Hyppää pääsisältöön

Jenni Vartiaisen tähtitaival

Jenni vartiaisen julkinen ura alkoi tv-kisasta vuonna 2002, jossa syntyi tyttöbändi Gimmel. Gimmelin jälkeen Vartiainen on luonut omaehtoisen uran yhtenä kirkkaimmista pop-tähdistä Suomessa.

Jenni Vartiainen (s. 1983) nousi esiin Popstars-ohjelman avulla kootun Gimmel-yhtyeen riveissä. Gimmelin ensialbumi Lentoon oli vuoden 2002 myydyin äänite.


Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2010 Vartiainen kertoo oppineensa tuolloin, mitä julkisuus voi olla: "Kaikilla oli oikeus vaikka sylkeä kadulla päälle."

Gimmel palkittiin Emmoilla vuoden 2002 pop/rocktulokkaana ja debyyttialbumin tekijänä. Kahden seuraavan levyn jälkeen bändi kuitenkin hajosi vuonna 2004.

Muutamaa vuotta myöhemmmin Vartiainen palasi kehiin ilmaisuvoimaisena sooloartistina, joka taivutti puolelleen myös rock-kriitikot. Ensimmäinen sooloalbumi Ihmisten edessä ilmestyi vuonna 2007.

Levy voitti seuraavana keväänä debyyttialbumi-Emman, ja albumin nimikappale palkittiin samalla vuoden biisinä. Kesällä 2008 Vartiainen valloitti myös Provinssirockin X-stagen yleisön.

Vartiainen osoitti, että pop-artistinkaan materiaalin ei tarvitse olla pelkästään kepeää tai harmitonta. Eräät hänen keskeisistä kappaleistaan käsittelivät aiheita, jotka eivät olleet genren piirissä aivan tavanomaisia.

Ihmisten edessä -kappale on suvaitsevaisuuden ylistys, joka on puettu onnesta ratkeavan "rakkauden korkean veisun" muotoon. Näin se ymmärrettiin myös Setassa, joka myönsi Vartiaiselle ja laulun kirjoittajalle Teemu Brunilalle tunnustuspalkinnon vuonna 2008.

Vuonna 2010 ilmestyneen Seili-levyn hyytävä nimiraita puolestaan kertoi Nauvossa sijaitsevasta Seilin saaresta, jonne spitaaliset ja mielisairaat eristettiin vuosikymmenien ajan.

Vuoden 2010 Emmojen jaossa Vartiainen vei Seilillä voiton seuraavissa sarjoissa: vuoden albumi, vuoden pop/rock-albumi, vuoden myydyin albumi, vuoden biisi, vuoden musiikkivideo, vuoden naissolisti ja vuoden live-esiintyjä.

Artikkelin laulut

Etsit muijaa seuraavaa. Säv. Risto Asikainen, san. Sipi Castren.
Ihmisten edessä. Säv. ja san. Teemu Brunila.
Seili. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
Missä muruseni on. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
En haluu kuolla tänä yönä säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska.
Nettiin säv. ja san. T. Brunila
Duran Duran säv. ja san. T. Brunila
Muistan kirkkauden säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska
Junat ja naiset säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san Mariska

Vuonna 2013 julkaistun Terra-albumin jälkeen Vartiainen keikkaili ahkerasti ympäri Suomea. Artistin itsensä mukaan Terra viimeisteli levytrilogian. Pari vuotta levyn julkaisun jälkeen hän bändeineen esiintyi Ruisrockin rantalavalla ja pysähtyi backstagella Veli Kauppisen haastatteluun.

"Kun tietystä kupista ammentaa tietyn aikaa, on hyvä kyseenalaistaa kaikki", Vartiainen kertoi trilogia-ajattelustaan.

Seuraavaa levyään varten hän aikoikin uudistaa työtapojaan, mutta yleisö ei välttämättä noita muutoksia huomaa. Muutosten tarkoituksena on estää paikoilleen jämähtäminen.

Terra-levyltä nousi useita hittejä, joista tunnetuimpia ovat Ruisrockissakin kuullut, Mariskan sanoittamat Junat ja naiset sekä Muistan kirkkauden.


Samalla keikalla kuultiin myös Seili-albumilta Duran Duran, En haluu kuolla tänä yönä ja niin sanotusta kostopornosta kertova Nettiin.



Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Frangenin vitsi Gimmelin palkinnon jälkeen parhainta antia.

Lähettänyt käyttäjä

Kyllä toi jenni on söpö, vaikka sille pistäis paperipussin päähä ni asenne on jeah silti

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävä arkisto


Uusimmat julkaisut

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosainen, palkittu dokumenttikokonaisuus ensiesitettiin vuosina 1977–1979. Elämän kevät on elokuva siitä, kuinka nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnasta ja millaisia elämän edellytyksiä se heille tarjoaa.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

  • Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa.

Lue lisää:

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

  • Elämän kevät on elokuva ihmisistä matkalla aikuisuuteen

    Eero Tuomikosken runollinen dokumentti nuoruudesta.

    Ohjaaja Eero Tuomikosken runollinen filmikertomus nuoruudesta käsittelee aihettaan aidosti, myötäeläen ja näkemyksellisesti. Neliosaisen, palkitun dokumenttikokonaisuuden (1977–1979) päähenkilöt ovat etsimässä paikkaansa yhteiskunnasta. Elävän arkiston paketissa on mukana myös tekijän haastattelu.

  • Jo joutui armas aika

    Teemalla ollaan nuoruuden käännekohtien äärellä

    Mitä minä haluan ja mikä minusta tulee? Teeman arkistopaikalla ollaan nyt nuoruuden käännekohtien äärellä ja pohditaan luovuutta sekä nuoren ihmisen valintatilanteita. Eero Tuomikosken Elämän kevät -sarjasta nähdään Teemalla jakso Unessa useasti. Toisena ohjelmana on vuonna 1974 valmistunut dokumentti Joko joutui armas aika.
    ti 24., pe 27. ja su 29,5,

  • Rautatie

    Tarina rautatien tulosta korpikyliin.

    Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina. Juhani Ahon tarina kertoo rautatien tulosta korpikyliin.

  • Siunattu hulluus

    Vaitelias Elmeri-kuopus on jäänyt päästään vajaaksi.

    Siunattu hulluus kertoo Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät traktorilla kohti hullujenhuonetta.

  • Häräntappoase

    Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen

    Alpo "Allu" Korvasta joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen kirjasta tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 1989.

  • Liian paksu perhoseksi

    Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi

    Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.

  • "Radion merisää palauttaa maailman asiat mittasuhteisiinsa" – Sinun tarinasi

    Radio-ohjelmien merkitys on usein sisältöään suurempi.

    Pitkään jatkuneiden radio-ohjelmien merkitys on kuulijalleen usein sisältöään suurempi. Keräsimme suomalaisilta tarinoita Ylen 90-vuotisen taipaleen varrelta. Niissä tarinoissa kerrottiin muun muassa, kuinka merisää, jumalanpalvelus, tutut kuuluttajat ja monet muut ohjelmat ovat tarjonneet turvaa ja jatkuvuutta muuttuvassa maailmassa.

  • Kun televisio tuli taloon – Sinun tarinasi

    Television saaminen kotiin oli merkkitapaus

    Kun kysyimme suomalaisilta tarinoita, jotka liittyvät Ylen 90-vuotiseen historiaan, muisteli moni televisiolaitteen hankkimista kotiin. Vastaanottimen saamiseksi tehtiin paljon töitä, eräätkin isä ja poika maksoivat television puolukoita keräämällä.

  • Sisäelimiä nuotiolla

    Valmistetaan valkuaispitoisia ruokia nuotiolla. Ruokalistalla on vasikan munuaisia, hiillospossua sekä käristettyjä maksaviipaleita.

  • Leijonille ensimmäinen MM-mitali 1992

    Vuonna 1992 Suomi ylsi ensi kertaa jääkiekon MM-mitaleille.

    Prahassa 1992 Suomi ylsi ensi kertaa kiekon MM-mitaleille. Leijonat selvittivät tiensä historialliseen Ruotsi-finaaliin ikimuistoisessa rankkarikisassa Tšekkoslovakiaa vastaan.

  • Milanon raskas rankkarihäviö 1994

    Suomi jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa.

    Suomi pelasi huiman ottelusarjan jääkiekon MM-kisoissa 1994, mutta jäi hopealle kiduttavassa rangaistuslaukauskilvassa Kanadan vaahteralehtiä vastaan.

  • Se oli siinä 1995!

    Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa vuonna 1995.

    MM95-loppuottelun selostuksesta on tullut osa kansakunnan kollektiivista äänimuistia. Katso finaalin maalikooste ja kuuntele Mertarannan otteluselostus.

  • Leijonien karvas MM-tappio 1998

    Suomi hävisi MM-kullan Ruotsille.

    Sveitsin MM-kisoissa 1998 jääkiekon maailmanmestaruus ratkesi Ruotsin ja Suomen kahdessa kohtaamisessa, joissa tehtiin yhteensä yksi maali.

  • Tšekki kaatoi Leijonat tuplafinaalissa 1999

    Leijonat joutuivat tyytymään hopeaan.

    Norjassa pelattujen jääkiekon MM-kisojen kaksiosaisen finaalin viimeinen peli päättyi Suomen voittoon Tšekistä. Jatkoajalla Leijonat saivat kuitenkin tyytyä hopeaan.

  • Kiekkokulta taas jatkoajalla Tšekkiin 2001

    MM-kisoissa 2001 Tšekki vei kullan Leijonien nenän edestä.

    Jääkiekon vuoden 2001 MM-kisoissa Tšekki nappasi toistamiseen kullan Leijonien nenän edestä jatkoajalla, ja kotimaisista kisateltoista kuului tuskan parahdus.

  • Pronssia Québecista 2008

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa.

    Suomen jääkiekkojoukkue otti kymmenennen MM-mitalinsa Kanadassa 17.5.2008 lyödessään Ruotsin pronssikamppailussa lukemin 4-0.

  • Suomelle kultaa 2011 – Leijonien pukukopissa ilo irti

    MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin.

    Vuonna 2011 Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden Slovakiassa järjestetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa. Riemu repesi Bratislavassa Leijonien pukukopissa voittoisan finaaliottelun jälkeen. MM-kulta kirvoitti lauluun, tanssiin ja käytännön piloihin. Vielä riitti voimia haastatteluihinkin.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.