Hyppää pääsisältöön

Kuinka helposti kaikki kaunis katoaa

Kreeta Salminen on fantastinen Ronja. Se on mainittava ensimmäiseksi.

Muutenkin puitteet ovat mahtavat: Hyvän Omatunnon linnake on kuin tehty Astrid Lindgrenin viisaan ja ihanan rosvoseikkailun miljööksi. Ryhmäteatterin tämän kesäisen esityksen tekijät ovat uutta sukupolvea, vuonna 1981 kirjoitetun kirjan kanssa samoihin aikoihin syntyneitä. He ottavat ohjaaja Akse Petterssonin johdolla komeasti haltuun perinteikkään kesäteatterinäyttämön.

Jännitti matkata Suomenlinnaan, sillä Lindgrenin satu on yksi lempikirjoistani. Rakastan Ronjaa. Lapsena hän oli esikuva, aikuisena olen saanut isoja elämyksiä lukiessani ryöväriprinsessan seikkailuja ääneen suvun lapsille. Sadun isot teemat - ystävyys, rakkaus, uskollisuus, ennakkoluuloisuus, suru, pelko, itsenäistyminen, kuolema - puhuttelevat iästä riippumatta.

Ylermi Rajamaa ja Kreeta Salminen. Kuva Sini-Marja Niska.Ryhmäteatterin esitys vakuutti alusta asti. Pystyin katsomossa luottamaan siihen, että tekivät eivät tärvele tarinaa. Se on tärkeää, kun on kyseessä Ronja ryövärintyttären kaltainen klassikko. Kyyneleet silmissä seurasin rosvoruhtinaan riemua vastasyntyneestä tyttärestään ja Ronjan ensimmäistä keväthuutoa. Nauroin rosvojen kohellukselle, uskalsin odottaa suosikkikohtauksiani: miten hassut kakkiaiset kiikuttavat vauvaansa Ronjan jalassa, miten Ronja löytää metsän ja vapauden, miten hän hyppää Helvetinkuilun yli Borkan vangiksi pelastaakseen Birkin.

Kreeta Salmisen näyttelijäntyötä oli miellyttävä seurata. Hän onnistui olemaan todellinen luonnonlapsi, villi ja herkkä, ketterä ja silti lystikkäästi kömpelö liikkeissään. Kenties Salminen on ottanut olemukseensa mallia eläimistä? Hän oli kuin valpas ja utelias koiranpentu. Birkiä näyttelevä Ylermi Rajamaa on liikuttava, herttainen ja velmu, mutta aivan tasavertainen pari Birk ei Ronjalle ole.

Koko ensemble elää mukana tarinassa. Sauli Suonpää on hauska Ronjan isänä Matiaksena. Rosvoruhtinaan infantiilien itkupotkuraivarien aikana täpötäynnä lapsia olevasta katsomosta kuului uskomaton kiherrys ja kikatus. Heidi Kirves on Ronjan uljas äiti Loviisa, Leo Honkonen koskettava Kalju-Pietu. Mieleen jäi myös Arttu Kapulaisen taapertava kakkiainen. Kun hän kumautti syvällä bassollaan: "Miksvai hää sillai tekkee?", purskahti yleisö nauruun joka kerta. Iina Kuustonen, Annika Poijärvi, Tommi Rantamäki ja Kai Vaine ovat ronskeja ryövärinrökäleitä, pelottavia ajattaria, Borkan väkeä, maahisia, männiäisiä, pönthiittisiä.

Arttu Kapulainen ja Sauli Suonpää. Kuva Sini-Marja Niska.Janne Siltavuoren lavastus muuntuu lumoavasti linnasta keväiseksi niityksi, Karhuluolasta talviseksi metsäksi. Anna Sinkkosen karheista puvuista pidin valtavasti, etenkin kakkiaisten neulepuikkokorvista! Luonto dramatisoi tarinaa omalta osaltaan. Meri Helsingin ympärillä alkoi illan edetessä myrskytä. Hurjasti kumiseva tuuli ja kattokankaan välistä näyttämölle humahtavat vesipisarat korostivat Karhuluolan lähestyvää syksyä ja rosvopäälliköiden tappelua.

Ronja ryövärintyttären loppu on toiveikas, mutta samalla syvästi surullinen. Kalju-Pietu on kuollut, mutta Ronja ja Birk saavat vanhempansa takaisin. Ryhmäteatterissa esitys päättyy koko ryhmän yhteiseen keväthuutoon.

Kotimatkalla, sateisen lautan kannella, mietin Ronjan sanoja, kun hän ja Birk olivat hajottaa Karhuluolan soman idyllin riitelemällä itsepäisesti kadonneesta veitsestä. Ronja tajuaa, miten helposti kaikki kaunis voi mennä pilalle. Ja ihan turhaan.

 

JK. Tätä kirjoitusta lopetellessani sain tietää, että Kreeta Salminen on loukannut jalkansa, ja häntä paikkaa toistaiseksi Rosanna Kemppi. Onnea Kempille kovaan haasteeseen!

 

Ryhmäteatteri: Ronja, Ryövärintytär. Kirjoittanut Astrid Lindgren. Suomennos Tuula Taanila. Ohjaus ja dramatisointi Akse Pettersson, lavastus Janne Siltavuori, puvut Anna Sinkkonen. Valot Tomi Tirranen, äänet Jussi Kärkkäinen, musiikki Jussi Kärkkäinen ja Jukka Hannukainen. Rooleissa Leo Honkonen, Arttu Kapulainen, Heidi Kirves, Iina Kuustonen, Ylermi Rajamaa, Annika Poijärvi, Tommi Rantamäki, Kreeta Salminen, Sauli Suonpää ja Kai Vaine. Esityksiä Hyvän Omatunnon linnakkeessa 27.8.2011 asti. Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille. 

  • Kuolinpäiväsankarit

    Kuolinpäivän arvoitus ja ratkaisu

    Lauantai 23. huhtikuuta oli tärkeä päivä, kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä, World Book and Copyright Day. Tämä päivämäärä on valittu siksi, että maailmankirjallisuuden jättiläiset Miguel de Cervantes Saavedra ja William Shakespeare kuolivat 23. huhtikuuta 1616, tasan 400 vuotta sitten. Kuitenkin Shakespeare nukkui pois kymmenen päivää Cervantesin jälkeen.

  • Uusi Sherlock

    Mutta, hyvät käsikirjoittajat, kenestä Watson?

    Sherlock Holmes ja tohtori Watson ovat yksi elokuva- ja televisiohistorian suosituimmista parivaljakoista. Mitä tapahtui kun Steven Moffat and Mark Gatiss päättivät luoda uuden version poikavuosiensa sankareiden seikkailuista? Jotain uutta oli keksittävä. Television tiiliskivet Yle Radio 1:ssä to 28.4. klo 17.20 ja ti 3.5. klo 22.05 + Areena.

  • Sano se saameksi – Daja dan sámegillii

    Hanke nostaa esille uhanalaiset saamelaiskielet.

    Kaikki alkoi baari-illasta Kalliosta. Dokumentaristi Katri Koivula tutustui saamelaiseen runoilijaan Niillas Holmbergiin ja pyysi tätä opettamaan itselleen muutaman fraasin pohjoissaameksi.

  • Onko totta! Muuttuivatko arkkitehtien utopiat Tampereesta todeksi?

    Kun arkkitehtien utopiakuvat muuttuivat ennustuksiksi

    Viisi vuotta sitten arkkitehtien Tilanne-kollektiivi teki liioiteltuja fantasiakuvia Tampereesta taidenäyttelyyn nimeltä Onko totta? Nyt Tamperetta rakennetaan vauhdilla. Katso, mitkä SAFA-palkinnon saaneen kollektiivin villeistä visioista ovat nyt muuttumassa todeksi.

Uusimmat sisällöt

  • 1.5. Teeman Elävä arkisto: Viisubrunssi tarjoilee Suomen viisukarsinnat 1989-92

    Suomen euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa

    Taas on vappupäivänä tarjolla tuhti paketti suomalaista euroviisu-osaamista! 1980-luvulla Suomen Euroviisukarsintojen konsepti muuttui joka vuosi. Osittain teknologian kehittymisen vuoksi, mutta myös Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla.

  • Saamelaiset pelastivat Alaskan nälänhädältä

    Saamelaiset opettivat Alaskaa hyödyntämään poroja

    Porosaamelaiset olivat 1800-luvun lopulla amerikansiirtolaisten eliittiä. Saamelaiset muuttivat Amerikkaan kahdessa aallossa jonkinlaisina kehitysyhteistyön tekijöinä ja veivät mukanaan yli kuusisataa poroa, porokoiria ja pulkkia. Toinen matka oli vaikeuksia täynnä ja kesti yli vuoden.

  • Kuvat sen todistavat: ukulelesta ei voi olla pitämättä

    Kuvia KulttuuriCocktailin ukulelefestivaalilta.

    KulttuuriCocktail järjesti 23.4.2016 Pienen ukulelefestivaalin, joka toi ukulelesta kiinnostuneet kaikkialta Suomesta Helsingin lavaklubille. Tapahtumassa vallitsi lämmin yhteishenki ja intohimoinen suhtautuminen ukenäppäilyyn. Esiintyjiä ja osallistujia tuli bussilasteittain, mm.