Hyppää pääsisältöön

Kuinka häätää lapsen yölliset möröt ja painajaiset?

Pelottava nukke ja yön varjot. Kuva: stock.xchng

Yölliset kauhukohtaukset ja painajaiset ovat lapsilla yleisiä ja normaaleja. Painajaiset ja muut unihäiriöt vaihtelevat jokaisen lapsen kohdalla.

Lapsi näkee painajaisia siinä missä vanhemmatkin. Alitajuntaan voi jäädä pyörimään jännittäviä asioita. Painajaisen voi laukaista vaikka liian jännittävä iltasatu. Uudet tilanteet, elämänmuutokset ja kavereiden kanssa koetut ristiriitaiset tilanteet saattavat hämmentää lasta.

Vauvan uni alkaa muistuttaa aikuisen unta jo puolivuotiaana. On tutkittu, että jo yhden ikävuoden jälkeen painajaisia voi nähdä.

Viisivuotiaana mielikuvitus on vilkkaimmillaan ja silloin myös painajaisia saattaa esiintyä paljon
- Viisivuotiaana mielikuvitus on vilkkaimmillaan ja silloin myös painajaisia saattaa esiintyä paljon, kuvailee Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa.


Mörön kimppuun lapsen kanssa

Tärkeintä on yöllisen kauhukohtauksen tai painajaisen aikana tarjota lapselle turvaa. Valoja ei kannata lastenhuoneeseen sytyttää, vaan lasta voi tyynnytellä hämärässä ja auttaa hänet takaisin makuulle.

- Tietysti, jos lapsi herää painajaiseen eikä saa unta, niin silloin vanhemman tehtävä on ottaa lapsi vaikka syliin ja rauhoittaa hänet.

Yöllistä tapausta lapsi aamulla tuskin muistaa, mutta jos esimerkiksi sama uni toistuu, niin lapselta voi päivällä kysellä, että muistaako hän millaista unta yöllä näki. Lapsen kanssa voi keskustella möröstä ja auttaa häntä työstämään pelkoa esimerkiksi piirtämällä.

Jos lapsen painajaiset ovat toistuvia ja kotikonstit eivät auta, niin yhteyttä voi ottaa esimerkiksi neuvolaan, koulun terveydenhoitajaan.


Kun nojatuolista tulee yöllä karhu

Lapsi on hyvä laittaa illalla nukkumaan siihen paikkaan, josta hänen on aamulla tarkoitus herätä. Yöllä herätessään lapsi voi säikähtää outoa nukkumapaikkaa.

Mutta aina pelolta ei vältytä tutussa ja turvallisessa ympäristössäkään. Siitä pehmeästä nojatuolista saattaa hämärässä syntyä karhu lapsen vilkkaassa mielikuvituksessa. Joskus himmeän yövalon lisääminen lapsen nukkumapaikkaan saattaa vähentää pelkoja.

Tärkeintä on erottaa yö ja päivä toisistaan. Yöllä ei kannata sytyttää kirkkaita valoja, ei tarvitse puhua. Pelkkä läsnäolo riittää.
- Tärkeintä on erottaa yö ja päivä toisistaan. Yöllä ei kannata sytyttää kirkkaita valoja, ei tarvitse puhua. Pelkkä läsnäolo riittää. Päivällä lapselle voi antaa huomiota ja virikkeitä.

 

Miten mörkö häädetään?

Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaan mörönhäätövinkit vanhemmille:

  • Pysy itse rauhallisena.
  • Rauhoita lapsi omaan sänkyynsä.
  • Jos painajaiset ovat toistuvia, työstä niitä yhdessä lapsen kanssa päivällä. Painajaisista voi puhua tai toistuvaa unta voi käydä läpi vaikka piirtämällä.

 

Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa oli haastateltavana YLE Puheen Perheen aika ohjelmassa 3.11.2011. Toimittajana Salla Vuolteenaho.

Linkit:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus

  • Lapsia kiipeilytelineessä

    Ainutlaatuiset kakarat – ymmärtääkö kirjallisuus 2010 -luvun lasta?

    Tutkin Nummen Karkkipäivää ja Aapelin Pikku Pietarin pihaa

    Nykyvanhemmat ymmärtävät lapsiaan paremmin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Lapset ovat osallisia ja kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään. Toimittaja Maija Puska pohtii esseessään, kuinka yllättävän samanlaisina lapset kuvataan 1950- ja 2010-luvun teoksissa. Onko mahdollista olla lapsi, jos aikuiset loistavat poissaolollaan? 2010-luvun kaupunkilaislapsi on ainutlaatuinen.

  • Satu Saarinen Dimpho-tytär sylissään.

    Kahden lapsen äiti, Satu Saarinen: “Kun biologisia lapsia ei kuulunut, oli adoptio meille luonnollinen vaihtoehto”

    Satu Saarinen on kahden adoptiolapsen äiti.

    Samalla kun Satu Saarisen isä eli viimeisiä hetkiään, sai Satu miehensä kanssa iloisen puhelun. Heistä tulisi pienen pojan vanhemmat. Kun toisesta rakkaasta oli luovuttava, saapui uusi rakas ihminen perheeseen. Oli aika hakea 2-vuotias poika kotiin Etelä-Afrikasta, Johannesburgista. Myöhemmin perheeseen saatiin myös pieni tyttö.

  • Marja Hintikka: Raskausrauha julistettu!

    Marja Hintikka: Häpeäisit, läski äiti!

    Lopetetaan raskaana olevien ulkonäön arviointi. Nyt!

    “Katselinkin, että miten olit noin lihonut! Posketkin olivat kummasti pyöristyneet.” Näin todettiin Marja Hintikalle, kun hän kertoi odottavansa kolmatta lastaan. Marjan mielestä nyt on tullut aika julistaa raskausrauha ja lopettaa odottavien äitien ulkonäön kommentointi!