Hyppää pääsisältöön

Ars 61 toi kansainvälisen nykytaiteen Suomeen

Ensimmäisessä Ars-näyttelyssä vuonna 1961 esillä oli nykytaidetta Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta.

Tietolaatikko

Ars 61 järjestettiin 13.10.-12.11.1961. Päänäyttely oli Ateneumissa Helsingissä ja osa teoksista oli esillä myös Turun, Tampereen, Hämeenlinnan ja Jyväskylän taidemuseoissa.

Näyttelyssä esiteltyjä kansainvälisiä taiteilijoita olivat mm.: Enrico Baj, Alberto Burri, Corrado Cagli, Rafael Canogar, Giuseppe Capogrossi, Roberto Crippa, Jean Dubuffet, Lucio Fontana, Emilio Greco, Pierre Soulages, Victor Vasarely ja Emilio Vedova

Suomalaiset taitelijat: Lauri Ahlgrén, Yngve Bäck, Erik Enroth, Mauri Favén, Erkki Heikkilä, Eila Hiltunen, Harry Kivijärvi, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Kauko Räsänen, Jaakko Sievänen, Kain Tapper, Esko Tirronen, Aimo Tukiainen, Sam Vanni, Rafael Wardi ja Marjatta Weckström.

Ars 61 avattiin Ateneumin taidemuseossa Helsingissä lokakuussa 1961. Kyseessä oli ensimmäinen perustavaa laatua oleva nykytaiteen katselmus.

Näyttelyyn oli koottu aineistoa Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta. Espanjalaiset edustivat aikansa uusinta ja Suomessa vielä tuntematonta linjaa. Nonfiguratiiviset ja konkreettiset ja informatiiviset pyrkimykset saivat esittelynsä ja myös materiaalilla oli tärkeä osa.

Ranskalaiset teokset oli koottu Pariisin kahdeksasta johtavasta salongista ja modernin taiteen museosta. Pariisin koulun taiteilijat olivat abstraktisen suunnan edustajia, jotka olivat tehneet elämyksestään suuren seikkailun. Italian nykytaiteen kokoelma oli tuotu Ateneumiin Tukholmasta.

Eila Tarvanen pelkäsi radioraportissaan jo etukäteen katsojien häkeltymistä ja tyrmistymistä ennennäkemättömästä näyttelystä. Huoli ei ollut aiheeton, ainakaan näyttelyä seuranneista pilakuvista päätellen.

Ars 61 -näyttelyn aikaan oli aikeena, että mikäli kokemukset osoittautuvat hyviksi, pyritäisiin kansainvälistä modernia taidetta esittelemään vuosittain. Ars-näyttelyt saivatkin jatkoa, tosin näyttelyiden välissä on ollut useampia vuosia.

Teksti: Kamerakierros ja Elina Yli-Ojanperä

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Uusimmat julkaisut

  • Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

    Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

    Radiodokumentti Lapinhullu vuodelta 1960 tarkastelee Lappia asuinpaikkana. Ohjelmassa tutustutaan ihmisiin, jotka ovat eläneet koko ikänsä tai vain osan siitä Lapissa. Ääneen pääsevät myös he, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet Suomen Lappiin kokemaan jotain, mitä oma kotimaa ei tarjoa.

  • Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

    Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

    Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

  • Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

    Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

    Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.