira veneen kokassa. Jutusteltiin siinä kolmatta tuntia ja kuultiin mielenkiintoisia kertomuksia alueen menneisyydestä ja elämästä siellä. Takaisintulomatkalla näimme kauempaa Pekan ja Inkan uistelemassa vähän alempana ja tervehdimme käden heilautuksella.

Lähettänyt käyttäjä

Mahtava dokumentti. Olen suunnitellut vaeltaa Vätsärin halki. Mukava on käydä erämaassa, mutta jäädä asumaan, tuskin.

Lähettänyt käyttäjä

Olisipa aivan ihanaa asua erämaassa?? Kunhan sieltä pääsee pois netin ja YLE areenan ääreen! Kituuttamista äärettömän epävarmoissa oloissa, ilman mitään, ilman muita ihmisiä. Vaikka kuinka olisi idylliä, ilman toista ihmistä jonka kanssa jakaa kokemukset? Hyvä että Surnu-Pekka saa loppuelämänsä asua jossain, missä ei tarvi pelätä oman kehon pettämistä ja täydellistä avuttomuutta. Jäätyä Jänkhään. Kaveri, siskokset, jotain...

Lähettänyt käyttäjä

Nykyään Surnu-Pekka asuu Nellimissä rivitalossa.

Lähettänyt käyttäjä

Olisipa aivan ihanaa asua erämaassa. Sielä sielu lepää ja elannon saa hankki luonnosta. Olisi kiva kokea tuollanen. Nykyään ihmiset vain valittaa joka asiasta.

Lähettänyt käyttäjä

Tässä sitä on ehtaa elämätä. Vailla turhia modernin maailman murheita. Kyllä kelpaisi tuollainen elämä jos siihen vain oisi mahdollisuuvet. Jos tuollaisiin oloihin olisin syntynt niin tuskinpahan vaihtaisin poies.

Lähettänyt käyttäjä

jos en löydä ketään niin minusta tulee mieluummin erakko

Lähettänyt käyttäjä

Ihana kattoa näitä; tämäkin aivan upea dokumentti. Ja mieli on vetänyt Vätsäriin rinkan kanssa jo vuosia, mutta vielä kokematta. Kiitos.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä dokumentti!aivan mahtava paikka !

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos Pekalle! ja tietysti myös hyvästä dokumentista.

Lähettänyt käyttäjä

ei voi muuta sanoa kuin että tuo on elämää ;/ olen itse aina halunnut asua pois kaupungin melskeestä ja katkaista suhteeni vanhoihin kavereihin,en voi nätimmin sanoa,mutta tämä pätkä kosketti, osu siihen heikkoon kohtaan.... ://

Lähettänyt käyttäjä

Hieno dokumentti, ja Vätsäri on todella hieno paikka. Tämä dokkari käy loistavasta kiroamisen oppitunnista, ja kyllä tämän päivän nuorison v-sanat kalpenee kun Surnupekka pärräyttää:-) prrr...

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos Surnu-Pekan dokumentista täällä Elävässä arkistossa. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa katsomme tätä esimerkkinä hyvinvoinnin kokemuksellisuudesta.

Lähettänyt käyttäjä

Siinä on kyllä vanha kunnon tervaskanto.

Lähettänyt käyttäjä

Harva ei edes voi elää ilman tv:ä, facebookkia tai tietokonetta!

Lähettänyt käyttäjä

Hieno juttu, että näkyy täälläkin tuo ohjelma! Pekka on huippuäijä.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä dokumentti Pekasta, olen tavannut Pekan nellimissä 2011, harva pystyy elämään tullaista erakon elämää. Olis mukava käydä heinälompolossa katsomassa Pekan asuin kenttää.

Lähettänyt käyttäjä

Mahtavaa katella tosielämää. Yes.

Lähettänyt käyttäjä

Tosi hyvä dokkari. Kiitos ylelle. Oli kyllä tosi kova kaveri toi Pekka. Tossa ois elämän mallia ja aitoa onnellisuutta. Ois mahtava kyllä käydä kylässä.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos että on täällä arkistossa katsottavissa. Näitä elämänmakuisia ohjelmia katselee niin paljon mieluummin kuin hömppäsarjoja ja kokkiohjelmia.

Lähettänyt käyttäjä

Nämä on kyllä mielenkiintoisia dokkareita ja mieli lepää näitä katsellessa.
Jos englanti taipuu niin Alaskassa eräs mies asui viimeiset 40 vuotta, 86 vuotiaaksi, yksin mökissä jonka itse rakensi ja muurasi. Kuvauskalusto oli mukana ja hän kävi kuvaamassa ympäristöä. Pari kertaa vuodessa kävi tutut tuomassa tarvikkeita. Dokumentin nimi on "Alone in the wilderness" / Richard "Dick" Proenneke. Löytyy ainakin tällä hetkellä youtube-kanavalta http://www.youtube.com/user/swererbob

Lähettänyt käyttäjä

Tuollaisen vanhuuden itse haluaisin, pois tästä kiireestä. Luonnossa ja luonnon antimilla paljolti ja oma rauha. Oli mielenkiintoinen dokkari.

Lähettänyt käyttäjä

Loistava dokumentti, kiitokset YLElle tästä. Pitkästä, pitkästä aikaa jotain hyvää vastinetta tv-luvalle. Miten tuolle kaukaisten salojen viimeiselle jarrulle saa lähetettyä topallisen kiltaa?

Lähettänyt käyttäjä

Siinä sitä kirosanojen siivittämänä poltetaan kessua ja moottoriveneen bensaa. Ei tässä nyt ihan erossa sivilisaatiosta olla vaikka erakosta puhutaankin. Miilunpolttokin näytti lähinnä perinnetaitojen ylläpidolta kun venehän on lasikuitua!

Hassu ukkeli. Ehkä tuonne voisi lähettää pienen ryhmän partiolaisia joka kesä opettelemaan vähän perinnetaitoja ja kielenkäyttöä...

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Siivoton juttu

Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Paula Koivuniemi esiintyy 2007

    Paula Koivuniemi: "Pelotti nousta rokkiyleisön eteen"

    Suosittu iskelmälaulaja Paula Koivuniemi kertoo urastaan

    Kevään alku on Teeman Elävässä arkistossa omistettu suomalaisen populaarimusiikin kestosuosikeille. Iskelmätähti Paula Koivuniemi kertoo Arkistovieraana -haastattelussa urastaan ja ohjelmapaketin lopuksi nähdään legendaarinen Provinssirockin keikka vajaan kymmenen vuoden takaa. Teeman muut suomisoundin aateliset ovat Hector ja J. Karjalainen.

  • Kunnallishallinto on iloinen asia

    Suomalainen demokratia rakentuu olennaiselta osaltaan kunnalliselle itsehallinnolle, ja sen kanssa on jokainen suomalainen päivittäin tekemisissä, tahtoi hän sitten sitä tai ei.

  • Kunnan palvelua

    Kuntien palvelujen esittelyä vuodelta 1948.

    "Aamuvarhaisesta kaupunki, kunta on valmistautunut palvelemaan asukkaitaan." Esittelyfilmi vuodelta 1948 tuo esiin kunnan ja sen työntekijöiden merkityksen toimivan yhteiskunnan kannalta.

  • Monien palvelujen Helsinki

    Matti Kassilan ohjaamassa Fennada-Filmi Juniorin värikkäässä lyhytelokuvassa vuodelta 1971 kerrotaan Helsingin kaupungin hallinnosta ja palvelujen laajasta tarjonnasta.

  • Kohti kuntavaaleja

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolta.

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolla hyvissä ajoin ennen syksyn vaaleja. Millaiset aiheet äänestäjiä ovat puhuttaneet, entä mistä ehdokkaat ovat puhuneet?

  • Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

    Vuoden 1972 laki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä.

    Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

  • Mies tiilikärryjen kanssa

    Tartu ohjaksiin – äänestä vaaleissa!

    Valistusfilmi kampanjoi äänestämisen puolesta.

    ”Meillähän on veronmaksajien rahoja käytetty alempien kansanluokkien suoranaiseen hemmotteluun. Kaikki saadaan ilmaiseksi ja yhteiskunta kylvää surutta varojaan. Tällä tavalla yllytetään työväenluokassa vain laiskuutta!”

  • Keskustan edustaja kertoo vaalimenestyksestä

    Vaalivoiton ja -tappion hetket

    Kuntavaalit ennakoivat eduskuntavaalitulosta?

    Puolueiden valtasuhteet ovat pitkään olleet kolmen suurimman välistä kauppaa. Menestys kuntavaaleissa on usein merkinnyt onnistunutta alkusoittoa eduskuntavaaleihin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.