Hyppää pääsisältöön

Higgsin hiukkanen, hauska kaveri

Hiukkasfysiikka on terminologian takana ihan järkeenkäyvää puuhaa. Suuri kysymys kuuluu, että miksi toisilla hiukkasilla on massa, joka saa esimerkiksi pöydän pysymään kiinni lattiassa, ja toisilla, kuten valolla, taas ei? Tähän haetaan vastausta Higgsin hiukkasesta.

Teoreetikot arvelevat, että meitä ja koko maailmankaikkeutta ympäröi Higgsin kenttä. Tai pikemminkin, että kaikki on sisällä tässä kentässä.Miten tämä sitten liittyy painovoimaan?

Higgsin kenttä poikkeaa kaikista muista kentistä siinä, että se ei pyri mahdollisimman alhaiselle energiatasolle.

Hommaa voisi karkeasti verrata niin, että tavallinen heiluri pysähtyy ennemmin tai myöhemmin ja asettuu paikalleen. Higgsin heiluri puolestaan ei menettäisi teorian mukaan energiaansa, vaikka heiluri olisi paikoillaan. Se antaisi silti massan materiahiukkasille välittäjähiukkasten avulla. Ja näitä välittäjähiukkasia, joilla kentän olemassaolo voidaan todistaa, metsästetään nyt kiivaasti.

CERN:in tutkijaryhmä tiedotti joulukuun alussa, että hiukkasen olemassaolosta on saatu vahvoja viitteitä. Kaiken lisäksi saadut viitteet istuvat hiukkasfysiikasta jo saatujen tulosten kanssa samaan teoriaan nätisti. Higgs on nimittäin ainoa hiukkanen, joka kyseisestä mallista puuttuu, jotta se on täydellinen.

Jos Higgsin hiukkasta ei löydy, ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Vastausta joudutaan etsimään kvarkeista, joita on pidetty alkeishiukkasina, mutta jotka eivät niitä tässä tapauksessa voi olla. Tämän todistaminen onkin sitten toinen juttu, sillä kvarkkien hajottaminen vaatii kymmenen kertaa nykyistä LHC-kiihdytintä suuremmat laitteet. Ja LHC on jo maailman kallein ja suurin laite.

Kuuntele: Higgsin hiukkanen kiihdyttää mieliä                             

                                                      

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Uusi oppiminen tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiväelle

    Uuden OPSin mukainen oppiminen pitäisi näkyä myös kodeissa

    Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen koulussa muuttuu. Oppilaista tulee aktiivisia tiedonetsijiä, jotka ottavat itse tai ryhmässä selvää asioista. Mutta pitäisikö opiskelun muuttua myös kotona? Tehdäänkö läksyt edelleen kuten vanhempien kouluaikoina?

  • In English

    The crowdsourced fan documentary and webseries in English.

  • Suomeksi

    Joukkoistetun Nightwish-nettidokkarin sisällöt suomeksi.

Tiede

  • Mitä sinun pitäisi tietää big datasta, datanlouhinnasta ja datafuusiosta?

    Dataa tuotetaan 2,5 triljoonaa tavua päivässä.

    Koska dataa tuotetaan ja kerätään lähes käsittämättömän paljon päivässä, kerättyä dataa kaivelemalla voidaan löytää yllättävää tietoa. Henkilötietojen onkimisen ja muiden hieman karmivien esimerkkien lisäksi massadatan avulla voidaan rakentaa esimerkiksi jalkapallokoosteita liukuhihnalta työstävä kone.

  • Luomu täytyy korjata

    Monet tutkijat äänestävät lompakollaan eivätkä osta luomua.

    Luomutuotannossa periaatteena on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Kuulostaa hyvältä! Kuitenkin monet tutkijakollegani äänestävät lompakollaan eivätkä osta luomua.

  • Tämä ei ole scifiä – suoria biopolttoaineita auringonvalosta

    Fossiiliset polttoaineet tiensä päässä, fotosynteesistä apua

    Ihmiskunnan energiatuotanto ei voi tulevaisuudessa perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Suoraan auringonvalosta saatavat biopolttoaineet mullistavat energiasektorin. Ne edustavat kestävää tapaa tuottaa energiaa. Suorat biopolttoaineet syntyvät auringon valosta, vedestä ja hiilidioksidista eikä biomassaa tarvita lähtöaineena ollenkaan.