Hyppää pääsisältöön

Kuinka helposti kaikki kaunis katoaa

Kreeta Salminen on fantastinen Ronja. Se on mainittava ensimmäiseksi.

Muutenkin puitteet ovat mahtavat: Hyvän Omatunnon linnake on kuin tehty Astrid Lindgrenin viisaan ja ihanan rosvoseikkailun miljööksi. Ryhmäteatterin tämän kesäisen esityksen tekijät ovat uutta sukupolvea, vuonna 1981 kirjoitetun kirjan kanssa samoihin aikoihin syntyneitä. He ottavat ohjaaja Akse Petterssonin johdolla komeasti haltuun perinteikkään kesäteatterinäyttämön.

Jännitti matkata Suomenlinnaan, sillä Lindgrenin satu on yksi lempikirjoistani. Rakastan Ronjaa. Lapsena hän oli esikuva, aikuisena olen saanut isoja elämyksiä lukiessani ryöväriprinsessan seikkailuja ääneen suvun lapsille. Sadun isot teemat - ystävyys, rakkaus, uskollisuus, ennakkoluuloisuus, suru, pelko, itsenäistyminen, kuolema - puhuttelevat iästä riippumatta.

Ylermi Rajamaa ja Kreeta Salminen. Kuva Sini-Marja Niska.Ryhmäteatterin esitys vakuutti alusta asti. Pystyin katsomossa luottamaan siihen, että tekivät eivät tärvele tarinaa. Se on tärkeää, kun on kyseessä Ronja ryövärintyttären kaltainen klassikko. Kyyneleet silmissä seurasin rosvoruhtinaan riemua vastasyntyneestä tyttärestään ja Ronjan ensimmäistä keväthuutoa. Nauroin rosvojen kohellukselle, uskalsin odottaa suosikkikohtauksiani: miten hassut kakkiaiset kiikuttavat vauvaansa Ronjan jalassa, miten Ronja löytää metsän ja vapauden, miten hän hyppää Helvetinkuilun yli Borkan vangiksi pelastaakseen Birkin.

Kreeta Salmisen näyttelijäntyötä oli miellyttävä seurata. Hän onnistui olemaan todellinen luonnonlapsi, villi ja herkkä, ketterä ja silti lystikkäästi kömpelö liikkeissään. Kenties Salminen on ottanut olemukseensa mallia eläimistä? Hän oli kuin valpas ja utelias koiranpentu. Birkiä näyttelevä Ylermi Rajamaa on liikuttava, herttainen ja velmu, mutta aivan tasavertainen pari Birk ei Ronjalle ole.

Koko ensemble elää mukana tarinassa. Sauli Suonpää on hauska Ronjan isänä Matiaksena. Rosvoruhtinaan infantiilien itkupotkuraivarien aikana täpötäynnä lapsia olevasta katsomosta kuului uskomaton kiherrys ja kikatus. Heidi Kirves on Ronjan uljas äiti Loviisa, Leo Honkonen koskettava Kalju-Pietu. Mieleen jäi myös Arttu Kapulaisen taapertava kakkiainen. Kun hän kumautti syvällä bassollaan: "Miksvai hää sillai tekkee?", purskahti yleisö nauruun joka kerta. Iina Kuustonen, Annika Poijärvi, Tommi Rantamäki ja Kai Vaine ovat ronskeja ryövärinrökäleitä, pelottavia ajattaria, Borkan väkeä, maahisia, männiäisiä, pönthiittisiä.

Arttu Kapulainen ja Sauli Suonpää. Kuva Sini-Marja Niska.Janne Siltavuoren lavastus muuntuu lumoavasti linnasta keväiseksi niityksi, Karhuluolasta talviseksi metsäksi. Anna Sinkkosen karheista puvuista pidin valtavasti, etenkin kakkiaisten neulepuikkokorvista! Luonto dramatisoi tarinaa omalta osaltaan. Meri Helsingin ympärillä alkoi illan edetessä myrskytä. Hurjasti kumiseva tuuli ja kattokankaan välistä näyttämölle humahtavat vesipisarat korostivat Karhuluolan lähestyvää syksyä ja rosvopäälliköiden tappelua.

Ronja ryövärintyttären loppu on toiveikas, mutta samalla syvästi surullinen. Kalju-Pietu on kuollut, mutta Ronja ja Birk saavat vanhempansa takaisin. Ryhmäteatterissa esitys päättyy koko ryhmän yhteiseen keväthuutoon.

Kotimatkalla, sateisen lautan kannella, mietin Ronjan sanoja, kun hän ja Birk olivat hajottaa Karhuluolan soman idyllin riitelemällä itsepäisesti kadonneesta veitsestä. Ronja tajuaa, miten helposti kaikki kaunis voi mennä pilalle. Ja ihan turhaan.

 

JK. Tätä kirjoitusta lopetellessani sain tietää, että Kreeta Salminen on loukannut jalkansa, ja häntä paikkaa toistaiseksi Rosanna Kemppi. Onnea Kempille kovaan haasteeseen!

 

Ryhmäteatteri: Ronja, Ryövärintytär. Kirjoittanut Astrid Lindgren. Suomennos Tuula Taanila. Ohjaus ja dramatisointi Akse Pettersson, lavastus Janne Siltavuori, puvut Anna Sinkkonen. Valot Tomi Tirranen, äänet Jussi Kärkkäinen, musiikki Jussi Kärkkäinen ja Jukka Hannukainen. Rooleissa Leo Honkonen, Arttu Kapulainen, Heidi Kirves, Iina Kuustonen, Ylermi Rajamaa, Annika Poijärvi, Tommi Rantamäki, Kreeta Salminen, Sauli Suonpää ja Kai Vaine. Esityksiä Hyvän Omatunnon linnakkeessa 27.8.2011 asti. Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille. 

  • Citius, altius, fortius

    Kuka keksi urheilun

    Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Tämä keksittiin modernien olympiakisojen iskulauseeksi 1894, jolloin alettiin suunnitella ensimmäisiä kisoja pidettäviksi Ateenaan 1896. Olympiakomitean herrat linjasivat silloin muitakin tärkeitä periaatteita kuten täysipuhtaan amatööriyden ja kaikenkarvaisen kaupallisuuden jyrkän kiellon.

  • Olive Kitteridge, Tony Soprano, Don Draper ja kuolema televisiosarjoissa

    Sopranos, Mad Men, Olive Kitteridge ja kuolema

    Televisiosarjat tuottavat paljon vainajia. Game of Thronesin viiden kauden aikana on saatettu yli 700 henkilöhahmoa ajasta ikuisuuteen, jopa The Wire ylitti sadan vainajan saldon. Mutta enemmän kuin määrä, tässäkin painaa laatu. Kun Olive Kitteridge sarjan alussa kävelee metsään revolverin kanssa, kun Tony Soprano ensimmäisen kerran murhaa ihmisen, kun Don Draper ja kumppanit irrottavat hirttäytyneen kollegan kiikusta, tiedämme, että kuolemalle on kirjoitettu merkityksellinen rooli. Mitä eroa sitten on sillä, kuoleeko elokuvassa, minisarjassa vai kausisarjassa?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taiteilija: Herkisty kasveille, niin luonto pelastuu

    Tässä taideteoksessa luomusiemeniä jaetaan ilmaiseksi.

    Taiteilijaryhmän mukaan siemenet eivät kuulu ylikansallisille yrityksille, vaan ne ovat luonnonvara, jotka kuuluvat kaikille. Geenimanipuloitua siementuotantoa vastustava taideteos jakaa luonnonmukaisia siemeniä ilmaiseksi taiteellisessa rituaalissa.

  • Citius, altius, fortius

    Kuka keksi urheilun

    Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Tämä keksittiin modernien olympiakisojen iskulauseeksi 1894, jolloin alettiin suunnitella ensimmäisiä kisoja pidettäviksi Ateenaan 1896. Olympiakomitean herrat linjasivat silloin muitakin tärkeitä periaatteita kuten täysipuhtaan amatööriyden ja kaikenkarvaisen kaupallisuuden jyrkän kiellon.

  • Kasvua edistävää musiikkia. Avaruusromua 29.5.2016

    Tarkkailkaa huonekasvejanne!

    Kerrotaan, että on olemassa kasvihuoneita, joissa kasveille soitetaan musiikkia. Kerrotaan myös viiniviljelmistä, joilla soi barokkimusiikki. Tietyt taajuudet aktivoivat ja tietyt taajuudet passivoivat kasvia. Kasvit siis kuulevat. Ne nauttivat musiikista tai kärsivät siitä. Ja onhan tuttua, että viherpeukaloina tunnetut ihmiset monesti juttelevat huonekasveilleen. Kasvit tuntevat ääniaaltojen värähtelyt, sanovat tiedemiehet. Avaruusromussa kuunnellaan muun muassa musiikkia, joka on tarkoitettu soitettavaksi viherkasveille, niiden kasvua edistämään. Tarkkailkaa huonekasvejanne. Musiikkia tarjoavat Mort Garson, Kuupuu, Asta Share, Meson, Erupts As Intrusions, Black Bikini ja Dxxxa Dee. Toimittajana Jukka Mikkola.