Hyppää pääsisältöön

Tekoälykin osaa olla luova: säveltää, maalata, tehdä pelejä ja kirjoittaa

Angelina ja Emily ovat poikkeuksellisia. He eivät ole naisia, vaan tietokoneohjelmia. Angelina kehittelee työkseen pelejä, Emily Howell säveltää. Heillä on kavereita, kuten urheilu-uutisia naputteleva Narrative Sciencen ohjelma ja The Painting Fool maalaa.

Neljä ohjelmaa, jotka tekevät asioita, joihin vain ihmisten pitäisi pystyä. Olen valmis hyväksymään elokuvista tutun tulevaisuuden, jossa elämme robottivaltiaiden orjina, sillä niissäkin meille on jätetty lohduksi inhimillisyytemme. Sillä pohjimmiltaan tietokoneet eivät osaa tehdä muuta kuin laskea erittäin nopeasti, mutta mielikuvitus ja luovuus tekevät ihmisistä ainutlaatuisia.

Ainutlaatuisuuden tunne karisee ripeästi, kun kuuntelee Emilyn musiikkia. (Onpa vaikeaa olla ihmisenkaltaistamatta koodinpätkää – siitä tulee melkein pakosta puhuttua kuin ihmisestä.) Edes asiantuntijat eivät aina tunnistaneet sävellyksiä tietokoneen luomiksi, joten kaltaiselleni amatöörille ne menevät täydestä. Emily Howell: From Darkness, Light -levy löytyy Spotifystä, jos haluaa kuulla lisää.

Ohjelman kehittänyt David Cope puhuu Emilystä työkaluna ja kanssasäveltäjänä. Ohjelmaan on syötetty valtavasti tietoa olemassaolevasta musiikista, josta valtaosa on itse asiassa Emilyn edeltäjän EMI:n säveltämää. EMI osasi matkia muita säveltäjiä taitavasti: se seurasi samoja sääntöjä kuin vaikkapa Bach, mutta myös rikkoi sääntöjä samalla tavalla kuin Bach.

Cope syöttää Emilylle pätkän musiikkia, johon se vastaa toisella palasella musiikkia. Hän hyväksyy tai hylkää vastauksen ja näin jatketaan, kunnes käyttäjä – ihminen – on tyytyväinen tulokseen. Copen mielestä ohjelman tärkein hyöty on, että se nopeuttaa prosessia. Ideasta päästään lopputulokseen nopeammin Emilyn avulla kuin ilman sitä. Yksityiskohdista kiinnostuneet voivat lukea Copen kirjan.

Entäpä maalariohjelma? Se analysoi valokuvia ja maalaa niiden pohjalta tauluja, jotka muistuttavat oikeilla välineillä tehtyjä maalauksia. The Painting Foolin ('maalaava houkka') kehittäjä Simon Colton on listannut ohjelman tavoitteiksi taidon, (taiteen) ymmärtämisen ja mielikuvituksellisuuden. Ymmärrän maalaustaiteesta kenties vielä vähemmän kuin taidemusiikista, mutta iso osa teoksista näyttää reilusti tylsemmiltä kuin miltä Emilyn sävellykset kuulostivat. Tämä No Photos Harmed -näyttelystä poimittu kuva vaikuttaa keskimääräistä kiinnostavammalta.

The Painting Fool: No Photos Harmed

Vallan kiehtova on video, jossa ohjelma maalaa samaan sarjaan kuuluvan Dancers-teoksen. Hetkittäin mieleen tulee Henri-Georges Clouzot'n dokumenttielokuva Le Mystère Picasso, jossa nähdään samalla tavalla mestari rakentamassa maalauksiaan siveltimenveto kerrallaan. TPF:n toiminnassa on jotain inhimillistä, mutta myös jotain liian järjestelmällistä, konemaista.

Ymmärryksen tärkeys näkyy myös Angelina-tekoälyn suunnittelemissa peleissä. Se osaa rakentaa esimerkiksi tasohyppelyitä ottamalla nipun erilaisia elementtejä – kentän muoto, vihollisten liike ja niin edelleen –, kokoamalla niistä satunnaisen yhdistelmän ja pelaamalla kentän läpi satoja kertoja. Mikäli pelaaminen on liian vaikeaa, jotain osa-aluetta helpotetaan. Lopputuloksena pitäisi olla sopivan haastava kokonaisuus, joka maittaa ihmisillekin.

Narrative Sciencen markkinoima robottitoimittaja perustuu ohjelmaan, jonka nimi on Stats Monkey eli tilastoapina. Kyynikko voisi sanoa, että kaikista journalismin lajityypeistä urheilukirjoittaminen on helpointa korvata tekoälyllä, mutta yhtiö mainostaa hallitsevansa myös talousuutisoinnin, kiinteistökaupan analysoimisen, paikallisuutiset ja vaaliuutisoinnin. Ohjelma eroaa muista luovista tekoälyistä siinä mielessä, että siinä lopputulos on tärkeämpi kuin prosessi. Emilyä ja muita tekoälyjä käytetään oman ajattelun apuvälineinä, kun taas Narrative Science pyrkii pyyhkimään ihmisen pois kuvioista kokonaan.

***

Ohjelmat pystyvät hämmästyttäviin temppuihin, mutta voiko sitä sanoa luovuudeksi? Kysymys on monimutkainen ja epämääräinen, joten aloitetaan määritelmistä. Sovitaan, että luovuus on mielikuvituksen ja taidon yhdistelmä, eli keino keksiä jotain ennenäkemätöntä ja muuntaa ajatus olemassaolevaksi asiaksi, oli asia sitten sävellys tai marmoripatsas.

Tästä saadaan sellainen johtopäätelmä, että mielikuvitus tai taito eivät yksinään riitä luovuuteen. Voisin epäilemättä hakea kirjakaupasta riisin nuottipaperia ja rustata niille todella avantgardistisen sävellyksen, mutta harva kriitikko olisi valmis sanomaan sitä luovaksi teoksi. Mielikuvitusta riittää mutta taitoa puuttuu. Luodun teoksen tulee olla ennennäkemätön ja silti tunnistettavissa johonkin jatkumoon kuuluvaksi (kamarimusiikki, tasohyppelypelit, urheilu-uutiset).

Thinking Computer

Tietokone taas osaa matkia mielikuvituksellisuutta ja taitavuutta loputtoman kärsivällisyytensä avulla. Perinteinen esimerkki tästä on tietokoneshakki, joka perustuu numeronmurskaukseen. Koneelle on kerrottu, millaiset tulokset ovat hyviä, jonka jälkeen se tutkailee ongelma-avaruutta yksi vaihtoehto kerrallaan ja panee vaihtoehtoiset ratkaisut paremmuusjärjestykseen. Mutta voiko ohjelman sanoa olevan mielikuvituksellinen, jos se kuitenkin aina noudattaa ohjelmointiaan? Entä jos ohjelmaan kuuluu satunnaisia elementtejä ja se muokkaa itseään palautteen perusteella? Toisin sanoen onko lähtötilanteella (ihmiset määrittelemät arvot) väliä, jos matkan varrella ohjelma oppii toimimaan eri tavalla?

Ongelma tuntuu tiivistyvän siihen, että vaikka lopputulos olisi miten hieno tahansa, luomisprosessi ei saa tuntua siltä, että lopputuloksen voi aavistaa ennalta. Siihen nämä tekoälyt pystyvät jo: luomaan asioita, jotka ovat sopivasti erilaisia, mutta kuitenkin tarpeeksi tuttuja.

Olemme jo tottuneet siihen, että tekstinkäsittelyohjelman tai MIDI-koskettimiston ja sekvensserin tyyppiset työkalut eivät tuhoa luovuuttamme. Toki voisi argumentoida, että on luovempaa kirjoittaa sinfonia suoraan paperille kuin räpeltää demojen kanssa, mutta useimmat meistä olisivat varmaan valmiita sanomaan, että itse musiikki on tärkeämpää kuin se miten se on kirjoitettu. Ovatko tekoälyt työkaluja, jotka vapauttavat meidät mekaanisesta suorittamisesta ja päästävät keskittymään olennaisiin asioihin? Kysymykseen on mahdotonta vastata. Mielenrauhaa voi etsiä vaikkapa Emilyn ohjelmoineen David Copen mielipiteestä.

– Musiikki saa minut innostumaan. Se todella, todella, todella koskettaa minua. Ei minua kiinnosta, kuka sen sävelsi, hän sanoi Miller-McCune-lehdessä.

***

Valokuvaaja Pekka Nikrus auttoi pohtimaan luovuuden määritelmää, mistä hänelle iso kiitos.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Trendikäs parveke halvalla: unohda perinteiset kesäkukat ja käytä olohuoneesi viherkasveja

    Vanhat suomalaiset viherkasvit ovat huippumuodikkaita.

    Puutarha-alalla jylläävät muoti-ilmiöt samalla tavalla kuin vaatteissa tai sisustuksessa. Juuri nyt on trendikästä istuttaa parvekkeelle perinteisten kesäkukkien ohella viherkasveja. Eksoottisten bambujen, ruokojen ja mehikasvien lisäksi muotia ovat isoäidin ajan viherkasvit. Säästäväinen parvekestailaaja sisustaa parvekkeensa kotoa löytyvillä viherkasveilla.

  • Valheenpaljastaja: Testaa medialukutaitosi uutisvisassa

    Läpäisivätkö nämä viraaliuutiset sinunkin suojauksesi?

    Oi internet! Pullollaan tietoa - ja niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Verkon uutisvirrassa on joskus vaikeaa pitää pää kylmänä. Testaa oman medialukutaitosi tila Valheenpaljastajan uutisvisassa.

  • Fiksumpi vaatekaappi mobiilisovelluksella?

    Enemmän tietoa, parempaa järjestystä, vähemmän huteja.

    Miten välttää hutiostokset ja päästä paremmin selville siitä, mitä omasta kaapista jo löytyy? Vaatekaapin hallitsemiseen voi löytyä apua mobiilisovelluksista. Älypuhelimiin on tarjolla lukemattomia sovelluksia, joilla voi metsästää uusia vaatteita entistä tehokkaammin. Mutta entä jos oma vaatekaappi jo pursuilee näitä "helppoja ostoksia"?

Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja Facebookissa ja Twitterissä

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Trendikäs parveke halvalla: unohda perinteiset kesäkukat ja käytä olohuoneesi viherkasveja

    Vanhat suomalaiset viherkasvit ovat huippumuodikkaita.

    Puutarha-alalla jylläävät muoti-ilmiöt samalla tavalla kuin vaatteissa tai sisustuksessa. Juuri nyt on trendikästä istuttaa parvekkeelle perinteisten kesäkukkien ohella viherkasveja. Eksoottisten bambujen, ruokojen ja mehikasvien lisäksi muotia ovat isoäidin ajan viherkasvit. Säästäväinen parvekestailaaja sisustaa parvekkeensa kotoa löytyvillä viherkasveilla.

  • Ylioppilaslakkien hinnoissa yli sadan euron ero

    Hinta tuo mukanaan valinnanvaraa valkolakkiostoksille.

    Kaikki valkolakit näyttävät samanlaisilta, mutta ylioppilaslakeissa voi olla kuitenkin yli sadan euron hintaero. Mitä saa rahalla, jonka laittaa kalliimpaan ylioppilaslakkiin? Vertailimme lakkien hintoja keväällä 2015.

  • Valheenpaljastaja: Testaa medialukutaitosi uutisvisassa

    Läpäisivätkö nämä viraaliuutiset sinunkin suojauksesi?

    Oi internet! Pullollaan tietoa - ja niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Verkon uutisvirrassa on joskus vaikeaa pitää pää kylmänä. Testaa oman medialukutaitosi tila Valheenpaljastajan uutisvisassa.

  • Näin meitä huijattiin verkossa vuonna 2015 — moneenko vipuun menit?

    Vuoden 2015 viraalit nettihuijaukset yhdessä listassa.

    Ollapa vuosi 2014! Silloin nettihuijareiden touhu oli vielä kohtuullisen harmitonta hupia, lähinnä klikkien kalastelua mahdollisimman vetävillä mutta hatusta vedetyillä otsikoilla. Motiivina oli yleensä pilanteko tai rahanhimo. Vuonna 2015 nähtiin entistä enemmän poliittisten ja rasististen motiivien ajamia huijauksia. Tämä kehityskulku tuskin pysähtyy vuoteen 2016.

  • Nämä jutut Pariisin iskuista eivät olleet totta

    Sosiaalisen median huhumylly käynnistyi heti iskujen jälkeen

    Pariisin terrori-iskut muistuttivat siitä, miten nopeasti väärä ja valheellinen tieto leviää dramaattisten tapahtumien aikana. Ne herättävät myös kysymyksen siitä, pitäisikö uutisvälineiden olla entistä nopeampia huhujen alasampumisessa.

  • Paljon valituksia lastenlipuista - VR muutti lippuautomaatin sekavaa valikkoa

    Alle 4-vuotiaiden ilmaisesta junamatkustuksessa epäselvyyttä

    VR:n lippuautomaatin valikko on ohjannut ostamaan lipun myös alle 4-vuotiaalle, joka ei junamatkalla lippua tarvitse. Runsaan palautteen jälkeen VR muutti ongelmia aiheuttaneet valikot automaateissa ja verkkokaupassa. Alle 4-vuotiaat voivat matkustaa junassa ilmaiseksi, jos lapselle ei tarvita omaa istumapaikkaa. Tämä on mahdollista esimerkisi silloin, jos lapsi viettää aikansa leikkivaunussa.

  • Vaihtoautojen mainonnassa pimitetään kolaritietoja

    Ostajalla oikeus hyvitykseen, jos tieto jää saamatta.

    Kun kolarivahinko on riittävän iso, vakuutusyhtiö lunastaa auton. Huomattavan moni lunastusauto palaa kuitenkin korjattuna myyntiin. Kuningaskuluttaja tutki kolariautojen mainontaa: Lunastuksesta ei kerrottu yhdessäkään myynti-ilmoituksessa. Jos ostaja ei saa tietoa auton lunastustaustasta, hän voi vaatia jälkikäteen hyvitystä.

  • Auton todellinen kulutus karkaa yhä kauemmas luvatusta

    Autotehtaat ilmoittavat kulutuksen reippaasti alakanttiin

    Henkilöautojen todellinen kulutus ylittää valmistajien mittauttamat luvut jo noin kolmanneksella. Haamukulutus aiheuttaa 9000 euron lisälaskun uuden auton ostajalle. Taustalla on tuotekehitys ja lainsäädännön porsaanreiät, joita autonvalmistajat hyödyntävät häpeilemättä. Media on metelöinyt Volkswagenin päästöhuijauksesta.

  • Autonpesuaineiden testissä kotimainen voittaja

    Testaajina kolme kovaa harrasteautoilijaa.

    Kolme kovaa autonpesuainetestaaja ovat kokeneita harrasteautoilijoita. Heidän autoillaan ei mielellään edes ajeta sadekelillä saati viedä pikapesuun, vaan ne puunataan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan käsin puhtaaksi.

  • Kenen vastuulla on roskapostiin eksynyt sähkölasku?

    Jos sähköpostilasku on lähetetty oikein, vastuu kuluttajan.

    Miehellä on tapana poistaa sähköpostiin tulleet roskapostit lukematta niitä. Sattumalta hän kuitenkin huomasi, että roskaposteissa oli sähkölasku. Laskut olivat aikaisemmin tulleet postilaatikkoon sähköpostin liitteinä. Jos roskapostiin livahtaa lasku, joka jää huomaamatta ja siis maksamatta, joutuuko laskusta maksamaan viivästyskoron tai perintäkulut?

  • Näin aloitat paljasjalkajuoksun

    Urheilumyyjän, juoksijan ja lääkärin vinkit lajin alkuun.

    Yhdelle paljasjalkajuoksu tarkoittaa juoksua avojaloin, toiselle juoksua paljasjalkakengillä. Onko paljasjalkajuoksu terveellisempää kuin perinteinen lenkkarijuoksu? Entä miten laji kannattaa aloittaa? Kysyimme neuvoa urheilumyyjältä, paljasjalkajuoksijalta ja urheilulääkäriltä.

  • Fiksumpi vaatekaappi mobiilisovelluksella?

    Enemmän tietoa, parempaa järjestystä, vähemmän huteja.

    Miten välttää hutiostokset ja päästä paremmin selville siitä, mitä omasta kaapista jo löytyy? Vaatekaapin hallitsemiseen voi löytyä apua mobiilisovelluksista.

  • Ilmoittaudu testaajaksi

    Mukaan voi ilmoittautua myös kolmen kaverin porukalla.

    Haluatko mukaan Kuningaskuluttajan tekemiseen? Tule testaajaksi. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä ympäri Suomea auttamaan meitä tekemään entistä parempaa Kuningaskuluttajaa. Ilmoittaudu itse, tai kokoa kolmen kaverin, naapurin tai kollegan porukka ja tulkaa mukaan porukalla!

  • Miksi patja haisee?

    Patjojen kemikaalipäästöistä on vain vähän tutkimustietoa.

    Se hetki, kun avaat upouuden patjan paketista ja paha haju valtaa koko makuuhuoneen. Valmistaja vakuuttaa, ettei hajusta ole vaaraa. Tutkija kaipaa lisätietoa - tai ainakin pitkää palautusaikaa patjalle.

  • Aika vaihtaa turvallisempiin hiusväreihin?

    Kasvivärit ovat myös ympäristölle hapetevärejä parempia.

    Hiusten värjääminen on arjen hemmottelua, mutta vaarana on vakavan allergian puhkeaminen. Entä jos väriä voisi vaihtaa ilman riskiä ja lisättyjä kemikaaleja? Kasvipohjaiset hiusvärit ovat turvallinen tapa saada uusi väri hiuksiin.