Äänestä kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö

Tekstiviesti vai ilmainen kouluruoka, neuvola vai Linux-käyttöjärjestelmä? Vai olisiko se sittenkin Suomi-konepistooli? Kyllä, nämä kaikki ovat suomalaisia keksintöjä. Mutta mikä olisi kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö?

Tutkijat Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla ja Jani Saarinen keräsivät Suomalaisia innovaatiota –kirjaan keksintöjä ja innovaatioita vuosien varrelta.

Kokoelmasta tuli yllättävän laaja. Osa innovaatioista on edelleenkin saatavilla alkuperäisessä muodossaan. Tällaisia alkuperäisen muotonsa säilyttäneitä innovaatioita ovat esimerkiksi abloy-lukko ja AIV-rehu. Nykyinnovaatiot ovat huomattavasti muuntuvampia.

Tutkijat arvelevat, että tulevaisuuden suomalaiset innovaatiot saattavat löytyä ympäristöteknologian alueelta. 

Äänestys on päättynyt. Voittajaksi selviytyi neuvola-järjestelmä, hyvänä kakkosena tuli tekstiviesti ja kolmanneksi kiilasi Linux-käyttöjärjestelmä.

Kiitokset äänestäjille!

Kerro siis, mikä on paras suomalainen keksintö tai innovaatio? Äänestys päättyy perjantaina 27.4 klo 14, jonka jälkeen pureudumme kaikkien aikojen parhaan suomalaisen keksinnön syvimpään olemukseen. 

Voisiko äänestystulosta ennustaa? 

Toimittaja Pirjo Koskinen sai ennustamisen pikakurssin professsori Richard Wisemanilta Prisma Studio -ohjelman 17.4.2012 klo 20.00 lähetettävää jaksoa varten.

Katso Prisma Studio

Pirjon uusia kykyjä päätettiin myös hyödyntää, kun Ylen tiedetoimitus yritti selvittää parasta suomalaista keksintöä!

Kortit puhuivat AIV-rehun hyväksi. Äänestätkö sinä Pirjon ennustuksen mukaisesti?




Ps. Mikä keksintö odottaa vielä keksimistään tai millä keksinnöllä Suomi lähtisi uuteen nousuun? Suomihan tarvitsee keksintöjä… siis innovaatioita menestyäkseen.

Lisää suomalaisista keksinnöistä ja keksijöistä: Suomen keksijäin Keskusliitto KEKE ry,  Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä TapioHeikki (ei varmistettu)

Pitkän miettimisen jälkeen tulin siihen tulokseen, että tiskipöydän kaapiston kuivausritilä on paras ja käytännönläheisin suomalainen keksintö.

Lähettänyt käyttäjä Taru Halla (ei varmistettu)

Hyvä lista, mutta en pitäisi ilmaista kouluruokaa keksintönä. Se on hieno asia, ja vaikuttaa varmasti kansanterveyteen, mutta ei sitä oikein voi verrata tieteellisiin keksintöihin. Tiskikaapin kanssa samaan kastiin kuuluu myös juustohöylä, vaikka en ole varma, onko se suomalainen kensintö - muualla sitä ei juurikaan näe.

Lähettänyt käyttäjä Tom Pesch (ei varmistettu)

Tottakai kouluruoka on keksintö, ja innovaatio myös. Keksintöjen ei tarvitse olla teknisiä hilavitkuttimia.

Astiankuivauskaappi puuttuu tosiaan listalta. Samoin funktionaalisen muotoilun äärimmäisen tyylipuhdas esimerkki: GWS-tölkinavaaja. Se syntyy pienestä pellinpalasesta leikkaamalla ja taivuttamalla, mahtuu mihin tahansa ja kestää kymmeniä vuosia. Heureka!

Lähettänyt käyttäjä Vesa M (ei varmistettu)

HS:n asiantuntijaraati valitsi jo taannoin astiankuivauskaapin parhaaksi keksinnöksi. Liekö sen poissaololla tästä listasta ja HS:n valinnalla joku kytkös? (Vähintäänkin se, että ei ole kiva jos nämä valinnat tuottavat saman tuloksen…)

Kemppinen kuitenkin blogasi pinnalla olevasta aiheesta muutamaankin kertaan ihan kiinnostavaa tekstiä.

http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/disain.html

ja

http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/vaippa.html

Lähettänyt käyttäjä Tietokone (ei varmistettu)

Xylitolin loysivat Saksalaiset, mutta Suomalaiset keksivat sen hyodyt hampaille. Eli tavallaan suomalainen keksinto.

Lähettänyt käyttäjä Anne Tuomivaara (ei varmistettu)

Ei voi äänestää mitään kun sitä astiankuivauskaappia ei ole mainittu. Oli aika teknologiapainotteinen tuo lista muutenkin. Kukahan sen on laatinut? Miehet?

Periaatteessa keksintö on "virallisesti" keksitty silloin, kun se patentoidaan. Yleensä keksintöjä edeltää kehittely useissa eri maissa, mutta kuten Tietokone kirjoittaa, niin suomalaisena pidetty astiankuivauskaappi on Amerikassa vuonna 1932 patentoitu keksintö. Suomalainen, Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhardin kehitti edelleen astiankuivauskaappia vuosina 1944-45. Jostain syystä tämä nerokas keksintö ei levinnyt maailmalle, vaikka se onkin suomessa osa keittiöiden perusvarustusta.

Tässä Elävän arkiston juttu Maiju Gebhardista ja astiankuivauskaapista, jota tässäkin artikkelissa nimitetään suomalaiseksi keksinnöksi:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju_gebhard_43825.html#media=43828

Tekstiviestin kanssa olemme myös heikoilla vesillä. Vaikka suomalaista Matti Makkosta on pidetty tekstiviestin keksijänä, niin itse asiassa tekstiviesti syntyi, kun tekniikka mahdollisti SMS-viestit. vaikka tekniikka mahdollistaa jonkin toiminnan, niin jotta sillä olisi käyttöä, toimintaa pitää kehittää. Makkonen on innovoinut tekstiviestimahdollisuuksia... mutta tekstiviestin keksijä... no te päätätte sen.

Innovaatioiden virallisia keksijöitä onkin sitten vaikeampia määrittää. Ne ovat myös luonteeltaan "hähmäsempiä" kuin varsinaiset keksinnöt vertaa tekstiviesti vs. ilmainen kouluruoka.

Lähettänyt käyttäjä Linux on vaikut... (ei varmistettu)

Astiankuivauskaappi on ehkä yksi typerimmistä keksinnöistä, meidän keittiöremontissa yksi vaatimus oli että siitä kaapista pitää päästä eroon. Astiat kun voi nykyään nostaa suoraan tiskikoneesta kuivina kaappiin.

Lähettänyt käyttäjä Make (ei varmistettu)

Astiankuivauskaappia keksintönä ei tee typeräksi se, että jokin sen jälkeinen innovaatio tekisi sen tarpeettomaksi. Innovaatiot tehdään useimmiten sen hetken tarpeiden mukaan, eikä ajatellen sitä, tekeekö jokin tulevaisuuden innovaatio sen tarpeettomaksi. Tarkemmin kun miettii, niin astianpesukone, ainakin nykymuodossa on ehkä yksi typerimmistä innovaatioista. Kysypä vaikka patologilta.

Lähettänyt käyttäjä Hannu Ahokas (ei varmistettu)

Merkittävin suomalainen keksintö puoleen vuosisataan on lääketieteilijä, prof. Osmo Suovaniemen keksimä mikropipetti 1970-luvun alussa, aluksi Finnish Sampler, myöhemmin Finnpipette, uudempana Suovaniemen yritysnimikkeenä Biohit. Finnpipette teki mahdolliseksi molekyylibiologian nopean maapallonlaajuisen kasvun nykyisiin mittoihinsa, myöhemmin robotiikan tuomisen molekyylibiologiaan. Laite tai idea on tietysti eri tavoin kopioitu eri puolilla maailmaa. Muita käyttöalueita ovat kaikki pieniä nestemääriä ja suuria pipetointimääriä tarvitsevat lääketiede, myös sairaaloiden kliininen tutkimus, mikrobiologia, biokemia, ravintokemia, ympäristötiede, ym. Keksintöön liittyy mahdollisuus steriiliin näytteenottoon ja näytteen käsittely kontaminaatoista vapaasti. Lääketieteen opiskelija Suovaniemi meni KTM:lle ensimmäisten pipettiensä kanssa anomaan kehitysapurahaa tuotteelleen. Vastaus KTM:ltä oli "pitäkää pipettinne". Suivaantunut opiskelija Suovaniemi hidasti opintonsa ja pisti pytyyn Labsystems-tuotanto- ja tuotekehittelytehtaan Helsingin Herttoniemeen 1972. Finnpipette-tuotemerkin omistaa nykyisin amerikkalaisvetoinen Thermo.

Lähettänyt käyttäjä Hannu Ahokas (ei varmistettu)

KAIKKIEN AIKOJEN paras suomalainen keksintö on oikeastaan kehityssarja, jonka juuret ovat esihistoriassa: nauriskuoppa > pantio > AIV. - Pakkasenarat kaskinauriin juurimukulat varastoitiin aikoinaan kasken läheisyyteen, rinteeseen, vettä läpäisevään maahan tehtyihin nauriskuoppiin joko tuoreena tai kuoppaan haudutettuina eli naurishautana. Muinaissuomalaisille nauris oli väen pääravinto syksyisin ja C-vitamiinin päälähde. Nauriskuopat ovat yläosastaan tyypillisesti noin 4 m pitkiä, vajaan 2 m leveitä ja noin 1 m syviä. Mitat noudattavat suurin piirtein kultaista suhdetta. Nauriskuoppien jäänteitä löytyy Suomen metsistä kymmeniä tuhansia. Luoteis-Neuvostoliitossa tiedettiin vielä 1920-luvulla olevan muinaisten kaskimaiden lähellä kuoppia nimeltään "cudskih jam" = tsudilaiset eli suhnalaiset kuopat. Ne kertovat muinaisesta suomalaisesta nauriin viljelykulttuurista. Kuoppia voitiin käyttää uudestaan kaskikierron tultua uudelleen viljelemään paikkaa. - Haudattaessa nauriit kuoppaan hautumaan, ladottiin listityt juurimukulat kerroksittain tulikuumien kivien kanssa, myös kiehuvaa vettä voitiin kaataa kuoppaan. Lopuksi hauta nopeasti peiteltiin oljilla, tuohella, havuilla ja maalla. Kuoppaan saatettiin nauriiden päälle hautauksen päätteeksi panna myös naatit hautumaan kuumuudessa. Naurishaudan hautuminen kesti ainakin 2 vrk. Hautuneet nauriit ajettiin kotiin tai jätettiin talveksi kuoppiin. Naurishauta oli yleinen ruoka monilla seuduilla yhä 1800-luvulla. - Kuumentuneet naatit jäähdyttyään alkoivat happokäydä alentuneessa hapessa painojen alla. Tästä syntyi massa, joka näytti olevan lehmille haluttua ja jota pulassa ihminenkin saattoi syödä esimerkiksi keittona. Seuraava kehitysvaihe oli pelkästään naattien hautaaminen kuumennettuina maakuoppiin painojen alle. Tätä seurasi kuumennettujen naattien ym. vihantojen kasvisten tiivisti pakkaaminen puukehikoihin, kuumennettujen kaalinpäiden sullominen reiällisiin saaveihin, maahan hautaamista kehittyneempinä versiona. Ollennaisia ovat kasvimassan kuumentuminen, jäähtyneenä tiukkaan sullominen ja kivillä painottaminen syksyn viileyden aikana ja seurannut spontaaninen happokäyminen. Laite on saanut nimen pantio, rinnakkaisnimiä on mm. panne, joka voidaan selittää varastoa merkitseväksi viron kielen avulla. Pantioitu kasvis voi olla ihmisravintoa tai eläinrehua. Keväällä voidaan syömättä jääneet pantion kaalit kuivata, jolloin syntyy "mustaa kaalia", jotka voidaan edelleen säilyttää kuivina ruokakäyttöön. Pantiointi ilmeisesti kehittyi jossakin Suur-Saimaan ympäristössä ennen Pähkinäsaaren rauhaa. Pantiointi oli venäläisille tuntematonta tekniikkaa, johon he tutustuivat vasta 1700-luvulla Inkerissä. - Artturi Ilmari Virtanen näki yhä pantiotorneja koulukaupunkinsa Viipurin ympäristössä 1900-luvun alussa, jolloin niitä vielä seudulla tehtiin. Valion laboratoriossa selvitettiin, mikä ehkäisi tuoreen rehumassan pilaantumisen. Tulos oli pH laskeminen 4:ään tai alemmas, mikä oli onnistuneesta pantiorehusta todettavissa. Valion laboratorion varsinainen keksintö oli, että pH:n lasku ja rehun säilyminen mätänemiseltä saatiin aikaan miltei millä hapon lisäyksellä hyvänsä, kunhan pH säilyi riittävän alhaisena. AIV:n tultua tunnetuksi 1930-1940-luvulla, muistivat muutamat yhä pantoinnin: heille AIV oli itsestään selvä uudempi muoto pantiointia. Virtanen myös kopioi rakenteina maakuoppapantioinnin (AIV-kuopat kaivettiin maahan) ja toisaalta tornipantioinnin (AIV-tornit). Yksinkertainen ja kevyempi AIV:n säilöminen läjiin tuli käyttöön vasta 1970-luvulla. Pantioon muinoin pantiin syksyisin mm. odelmaa, josta tuli AIV-rehun pääaineksia ensin alkuun. Toisaalta nauriin naattien pantioinnin muistumana Virtasen työryhmä elvytti nauriin viljelyn nimenomaan lehdiltään runsaan naattinauriin (vertaa naattipantio-termi) muodossa, jota viljeltiin 1950-luvun alussa enimmillään lähes 15.000 hehtaarin alalla Suomessa. Virtaselle myönnetyn Nobelin olennainen aihe oli rehun hapolla säilönnän palkitseminen. Osuutensa Nobel-palkintoon on kuitenkin pitkällä suomalaisella kansa keksintösarjalla.

Lähettänyt käyttäjä Vertti Peli (ei varmistettu)

Luulen, että se on neuvolajärjestelmä. Se on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että valtaosa näistä kommentoijistakin ovat selviytyneet hengissä!

Lähettänyt käyttäjä Taito Mikkonen (ei varmistettu)

Risukarhi. Viroksi karuäke. Tämänkään keksinnön suomalaisuudesta ei ole takeita. Ei ole patentoitu. Pilapuheiden mukaan se on savolaisten (ainoa) keksintö. Pilana sitä sanottiin, kun risukarhua pidettiin häpeällisen vanhanaikaisena.
Yleensä keksinnöt ovat pieniä parannuksia kehityksessä.
Entäs heinäseiväs? Se on tuntematon Virossa. Entäs muualla?
Suomen sotaolosuhteisiin sopiva maastokuljetus väline oli hevosen vetämä purilas, jota käytettiin myös lumettomassa maastossa. Siinä aisa ja jalas olivat kirjaimellisesti yhtä puuta.

Lähettänyt käyttäjä #####$777 (ei varmistettu)

Minusta Xylitoli-
purukumi on ihan paras.