Hyppää pääsisältöön

Jenni Vartiaisen tähtitaival

Jenni vartiaisen julkinen ura alkoi tv-kisasta vuonna 2002, jossa syntyi tyttöbändi Gimmel. Gimmelin jälkeen Vartiainen on luonut omaehtoisen uran yhtenä kirkkaimmista pop-tähdistä Suomessa.

Jenni Vartiainen (s. 1983) nousi esiin Popstars-ohjelman avulla kootun Gimmel-yhtyeen riveissä. Gimmelin ensialbumi Lentoon oli vuoden 2002 myydyin äänite.


Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2010 Vartiainen kertoo oppineensa tuolloin, mitä julkisuus voi olla: "Kaikilla oli oikeus vaikka sylkeä kadulla päälle."

Gimmel palkittiin Emmoilla vuoden 2002 pop/rocktulokkaana ja debyyttialbumin tekijänä. Kahden seuraavan levyn jälkeen bändi kuitenkin hajosi vuonna 2004.

Muutamaa vuotta myöhemmmin Vartiainen palasi kehiin ilmaisuvoimaisena sooloartistina, joka taivutti puolelleen myös rock-kriitikot. Ensimmäinen sooloalbumi Ihmisten edessä ilmestyi vuonna 2007.

Levy voitti seuraavana keväänä debyyttialbumi-Emman, ja albumin nimikappale palkittiin samalla vuoden biisinä. Kesällä 2008 Vartiainen valloitti myös Provinssirockin X-stagen yleisön.

Vartiainen osoitti, että pop-artistinkaan materiaalin ei tarvitse olla pelkästään kepeää tai harmitonta. Eräät hänen keskeisistä kappaleistaan käsittelivät aiheita, jotka eivät olleet genren piirissä aivan tavanomaisia.

Ihmisten edessä -kappale on suvaitsevaisuuden ylistys, joka on puettu onnesta ratkeavan "rakkauden korkean veisun" muotoon. Näin se ymmärrettiin myös Setassa, joka myönsi Vartiaiselle ja laulun kirjoittajalle Teemu Brunilalle tunnustuspalkinnon vuonna 2008.

Vuonna 2010 ilmestyneen Seili-levyn hyytävä nimiraita puolestaan kertoi Nauvossa sijaitsevasta Seilin saaresta, jonne spitaaliset ja mielisairaat eristettiin vuosikymmenien ajan.

Vuoden 2010 Emmojen jaossa Vartiainen vei Seilillä voiton seuraavissa sarjoissa: vuoden albumi, vuoden pop/rock-albumi, vuoden myydyin albumi, vuoden biisi, vuoden musiikkivideo, vuoden naissolisti ja vuoden live-esiintyjä.

Artikkelin laulut

Etsit muijaa seuraavaa. Säv. Risto Asikainen, san. Sipi Castren.
Ihmisten edessä. Säv. ja san. Teemu Brunila.
Seili. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
Missä muruseni on. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
En haluu kuolla tänä yönä säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska.
Nettiin säv. ja san. T. Brunila
Duran Duran säv. ja san. T. Brunila
Muistan kirkkauden säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska
Junat ja naiset säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san Mariska

Vuonna 2013 julkaistun Terra-albumin jälkeen Vartiainen keikkaili ahkerasti ympäri Suomea. Artistin itsensä mukaan Terra viimeisteli levytrilogian. Pari vuotta levyn julkaisun jälkeen hän bändeineen esiintyi Ruisrockin rantalavalla ja pysähtyi backstagella Veli Kauppisen haastatteluun.

"Kun tietystä kupista ammentaa tietyn aikaa, on hyvä kyseenalaistaa kaikki", Vartiainen kertoi trilogia-ajattelustaan.

Seuraavaa levyään varten hän aikoikin uudistaa työtapojaan, mutta yleisö ei välttämättä noita muutoksia huomaa. Muutosten tarkoituksena on estää paikoilleen jämähtäminen.

Terra-levyltä nousi useita hittejä, joista tunnetuimpia ovat Ruisrockissakin kuullut, Mariskan sanoittamat Junat ja naiset sekä Muistan kirkkauden.


Samalla keikalla kuultiin myös Seili-albumilta Duran Duran, En haluu kuolla tänä yönä ja niin sanotusta kostopornosta kertova Nettiin.



Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Frangenin vitsi Gimmelin palkinnon jälkeen parhainta antia.

Lähettänyt käyttäjä

Kyllä toi jenni on söpö, vaikka sille pistäis paperipussin päähä ni asenne on jeah silti

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Äiti, isä ja 19 lasta

    Haastattelussa 19-lapsisen perheen vanhemmat

    Taivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. "Ollaan suurten metsien, pienten peltojen ja hallaisten soiden maassa", kuvailee toimittaja Ihamäki Koillismaata.

  • Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

    Eläkemielenosoittaja käveli Suomen päästä päähän 1967.

    Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet. Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967.

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Tšernobylin onnettomuus Suomen uutisissa

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia.

Lue lisää:

Martti Kainulaisen tie levysepästä näyttelijäksi

Näyttelijä Martti Kainulaisen kapeakasvoinen hahmo tuli tutuksi suomalaisille lukuisista elokuvista ja tv-ohjelmista. Vuonna 2000 kuolleen näyttelijän tunnetuimpia töitä olivat Herman Päätalon rooli Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, Kätkäläinen sekä Iisakin rooli tv-sarjassa Moreeni.

  • Sananvapaus sanomalehdistössä

    Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988

    Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.

  • Hannu Salama lukee Juhannustansseja

    Kirjailija Hannu Salama lukee otteita skandaaliromaanistaan.

    Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestynyt Juhannustanssit aiheutti kirjasodan. Kun prosessi oli lopullisesti takana, kirjailija pyydettiin television juhannusohjelmaan lukemaan otteita skandaaliromaanistaan.

  • Kohu Muhammed-pilakuvista

    Jyllands Postenin piirroksista syntyi sanavapauskiista.

    Kiista tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti talvella 2006 ilmiliekkeihin. Muslimimaissa järjestettiin rajuja mielenosoituksia ja tanskalaistuotteet joutuivat ostoboikottiin.

  • Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

    Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.

    Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

  • Kuvat ja filmit Jeesuksesta kuohuttivat mieliä maailmalla ja Suomessa

    Muhammed-kuvien lisäksi myös Kristusta kuvaavat taideteokset ovat onnistuneet nostattamaan kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurivaatimuksia. Vuosituhannen taitteen kuohuttajiin kuuluivat Martin Scorsesen ja Mel Gibsonin elokuvat sekä ruotsalaisen Elisabeth Ohlsonin Ecce Homo -valokuvanäyttely. Suomessakin Jeesus-taide synnytti vastalauseita ja protestiadresseja.

  • Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

    Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.

    Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

  • Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä

    Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.

    Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.

  • Ihmisoikeudet Kiinassa

    Kiinan lupausten ja todellisuuden ristiriita

    Pekingin olympialaisten alla Kiinan johto lupasi lisätä avoimuutta ja kohentaa ihmisoikeuksia. Mutta kuinka on tosiasiassa käynyt?

  • Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

    Suuttumus ei kohdistunut vain voimaloiden huonoon valvontaan

    Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

  • Jazzliitto syntyi pelastamaan "Suomen haaksirikkoista jazzia"

    Jazz sai oman etujärjestönsä vuonna 1966.

    Suomen Jazzliitto on vuodesta 1966 alkaen ajanut ehompia edellytyksiä jazzin soimiselle. Alkajaisiksi uusi etujärjestö järjesti haaksirikkoutuneelle suomijazzille surusaaton, mutta voipunut ruumis on sittemmin vironnut hyvinkin eloisaksi. Elävä arkisto teki yhteistyössä liiton kanssa mediakoosteen sen taipaleesta. Suomen Jazzliiton perustamiskokouksessa 13.

  • Jokakeväinen April Jazz lyö Espoossa kevään ensitahdit

    April Jazzissa on nähty tähtiä ja tulevia huippunimiä.

    April Jazz on Espoossa kevään äänimerkki. Pääkaupunkiseudun suurimmalla jazzfestivaalilla on sen kolmikymmenvuotisen historian aikana esiintynyt lukuisia kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuja. Kevättä ovat suuren maailman tahtiin rytmittäneet mm. legendaarinen pianisti ja laulaja Ray Charles sekä jazzrumpali Elvin Jones.

  • Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

    Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

    Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Filmivälähdykset ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä, joka sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön.